En siis varasta mitään lähdejuttuja tai muutenkaan varsinaisesti syyllisty huijaamiseen. Epäilyttää vaan gradun laatu kun se edistyy aika vauhdikkaasti. Täälläkin monet kirjoittelevat kuinka kirjoittavat yhden sivun päivässä.
Oma metodini on sellainen, että kun löydän aiheeseen liittyvän kirjan luen siitä omaa tutkielmaani koskevat kohdat. Ja sitten kirjoitan ja tekstiä voi syntyä jopa yli viisi sivua päivässä (esim. eilen ja toissapäivänä tuli yhteensä 13 sivua). En suinkaan kirjoita joka päivä, mutta olen tehnyt gradua aktiivisesti nyt kaksi kuukautta. Voiko teoriaosuus oikeasti valmistua siinä ajassa (koska tällä hetkellä näyttää teoreettinen osuuteni eli n. 35 sivua olevan kasassa).
Kun tuntuu muiden tuskailevan 10 sivua kolmessa neljässä kuukaudessa. Minäkin olen saanut graduahdistuksen, en tosin siitä ettei se etene. Vaan sen kirjoittaminen tuntuu olevan todella helppoa ja aihe etenee todella nopeasti. Ja tuntuu, että tuo 1,5 rivivälillä ja kauheilla marginaaleilla kirjoitettu sivumäärä on oikeasti jotenkin huijaamista.
Tuntuu, että gradunteko
12
2716
Vastaukset
- tästä vaiheesta
Välillä mullakin eteni hurjaa vauhtia, mutta sitten välillä tuntui, ettei etene yhtään. Valmiiksi tuli kuitenkin ajallaan. Ole iloinen tästä vauhtivaiheestasi ja kirjoita niin paljon, kuin vaan irtoaa. Sitä on hyvä sitten muokkailla ja järjestää, kun tulee sitä vähemmän tuotteliasta vaihetta. Tuo teoriavaiheen kirjoittaminen on sitä nopeampaa vaihetta verrattuna esim. tulosten tulkintaosioon, jossa ei autakaan enää se, että löytää kirjoista aiheeseen sopivaa tekstiä, vaan on oikeasti mietittävä, pohdittava, käänneltävä ja väänneltävä aineistoa yhdessä sen teoriaosuuden kanssa.
- on kopiointia
Teoriaosassa ei kauan nokka tuhise, jos istumalihakset vain kestävät. Siinä soveltamistyössä sitten kaipaat niitä kaukaisia aikoja, kun tekstiä tuli niin, etteivät sormet oikein riittäneet. Kirjoitat kaksi tuntia, luulet saaneesi aikaan ainakin muutaman sivun...ja näytöllä onkin hintelät kahdeksan riviä. Hammasten kiristys.
Niin, kokemusta on. - paitsi että
Suoraanhan ei sais kopioida. Mulla ainakin menee ikä ja terveys yrittää sanoo asiat omin sanoin.
Hirvee ärtymys tuli just äsken kun luin aiheeseeni liittyvää gradua jonka teoria osa on melkeen sanalleen suoraa kopioitu lähteistä. Tieteenkään siinä ei oo ees mitään " " merkkejä. Suoraa kopioo vaan. En itse halua/uskalla kopioida suoraan kun kauheen puhekielisestikään kirjottaa.. se kun on pseminaarityössä siihen syyllistyin ja sain ikävää palautetta.
Kylhän niitä juttuja kirjoista löytää mut se et sanoo kaikki omin sanoin, kopioimatta suoraan, vie mulla ainakin kauheesti aikaa. Syynä varmaan myös et teen graduani vieraalla kielellä ja yritän pysyä oikeassa rekisterissä...- aloittaja__
En ole kopioinut suoraan mitään. Vaan yhdistellyt teorioita. Minulla vaan toimii paremmin se, että eka luen useat kirjasta aiheesta ja sitten se muokkautuu päässä kokonaisuudeksi. Jonka sitten kirjoitan.
Tietenkään puhekielisesti ei saa kirjoitta tuollaista tekstiä.Okei kun kirjoittaa suomeksi niin se vaara ei ehkä ole yhtä paha kuin jos kirjoittaa vieraalla kielellä.
