Tässäkö

"-vesikatto on niin karkea, että lumi pysyy katolla

Mielenkiintoinen pointti. Vaan mikä pointti tässä on?"

* turvallisuus kun lumi ei tule niskaan
* turvallisuus kun lumen kolaaja ei tipu alas
* ei tarvitse puhkoa vesikatetta ja aluskatetta lumiesteillä
* tippuva lumi ei vaurioita sadevesikouruja


((kerran ylä-aste aikana pikkasen säikähdettiin kun lumi tuli katolta seinän viereen entisten lumien päälle ja siitä ikkunan läpi sisään))

kuvitella kaiken luonnonmateriaalin olevan ilmaa läpäisevää. koitapa puhaltaa paineilmaa laudan läpi.

Kyllä sitä tyhmä saa olla jos se hyvältä tuntuu mutta ei kannattaisi tuoda sitä kovin esille. Viesti menee perille vähemmälläkin.

kuinkas voit kirjoitti:

kuvitella kaiken luonnonmateriaalin olevan ilmaa läpäisevää. koitapa puhaltaa paineilmaa laudan läpi.

Niin. Luonnonmateriaali (esim se lauta) läpäisee hitaasti ilmaa huokostensa kautta = se paljon puhuttu hirsitalon tai miksei lautarakenteisenkin luonnonkuitueristeisen talon hengittävyys. Mikroskoopilla puun rakennetta tutkittaessa puu koostuu pitkistä putkilon muotoisista soluista. Itse asiassa puu on pelkkä mikrsokooppisten putkiloiden selluloosalla yhteen sidottu nippu.

Jos paineilma läpäisisi laudan, puun läpi tulisi taloon vetoa. Näin ei kuitenkaan ole. Ilma kulkee puun läpi äärimmäisen hitaasti mutta pointti onkin, että se kulkee ja tasaa samalla kosteusoloja, koska ilman mukana kulkee myös vesihöyry. Puutalot oikeilla materiaaleilla eli luonnonkuiduilla (koskee kaikkia seinän kerroksia paperitapeteista alkaen) eristettynä hengittävät. Yksi syy, miksi puutalon "sisäilmasto" eroaa edukseen vastaavasta muovipullotalosta plus homevaurioiden riski minimoituu, sillä välissä ei ole eristäviä muovikelmuja, joihin vesi voi kondensoitua ja alkaa luoda homeelle ja sienille otollisia olosuhteita.

Meilläpäin sanotaan noin, silloin kun täytyy vaan olla eri mieltä KAIKESTA vastoin parempaa tietoa.

Miksi raksaaja et usko maasäteilyyn, mutta olet estämässä maavaraiseen kaikilla konsteilla radonia ???

Patterit ikkunan alla ? AIVAN JÄRKEVÄÄ. IKKUNALASI NS. SÄTEILEE KYLMÄÄ VAIKKA EI VEDÄ. PATTERI IKKUNAN ALLA NS. KATKAISEE TÄMÄN VIILEÄN "HOHKAN".

VAIN KELLARI TALON ALLA ON PIENI KYSYMYSMERKKI, SILLÄ SE VOIDAAN RAKENTAA LIIAN HELPOSTI VÄÄRIN.

MUUT ASIAT ONKIN JO ASIALLISESTI PERUSTELTU.

KÄVELE VAAN RAKSAAJA BETONILATTIALLA RAUHASSA. EI NEKÄÄN KAIKKI IHAN SUSIA OLE

Ci-Tikka kirjoitti:

Niin. Luonnonmateriaali (esim se lauta) läpäisee hitaasti ilmaa huokostensa kautta = se paljon puhuttu hirsitalon tai miksei lautarakenteisenkin luonnonkuitueristeisen talon hengittävyys. Mikroskoopilla puun rakennetta tutkittaessa puu koostuu pitkistä putkilon muotoisista soluista. Itse asiassa puu on pelkkä mikrsokooppisten putkiloiden selluloosalla yhteen sidottu nippu.

