Kuvitus

vähäsen valaisit aihetta, mihin kuvituksen on tarkoitus tulla?

Aiheesta riippuu mikä kuvituksessa kiinnostaa.

*hymyilee*

Mä luulen et 40 -ikäryhmässä on monenlaisia ihmisiä, yksilöitä. Ei meitä pidä hukata ikämme perusteella johonkin massaan. Jos tavoittelet jotain jämähtyneisyyden-harmautta, sitä löytyy. Löydät myös paljon iloa, väriä jopa uudenlaista rohkeutta ja uskallusta. Avarra näkökulmaasi.

Kuvituksessa haluamme luultavasti katsella oman ikäisiä naisia ja miehiä, joilla ON JO RYPPYJÄ. Haluamme sijoittaa kuvituksen meidän elämänpiiriin, joka monella alkaa tässä iässä olevan perhekeskeinen. HUOM!! Tämän ikäisiä uus-sinkkuja on muuten aika paljon. Heidätkin pitäisi liittää myös elämänpiiriin, jossa menevyys on uralla pärjäämistä, fitness-kulttuuria etc.
Uskoisin, että keski-iän näkeminen mahdollisuutena on hyvin rakentava ja positiivinen asenne. Silloin jaksaa elää iloisesti kaikesta huolimatta.

Jos nyt jotain ideaa sait, niin ihan hyvä. Ja menestystä sinulle työssäsi..:-)

Suomalainen valokuvaaja sanoi kerran että "oikeas-
sa" valokuvassa pitää olla mustaa, aitoa mustaa...

Oikeastaan peruslähtökohtana on kuvan ulotteisuus.
Sitä voi hallita eri värin syvyyksillä.
Tummasävyisempi haluttu hahmo tai tumma tausta ja
korostuneempi vaalea haluttu hahmo.

Hiilellä piirrettäessä heikoilla taustavedoilla
muodostetaan kuvan peruslinjat, maisema ja terä-
vämmillä tummilla vedoilla karikatyyrinen hahmo
ruokkimaan mielikuvitusta. Hiilen - myös lyijyky-
nän rosoista jälkeä voi pehmentää sormenpäillä
lisäämään maalauksellisuutta.

Jos tutkit Rembrandtin (Van Rijn) maalauksia, huo-
maat, kuinka hän sai kellanruskean sävyn näyttä-
mään suorastaan valkoiselta. Varjot lisäsivät
huomattavasti kolmiulotteista vaikutelmaa. Val-
koista on siis lähinnä sarjakuvissa.

Akvarellit vaativat jo kohtalaisen hyvää hahmotus-
kykyä ja oikeaa rutiinia sivellintyöskentelyssä.

Paljon on siis kiinni siitä, mitä aiheesi koskee.

Sarjakuvissa viehättää piirteiden autenttisuus ja
huolellinen käden jälki. Nykypiirtäjillä tuntuu
olevan tolkuton kiire ja onpa joukossa piirtäjiä,
jotka pitävät itseään liian itsestään selvyytenä.

Kun vertaa nykyisiä sarjakuvia yli 20 vuoden ta-
kaisiin vastaaviin, on ero huomattava. Varjojen
ja aitojen hahmojen ja esineiden yhdistelmä lisää
uskottavuutta ja syvyyttä.

Sarjakuvista alkuaikojen Modesty Blaise ja Tex
Willer ovat hyviä esimerkkejä.

Tauluja katsotaan etäämmältä, joten viivantarkka
siveltimen veto voi olla jopa haitaksi. Sarjakuvat
tehdään taas isolle luonnospaperille piennennystä
varten ja piirteen voivat olla sangen terävät.

Yllä olevat kommentit ovat omiani/omiin kokemuk-
siini perustuvia.