Ehkä sitten myöhemmässä vaiheessa menee kauan (ainakin todella todella toivon niin)
- Arska
Olen kuullut, että olisi tehty joskus Tampereen yliopistoon viikossa. Maakuntiin tämä on mahdollista. Suomen johtavaan tiedekorkeakouluun (hkkk), joka on asettanut tavoitteekseen olla johtava eurooppalainen tiedekorkeakoulu ja Helsingin ylioppistoon tämä ei olisi mahdollista.
Lähteinä ei oikeissa korkeakouluissa (hkkk, HY, Poli) mielellään käytetä kirjoja vaan alan johtavia amerikkalaisia journaaleita.
Tiedekorkeakouluissa teoriaosuus rakentuu tiukasti yhden teorian ympärille ja viitteet mielellään primääridokumentteihin. Eikä lähteet saisi olla viittä vuotta vanhempia.- elä hölmöile
Mitä ihmettä nyt selität? Ainakin viesti kertoi ettet ole itse tehnyt gradua saati ymmärrä lähteiden käyttöä.
"Ei saa olla viittä vuotta vanhempia". Ööh tuota klassikot on kirjoitettu esim. 1960-luvulla? Myöhemmin julkaistu tieto ei välttämättä ole uutta tietoa. Gradua ei voi tehdä viikossa, se on vain on mahdotonta. Jos koko homma rakentuu vain yhden teorian ympärille niin ainakaan kovin hyvää arvosanaa ei ole tiedossa. Tärkeää on käydä keskustelua lähteiden kanssa. Ja gradukäytännöt vaihtelevat aika älyttömästi aineittain. Filosofian gradua on aika paha lähteä tekemään pelkillä amerikkalaisilla tiedelehdillä, jotka ovat max viis vuotta vanhoja :D
Älä viitsi keksiä moisia paskajuttuja. Ne vain osoittavat kuinka hölmö olet. - Arska
elä hölmöile kirjoitti:
Mitä ihmettä nyt selität? Ainakin viesti kertoi ettet ole itse tehnyt gradua saati ymmärrä lähteiden käyttöä.
"Ei saa olla viittä vuotta vanhempia". Ööh tuota klassikot on kirjoitettu esim. 1960-luvulla? Myöhemmin julkaistu tieto ei välttämättä ole uutta tietoa. Gradua ei voi tehdä viikossa, se on vain on mahdotonta. Jos koko homma rakentuu vain yhden teorian ympärille niin ainakaan kovin hyvää arvosanaa ei ole tiedossa. Tärkeää on käydä keskustelua lähteiden kanssa. Ja gradukäytännöt vaihtelevat aika älyttömästi aineittain. Filosofian gradua on aika paha lähteä tekemään pelkillä amerikkalaisilla tiedelehdillä, jotka ovat max viis vuotta vanhoja :D
Älä viitsi keksiä moisia paskajuttuja. Ne vain osoittavat kuinka hölmö olet.1. 5:n vuoden sääntöö on ns. Pricen indeksi. Se mittaa tieteen kovuutta. Esim. lääketiede on.
2. Klassikoihin ei tarvitse todellisessa tieteessä kuin viitata. Niitä ei siteerata. Niiden oletetaan kuuluvan yleissivistykseen.
3. Gradua ei periaatteessa voi tehdä viikossa - on seminaarit jne. aikataulut, mutta olen kuullut kirjoitettavan kirjallisuuspohjaisen kauppatieteen gradun Tampereen yliopistoon viikossa.
4. Ainakin HKKK:ssa pyritään liittämään oma tutkimustyö amerikkalaiseen traditioon ja replikatutkimuksilla antamaan uutta lisätukea jollekin aikaisemmalle amerikkalaisille tutkimukselle. Kansallisen kontribuution kausi loppui 1980-luvulle.
5. Lähteiden kanssa ei voi käydä keskustelua vaan 3-4 amerikkalaista ydinjournaalia on otettava melkeimpä raamattuina. Näin todellisissa tieteissä - kemia, lääketiede. Kvasitieteistä kauppatiede.