Jos paineilma läpäisisi laudan, puun läpi tulisi taloon vetoa. Näin ei kuitenkaan ole. Ilma kulkee puun läpi äärimmäisen hitaasti mutta pointti onkin, että se kulkee ja tasaa samalla kosteusoloja, koska ilman mukana kulkee myös vesihöyry. Puutalot oikeilla materiaaleilla eli luonnonkuiduilla (koskee kaikkia seinän kerroksia paperitapeteista alkaen) eristettynä hengittävät. Yksi syy, miksi puutalon "sisäilmasto" eroaa edukseen vastaavasta muovipullotalosta plus homevaurioiden riski minimoituu, sillä välissä ei ole eristäviä muovikelmuja, joihin vesi voi kondensoitua ja alkaa luoda homeelle ja sienille otollisia olosuhteita.

Lue lisää

Toi hengittävyys on vähän eri asia. Puhuit "low flow" ilmanvaihdosta mikä on totta,mutta hengittävyys on vesihöyryn sitoutumista ja vapautumista.

hakusessa kirjoitti:

Toi hengittävyys on vähän eri asia. Puhuit "low flow" ilmanvaihdosta mikä on totta,mutta hengittävyys on vesihöyryn sitoutumista ja vapautumista.

Hengittävyys ei ole pelkkää vesihöyryn liikettä. Kyllä se on muidenkin kaasujen kuin vesihöyryn kulkemista seinärakenteessa. Hiilidioksidi ulos ja happi sisään.

Uskoisin hengittävyys-sanan saaneen alkunsa siitä mitä me tehdään koko ajan - hengitetään. Minä pumppaan ainakin pääosin toimistohappea sisään ja hiilidioksidia ulos.

hakusessa kirjoitti:

Toi hengittävyys on vähän eri asia. Puhuit "low flow" ilmanvaihdosta mikä on totta,mutta hengittävyys on vesihöyryn sitoutumista ja vapautumista.

En ole fyysikko ja tiedä näistä termeistä, mutta sen tiedän, että puu läpäisee kaasuja, mm. vesihöyryä ja siinä on se salaisuus, miksi puu- ja luonnonkuiturakenteet ovat turvallisia: höyryt haihtuvat eivätkä jää mädättämään rakenteita, varsinkin kun kaasujenvaihdolle ei tehdä patoja = muovikalvoja. Tämä tieto on minulle tärkein. Itse olen puutalojen hengittyvyys-käsityksellä ymmärtänyt, että puu ylipäänsä läpäisee kaasuja.

myös kirjoitti:

Hengittävyys ei ole pelkkää vesihöyryn liikettä. Kyllä se on muidenkin kaasujen kuin vesihöyryn kulkemista seinärakenteessa. Hiilidioksidi ulos ja happi sisään.

Uskoisin hengittävyys-sanan saaneen alkunsa siitä mitä me tehdään koko ajan - hengitetään. Minä pumppaan ainakin pääosin toimistohappea sisään ja hiilidioksidia ulos.

Lue lisää

Oletko varma asiastasi? Kyllä hengittävyys rakennusfysiikassa tarkoittaa nimenomaan kosteuskäyttäytymistä.Ilmanvaihto jutut on oma erillinen juttunsa.
Tosin en tiedä kuka asiassa ylintä päätäntävaltaa käyttää tai kuka sen ylipäänsä on keksinyt olevan näin joten sama se mulle on vaikka joku haluaa liittää ilmanvaihdon hengittävyyteen.
Vittuako se mulle kuuluu?

Ci-Tikka kirjoitti:

En ole fyysikko ja tiedä näistä termeistä, mutta sen tiedän, että puu läpäisee kaasuja, mm. vesihöyryä ja siinä on se salaisuus, miksi puu- ja luonnonkuiturakenteet ovat turvallisia: höyryt haihtuvat eivätkä jää mädättämään rakenteita, varsinkin kun kaasujenvaihdolle ei tehdä patoja = muovikalvoja. Tämä tieto on minulle tärkein. Itse olen puutalojen hengittyvyys-käsityksellä ymmärtänyt, että puu ylipäänsä läpäisee kaasuja.

Lue lisää

Ei se puu ole suinkaan ainoa, joka kaasua läpäisee. Kaikki materiaalit näin tekevät. Mutta ei sillä vieläkään ole mitään tekemistä ilmanvaihdon kanssa - jota hengittävyydeksi kutsut.