6. Filosofia ei ole tiede vaan snobbailua sivistyssanoilla. Muistuttaa kauppatiedettä.
Tieteellisyyden tasot taloustieteessä (jossa tieteellinen sitten 1970-luvun normatiivisesta lähestymistavasta luopumisen jälkeen on merkinnyt empirismiä) voidaan jäsentää seuraaviin:
1. Luonnonlaki (vain täydellisen kilpailun teoria).
2. Malli, joka toimii riittävän hyvin.
3. Hypooteesien testaaminen, jolla haetaan vahvistusta jonkun nimekkään jenkkihepun polkaisemalle "teorialle".
"Teoriat" etsitään nk. selitysten markkinoilta (ks. esim. positiivisen laskentatoimen teorian ympärillä käyty keskustelu). "Teorioiden" perimmäisin pyrkimys on tiedemiesten oman varallisuuden lisääminen ja jos haluaa itse edetä tiedemaailmassa on suostuttava tähän poliittiseen prosessiin. Taloustieteissä tähän on Suomessa yltänyt vain Pentti Koouri.
Kauppatiede on kvasitiede siinä missä kaikki humanistiset ja yhteiskunnalliset tieteet! - provoilu
Arska kirjoitti:
1. 5:n vuoden sääntöö on ns. Pricen indeksi. Se mittaa tieteen kovuutta. Esim. lääketiede on.
2. Klassikoihin ei tarvitse todellisessa tieteessä kuin viitata. Niitä ei siteerata. Niiden oletetaan kuuluvan yleissivistykseen.
3. Gradua ei periaatteessa voi tehdä viikossa - on seminaarit jne. aikataulut, mutta olen kuullut kirjoitettavan kirjallisuuspohjaisen kauppatieteen gradun Tampereen yliopistoon viikossa.
4. Ainakin HKKK:ssa pyritään liittämään oma tutkimustyö amerikkalaiseen traditioon ja replikatutkimuksilla antamaan uutta lisätukea jollekin aikaisemmalle amerikkalaisille tutkimukselle. Kansallisen kontribuution kausi loppui 1980-luvulle.
5. Lähteiden kanssa ei voi käydä keskustelua vaan 3-4 amerikkalaista ydinjournaalia on otettava melkeimpä raamattuina. Näin todellisissa tieteissä - kemia, lääketiede. Kvasitieteistä kauppatiede.
6. Filosofia ei ole tiede vaan snobbailua sivistyssanoilla. Muistuttaa kauppatiedettä.
Tieteellisyyden tasot taloustieteessä (jossa tieteellinen sitten 1970-luvun normatiivisesta lähestymistavasta luopumisen jälkeen on merkinnyt empirismiä) voidaan jäsentää seuraaviin:
1. Luonnonlaki (vain täydellisen kilpailun teoria).
2. Malli, joka toimii riittävän hyvin.
3. Hypooteesien testaaminen, jolla haetaan vahvistusta jonkun nimekkään jenkkihepun polkaisemalle "teorialle".
"Teoriat" etsitään nk. selitysten markkinoilta (ks. esim. positiivisen laskentatoimen teorian ympärillä käyty keskustelu). "Teorioiden" perimmäisin pyrkimys on tiedemiesten oman varallisuuden lisääminen ja jos haluaa itse edetä tiedemaailmassa on suostuttava tähän poliittiseen prosessiin. Taloustieteissä tähän on Suomessa yltänyt vain Pentti Koouri.
Kauppatiede on kvasitiede siinä missä kaikki humanistiset ja yhteiskunnalliset tieteet!Sanoit, että täytyy viitata primäärilähteisiin. Ja kuitenkin vaadit viisi vuotta maksimi-iäksi. Tästä seuraa auttamatta ristiriita. Jos tiedät mitä primäärilähde lopulta tarkoittaa. Sillä mikäli jos pitää käyttää primäärilähteitä etupäässä niin voi lähdeluettelo käydä aika laihanlaiseksi.
Lääketieteen tiedearvosta sen sano mitään, mutta lääkärit eivät ainakaan toimi kovinkaan tieteellisesti. Terveyskeskuksissa ja erityisesti yleislääkäreillä homma perustuu hyvin pitkälle lukkiutuneisiin mielipiteisiin ja arvailuihin.
Klassikoihin täytyy viitata, koska primäärilähteet ovat ensiarvoisia. Tämä riippuu täysin siitä mitä tutkii ja miksi tutkii. Tottakai ns. uudemman aiheen parissa tarvitaan ns. uudempaa aineistoa. Perustutkimuksessa taas ei. Rakennat tiedekuvasi kovin luonnontieteiden ympärille ja yrität ympätä sen koskemaan kaikkia muita tieteitä. Tämä taas osoittaa vain sitä, ettet ole kovin paljon viitsinyt jalostaa omaa tieteellistä näkökulmaasi.