Käytännön (siis käytännön, ei teorian) esimerkki muovin kaasunläpäisevyydestä on muutaman vuoden takaa.

Teimme työyhteisössämme runsaat määrät aroniaviiniä. Viini säilyi pulloissa vuosikausia tummanpunaisena. Mutta...yksi muovinen kymmenen litran kanisteri avattiin eläkkeelle lähtijän kunniaksi vuoden vanhana. Viini oli aivan hyvää, mutta erittäin vaaleaa. Eli muoviseinämän läpi oli tapahtunut liikennettä.

Äläkä sano, että "mitä tähän mitkään viinit kuuluu !".

ja linjanvetoja kirjoitti:

Ei se puu ole suinkaan ainoa, joka kaasua läpäisee. Kaikki materiaalit näin tekevät. Mutta ei sillä vieläkään ole mitään tekemistä ilmanvaihdon kanssa - jota hengittävyydeksi kutsut.

Käytännön (siis käytännön, ei teorian) esimerkki muovin kaasunläpäisevyydestä on muutaman vuoden takaa.

Teimme työyhteisössämme runsaat määrät aroniaviiniä. Viini säilyi pulloissa vuosikausia tummanpunaisena. Mutta...yksi muovinen kymmenen litran kanisteri avattiin eläkkeelle lähtijän kunniaksi vuoden vanhana. Viini oli aivan hyvää, mutta erittäin vaaleaa. Eli muoviseinämän läpi oli tapahtunut liikennettä.

Äläkä sano, että "mitä tähän mitkään viinit kuuluu !".

Lue lisää

Kuten tuolla toisessa viestissä mainitsit, sinun mielestäsi siis hengittyvyys liittyy yksinomaan vesihöyryn sitoutumiseen ja liikkuvuuteen? Hyvä on. Jos rakennusfysikaalisesti asia näin on, niin se on ihan jees ja hieno juttu, tämän olenkin tiennyt vaan en siten, että vain tätä kutsuttaisiin hengittyvyydeksi. Itse olen ymmärtänyt asian niin, että hengittyvyydeksi kutsutaan ylipäänsä kaasujen kulkua materiaalin halki. Väärin?

Äläpä laita sanoja suuhun etukäteen. Koska kuitenkin laitoit, niin kysyn, että "mitä tähän mitkään viinit kuuluu !" (huom. väli ennen huutomerkkiä). Itse juon punaista viiniä, lasipulloista ja tehdastekoista. Omatekoisesta tulee varpusparvi ja komeasti kaikuvat pierut.

Mainitsit myös muovin läpi tapahtuvan liikennettä. Epäilemättä. Mutta kuinka nopeasti sitä tapahtuu? Jos pistämme hirsirakenteeseen muovin kohtaan x, se läpäisee takuuvarmasti niin vähän vettä, että kalvon kondenssiveden puolella alkaa homehtuminen ja lahoaminen. Tee vaikka käytännön koe. Osta muovipussitettu ranskanleipä. Pistä leipä kahtia. Laita toinen puoli suljettuun muovipussiin ja toinen paperipussiin. Kumpi homehtuu helpommin ja nopeammin? Kumpaan pussiin vesipisaroita? Kummassa pussissa ollut leipä on viikon päästä kuiva känttyrä?

Tuon yllä olevan kokeenkin (tehnyt vahingossa monta kertaa) tulosten vuoksi pidän perusteltuna kutsua luonnonkuituja hengittäviksi materiaaleiksi ja muoveja ei, vaikkakin teoreettisessa mielessä molemmat läpäisevät vesihöyryä.

Tuon muovin "suunnattoman" hengittävyyden vuoksi ymmärtääkseni, sen vähän mitä minä kirosanana pitämistäni höyrynsuluista tiedän, on se höyrynsulku oltava aika lailla lähellä seinän huoneen puoleista osaa. Ja ilmeisesti ainut tarkoitus höyrynsululle on estää höyrynsulun takaisia, perinteisestä hirsirakentamisesta poikkeavien materiaalien kostumisen esto. Kun talossa on vain luonnonmateriaaleja ilman kelmuja, ei synny patoja ja kosteus rakenteissa pysyy tasaisena. Jopa pienet kosteusvauriot kuivuvat ilman lahoamista.