HKKK:ssä ei pyritä liittämään mitään nimenomaan amerikkalaiseen traditioon. Jos tietäisit jostain jotain niin tietäisit tämän olevan käytännön sanelema asia. Englanninkielisissä maissa on suurimmat tiedekustantamot ja tieteisiin uhrataa siellä enemmän rahaa kuin näin pienellä kielialueella. Isoilla kielialueilla on myös aivan erilaiset tutkijaresurssit käytettävissä. Joten on täysin luonnollista, että kirjallisuus tulee automaattisesti englanninkielisistä maista. Tämä täysin tieteestä riippumatta. Mikäli HKKK:ssä pyrittäisiin antamaan tukea jollekin aikaisemmalla tutkimuksella sehän vain osoittaisi, että koko yliopisto on täysin huuhaata. Onneksi tiedän ettei näin ole. Ihan omasta kokemuksesta.
Lähteiden kanssa ei tarvitse käydä keskustelua mikäli kelpaa huonompi arvosana. Lähteiden kanssa/lähteillä käytävä keskustelu on korkeampaan arvosanaan vaadittava kriteeri. Sillä osoittaa ymmärtävänsä lähteitä.
Opiskelen myös kemiaa enkä voi allekirjoittaa väitteitäsi senkään suhteen.
Älä viitsi kirjoittaa kaikenlaisia sekopääjuttuja tänne. Tuollainen "tuollaiset tieteet on oikeampia kuin toiset" on naurettavaa. Sitä paitsi lääketiede perustuu etupäässä käytännössä huomattuun tietoon ja arvauksiin, jotka kootaa yhteen. Lääketiede on tiede, mutta kovin kova tiede se ei ole. Siksi toisekseen on hölmöä vertailla tieteitä keskenään.
Tietenkin mielipiteesi voidaan katsoa omaksi poliittiseksi agendaksesi (jota näemmä muuallakin olet viljellyt), mutta en ymmärrä miksi sinun tuollasta soopaa piti tulla tähän keskusteluun syöttämään. Ketjun aloittaja puhui graduprosessin etenemisestä "liian nopeasti", sinä toit nuo iänikuiset plaaplaatiedeonsitäjatätä-kysymykset. Hanki itselleni vaikka joku harrastus. - tekstiä:)
Arska kirjoitti:
1. 5:n vuoden sääntöö on ns. Pricen indeksi. Se mittaa tieteen kovuutta. Esim. lääketiede on.
2. Klassikoihin ei tarvitse todellisessa tieteessä kuin viitata. Niitä ei siteerata. Niiden oletetaan kuuluvan yleissivistykseen.
3. Gradua ei periaatteessa voi tehdä viikossa - on seminaarit jne. aikataulut, mutta olen kuullut kirjoitettavan kirjallisuuspohjaisen kauppatieteen gradun Tampereen yliopistoon viikossa.
4. Ainakin HKKK:ssa pyritään liittämään oma tutkimustyö amerikkalaiseen traditioon ja replikatutkimuksilla antamaan uutta lisätukea jollekin aikaisemmalle amerikkalaisille tutkimukselle. Kansallisen kontribuution kausi loppui 1980-luvulle.
5. Lähteiden kanssa ei voi käydä keskustelua vaan 3-4 amerikkalaista ydinjournaalia on otettava melkeimpä raamattuina. Näin todellisissa tieteissä - kemia, lääketiede. Kvasitieteistä kauppatiede.
6. Filosofia ei ole tiede vaan snobbailua sivistyssanoilla. Muistuttaa kauppatiedettä.
Tieteellisyyden tasot taloustieteessä (jossa tieteellinen sitten 1970-luvun normatiivisesta lähestymistavasta luopumisen jälkeen on merkinnyt empirismiä) voidaan jäsentää seuraaviin:
1. Luonnonlaki (vain täydellisen kilpailun teoria).
2. Malli, joka toimii riittävän hyvin.
3. Hypooteesien testaaminen, jolla haetaan vahvistusta jonkun nimekkään jenkkihepun polkaisemalle "teorialle".
"Teoriat" etsitään nk. selitysten markkinoilta (ks. esim. positiivisen laskentatoimen teorian ympärillä käyty keskustelu). "Teorioiden" perimmäisin pyrkimys on tiedemiesten oman varallisuuden lisääminen ja jos haluaa itse edetä tiedemaailmassa on suostuttava tähän poliittiseen prosessiin. Taloustieteissä tähän on Suomessa yltänyt vain Pentti Koouri.
Kauppatiede on kvasitiede siinä missä kaikki humanistiset ja yhteiskunnalliset tieteet!Melkein otti eteen
- Arska
provoilu kirjoitti:
Sanoit, että täytyy viitata primäärilähteisiin. Ja kuitenkin vaadit viisi vuotta maksimi-iäksi. Tästä seuraa auttamatta ristiriita. Jos tiedät mitä primäärilähde lopulta tarkoittaa. Sillä mikäli jos pitää käyttää primäärilähteitä etupäässä niin voi lähdeluettelo käydä aika laihanlaiseksi.
Lääketieteen tiedearvosta sen sano mitään, mutta lääkärit eivät ainakaan toimi kovinkaan tieteellisesti. Terveyskeskuksissa ja erityisesti yleislääkäreillä homma perustuu hyvin pitkälle lukkiutuneisiin mielipiteisiin ja arvailuihin.
Klassikoihin täytyy viitata, koska primäärilähteet ovat ensiarvoisia. Tämä riippuu täysin siitä mitä tutkii ja miksi tutkii. Tottakai ns. uudemman aiheen parissa tarvitaan ns. uudempaa aineistoa. Perustutkimuksessa taas ei. Rakennat tiedekuvasi kovin luonnontieteiden ympärille ja yrität ympätä sen koskemaan kaikkia muita tieteitä. Tämä taas osoittaa vain sitä, ettet ole kovin paljon viitsinyt jalostaa omaa tieteellistä näkökulmaasi.
HKKK:ssä ei pyritä liittämään mitään nimenomaan amerikkalaiseen traditioon. Jos tietäisit jostain jotain niin tietäisit tämän olevan käytännön sanelema asia. Englanninkielisissä maissa on suurimmat tiedekustantamot ja tieteisiin uhrataa siellä enemmän rahaa kuin näin pienellä kielialueella. Isoilla kielialueilla on myös aivan erilaiset tutkijaresurssit käytettävissä. Joten on täysin luonnollista, että kirjallisuus tulee automaattisesti englanninkielisistä maista. Tämä täysin tieteestä riippumatta. Mikäli HKKK:ssä pyrittäisiin antamaan tukea jollekin aikaisemmalla tutkimuksella sehän vain osoittaisi, että koko yliopisto on täysin huuhaata. Onneksi tiedän ettei näin ole. Ihan omasta kokemuksesta.
Lähteiden kanssa ei tarvitse käydä keskustelua mikäli kelpaa huonompi arvosana. Lähteiden kanssa/lähteillä käytävä keskustelu on korkeampaan arvosanaan vaadittava kriteeri. Sillä osoittaa ymmärtävänsä lähteitä.
Opiskelen myös kemiaa enkä voi allekirjoittaa väitteitäsi senkään suhteen.
Älä viitsi kirjoittaa kaikenlaisia sekopääjuttuja tänne. Tuollainen "tuollaiset tieteet on oikeampia kuin toiset" on naurettavaa. Sitä paitsi lääketiede perustuu etupäässä käytännössä huomattuun tietoon ja arvauksiin, jotka kootaa yhteen. Lääketiede on tiede, mutta kovin kova tiede se ei ole. Siksi toisekseen on hölmöä vertailla tieteitä keskenään.
Tietenkin mielipiteesi voidaan katsoa omaksi poliittiseksi agendaksesi (jota näemmä muuallakin olet viljellyt), mutta en ymmärrä miksi sinun tuollasta soopaa piti tulla tähän keskusteluun syöttämään. Ketjun aloittaja puhui graduprosessin etenemisestä "liian nopeasti", sinä toit nuo iänikuiset plaaplaatiedeonsitäjatätä-kysymykset. Hanki itselleni vaikka joku harrastus.1. Jos vanha teos niin malliin ks. Smith (1960). Jos uusi niin malliin Jones et [al...] mukaan ... Tieteen pitää mennä UUSILLE URILLE.
2. Lääketieteestä olen kanssasi samaa mieltä. Iso osa väikkäreistä vain viran saantiin tehty. Serkku joutui tekemään, että sai vakiviran erikoistumisalaltaan HUS:llä. Ei olisi halunnut. Terveyskeskuslääkärit ovat tehneet väitöskirjoja omista potilaistaan ja yhden väitöskirjan "tulos" taisi olla se, että kaksi drinkkiä auttaa nukahtamaan.
3. Perustutkimus on UUDEN tieteellisen tiedon luomista. Ei vanhan kertausta.
4. HKKK psinottaa nimenomaan AMERIKKALAISTA traditiota. Kysyttyäni australialaisesta tutkimuksesta eräs proffa sanoi - ei lueta USA:ssa, ei merkitystä. Varoittavin esimerkki: Saarion kirjanpitoteoria on parempi, kuin mitä Amerikassa kukaan on esittänyt - silti sitä ei siellä tunneta, koska lähtökohtana ei ole ollut nimivahvojen jenkkiheppujen näkemysten hehkutus.
5. Intialaiset ja kiinalaiset ovat tajunneet sen faktan, että TIETEESSÄ VAIN JENKKI VOI OLLA JEES. Niinpä he ovatkin alkaneet julkaista valtavasti amerikkalaisissa lehdissä ja saaneet virkoja huippuyliopistoissa. Briteillä on vaikeuksia saada juttujaan läpi, koska hölmöt eivät ole sisäistäneet sitä premissiä, että AMERIKKALAINEN = AIDOSTI TIETEELLINEN.
6. Kemian alan tunnet minua paremmin.
7. Eräs HKKK:n opettaja mainitsi, että HKKK:n KRITEEREIN VÄHÄNKÄÄN AMMATILLISIA JOURNAALEITA EI VOI KÄYTTÄÄ, ja että olisi mieluummin HY:n puolella järkevämmissä hommissa laajempien kysymysten parissa. Eräs proffa taas mainitsi, ettei HKKK:ssa tehdä tiedettä. Nämä kahden kesken mainittuja. Monen mielestä koko yliopisto tosiaan on huuhaata, vaikka eivät sitä kameroiden edessä myönnäkään.
Hyvä, että olet perehtynyt poliittiseen agendaani. Maamme ongelminahan ovat LIIKAKANSOITUS (237.000 työkyvyttömyyseläkkeellä, 300.000 työtöntä) ja heidän kiusaamisensa. Humanistinen ratkaisu olisi kaasukammio sekä YLISUURET PALKAT (kuten Saksassa, jossa esim. pesulatyö teetetään Puolassa). Syyllisiä ovat vasemmisto ja SAK sekä kuntapuolen lepsuilu (opettajien palkat tolkuttomia esim. tsekkiläiseen osaavaan insinööriin nähden). Vain palkkojen merkittävällä alentamisella - joka toki ei koskisi huippuosaajia ja pörssiyhtiöiden johtajia (esim. puolittamisella), ulkomaisia suurkapitalisteja suosivalla politiikalla ja kaikkiin elämänaloihin ulottuvalla oikeistorepublikaanisella jenkkimyönteisyydellä voi maamme säilyä tulevaisuudessa edes Viron tasolla! - Eki
Arska kirjoitti:
1. Jos vanha teos niin malliin ks. Smith (1960). Jos uusi niin malliin Jones et [al...] mukaan ... Tieteen pitää mennä UUSILLE URILLE.
2. Lääketieteestä olen kanssasi samaa mieltä. Iso osa väikkäreistä vain viran saantiin tehty. Serkku joutui tekemään, että sai vakiviran erikoistumisalaltaan HUS:llä. Ei olisi halunnut. Terveyskeskuslääkärit ovat tehneet väitöskirjoja omista potilaistaan ja yhden väitöskirjan "tulos" taisi olla se, että kaksi drinkkiä auttaa nukahtamaan.
3. Perustutkimus on UUDEN tieteellisen tiedon luomista. Ei vanhan kertausta.
4. HKKK psinottaa nimenomaan AMERIKKALAISTA traditiota. Kysyttyäni australialaisesta tutkimuksesta eräs proffa sanoi - ei lueta USA:ssa, ei merkitystä. Varoittavin esimerkki: Saarion kirjanpitoteoria on parempi, kuin mitä Amerikassa kukaan on esittänyt - silti sitä ei siellä tunneta, koska lähtökohtana ei ole ollut nimivahvojen jenkkiheppujen näkemysten hehkutus.
5. Intialaiset ja kiinalaiset ovat tajunneet sen faktan, että TIETEESSÄ VAIN JENKKI VOI OLLA JEES. Niinpä he ovatkin alkaneet julkaista valtavasti amerikkalaisissa lehdissä ja saaneet virkoja huippuyliopistoissa. Briteillä on vaikeuksia saada juttujaan läpi, koska hölmöt eivät ole sisäistäneet sitä premissiä, että AMERIKKALAINEN = AIDOSTI TIETEELLINEN.
6. Kemian alan tunnet minua paremmin.
7. Eräs HKKK:n opettaja mainitsi, että HKKK:n KRITEEREIN VÄHÄNKÄÄN AMMATILLISIA JOURNAALEITA EI VOI KÄYTTÄÄ, ja että olisi mieluummin HY:n puolella järkevämmissä hommissa laajempien kysymysten parissa. Eräs proffa taas mainitsi, ettei HKKK:ssa tehdä tiedettä. Nämä kahden kesken mainittuja. Monen mielestä koko yliopisto tosiaan on huuhaata, vaikka eivät sitä kameroiden edessä myönnäkään.
Hyvä, että olet perehtynyt poliittiseen agendaani. Maamme ongelminahan ovat LIIKAKANSOITUS (237.000 työkyvyttömyyseläkkeellä, 300.000 työtöntä) ja heidän kiusaamisensa. Humanistinen ratkaisu olisi kaasukammio sekä YLISUURET PALKAT (kuten Saksassa, jossa esim. pesulatyö teetetään Puolassa). Syyllisiä ovat vasemmisto ja SAK sekä kuntapuolen lepsuilu (opettajien palkat tolkuttomia esim. tsekkiläiseen osaavaan insinööriin nähden). Vain palkkojen merkittävällä alentamisella - joka toki ei koskisi huippuosaajia ja pörssiyhtiöiden johtajia (esim. puolittamisella), ulkomaisia suurkapitalisteja suosivalla politiikalla ja kaikkiin elämänaloihin ulottuvalla oikeistorepublikaanisella jenkkimyönteisyydellä voi maamme säilyä tulevaisuudessa edes Viron tasolla!Hauska keskustelu. Vaimoni työskentelee professorina HKKK:ssa, hänen isänsä valtiotieteellisessä HY:ssa. Taloustieteilijöitten gradut etenevät kuulemma nopeasti kummassakin paikassa. Valtsikalla on ennätys: 40 tuntia kannesta kanteen. Joku toinenkin valtsikalainen oli tehnyt gradun parissa vuorokaudessa ja saanut siitä eximian "lennokkuuden" takia. HKKK:ssa vain joku tietojärjestelmien opiskelija oli päässyt näin pienellä vaivalla todella hyviin arvosanoihin. Tuttavapiirissä on myös evoluutiobiologeja ja lääkisläisiä, joilla on hiiret leikelty ja ajot tehty ihan parissa kuukaudessa. Onhan näitä nopeita joka alalla. Mitään ei voi sanoa mistään varmaksi.
Yliopisto on huuhaata, ja huuhaa on kivaa.
- kirjoitan nopeasti
Kun pääsin vaikeimman, eli aineistoanalyysin yli, niin tekstiä vain syntyy. Ei minusta nopeus kuitenkaan ole mikään itseisarvo gradun teossa. Siivosin kalenterini sellaiseksi, että pystyn keskittymään pelkästään lopputyöhön, sittenpä tässä päivät pitkät tutkin ja kirjoitan - keskimäärin kymmenisen sivua viikossa omasta mielestä ihan hyvää tekstiä. Konsultoin graduohjaajaa melkein viikoittain - ei iske ainakaan epäilys, että olisin metsään menossa. Sitä paitsi häneltä saan hyviä vihjeitä ja näkökulmia, joista taas saa uutta tekstiä aikaan. Minusta tämä on ollut ainakin tähän asti kivaa! Ärsyttää välillä tuo vouhotus ja ahdistus, mitä jotkut levittelee gradun tekemisestä. Eikai tässä kun istuu pyllyllään ja tekee töitä! Siinä se valmistuu, eikä maailmanloppu tule vaikkei se mikään maailman paras gradu olisikaan. Onpahan valmis ja pääsee työmarkkinoille!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kelekkakisat
Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.3511407- 639720
- 1405508
- 1443774
- 753730
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi373625- 403368
Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal243153- 632783
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak782558