Ci-Tikka kirjoitti:

Kuten tuolla toisessa viestissä mainitsit, sinun mielestäsi siis hengittyvyys liittyy yksinomaan vesihöyryn sitoutumiseen ja liikkuvuuteen? Hyvä on. Jos rakennusfysikaalisesti asia näin on, niin se on ihan jees ja hieno juttu, tämän olenkin tiennyt vaan en siten, että vain tätä kutsuttaisiin hengittyvyydeksi. Itse olen ymmärtänyt asian niin, että hengittyvyydeksi kutsutaan ylipäänsä kaasujen kulkua materiaalin halki. Väärin?

Äläpä laita sanoja suuhun etukäteen. Koska kuitenkin laitoit, niin kysyn, että "mitä tähän mitkään viinit kuuluu !" (huom. väli ennen huutomerkkiä). Itse juon punaista viiniä, lasipulloista ja tehdastekoista. Omatekoisesta tulee varpusparvi ja komeasti kaikuvat pierut.

Mainitsit myös muovin läpi tapahtuvan liikennettä. Epäilemättä. Mutta kuinka nopeasti sitä tapahtuu? Jos pistämme hirsirakenteeseen muovin kohtaan x, se läpäisee takuuvarmasti niin vähän vettä, että kalvon kondenssiveden puolella alkaa homehtuminen ja lahoaminen. Tee vaikka käytännön koe. Osta muovipussitettu ranskanleipä. Pistä leipä kahtia. Laita toinen puoli suljettuun muovipussiin ja toinen paperipussiin. Kumpi homehtuu helpommin ja nopeammin? Kumpaan pussiin vesipisaroita? Kummassa pussissa ollut leipä on viikon päästä kuiva känttyrä?

Tuon yllä olevan kokeenkin (tehnyt vahingossa monta kertaa) tulosten vuoksi pidän perusteltuna kutsua luonnonkuituja hengittäviksi materiaaleiksi ja muoveja ei, vaikkakin teoreettisessa mielessä molemmat läpäisevät vesihöyryä.

Tuon muovin "suunnattoman" hengittävyyden vuoksi ymmärtääkseni, sen vähän mitä minä kirosanana pitämistäni höyrynsuluista tiedän, on se höyrynsulku oltava aika lailla lähellä seinän huoneen puoleista osaa. Ja ilmeisesti ainut tarkoitus höyrynsululle on estää höyrynsulun takaisia, perinteisestä hirsirakentamisesta poikkeavien materiaalien kostumisen esto. Kun talossa on vain luonnonmateriaaleja ilman kelmuja, ei synny patoja ja kosteus rakenteissa pysyy tasaisena. Jopa pienet kosteusvauriot kuivuvat ilman lahoamista.

Lue lisää

ihan vaan selvyyden vuoksi,edellinen kirjoittaja on eri. Tämä on originaali.

Muovi joo tosiaan ei monista luuloista huolimatta ole täysin ilman tiivis sekään.Diffuusiota tapahtuu jossain määrin myös sen läpi mutta määrät on eri luokkaa kuin esim. puulla.

Kyllä höyrynsulkua (muovia) hirsitalossakin voi käyttää oli siitä asiasta mitä mieltä hyvänsä ei se väärin ole mutta siinä vaan pitää ottaa eri asioita huomioon.
Esim. Höyrynsulku ei tule seinän huoneen puolelle vaan aina rakenteen lämpimälle puolelle mikä tosin näillä leveysasteilla yleensä tarkoittaa sitä sisäpuolta. Ja samoin pitää muistaa,että rakenne ilman muovia ei ole automaattisesti hengittävä ja toimiva ilman höyrynsulkua.
Mineraalivillat vaatii aina höyryn/ilman sulun koska m.villa ei absorboi kosteutta siinä määrin kuin esim. puru tai selluvilla.

Tuosta hengittävyydestä nyt vielä sen verran,että tosiaan rakennusfysiikassa se tarkoittaa vain kosteuskäyttäytymistä.
Tuo ilman vaihto juttu ei suoraan kuulu siihen vaikka suuri osa hirsitalon viihtyvyydestä kuuluu.

Eli hirsitalon ilmanvaihto tekijät perustuu enemmänkin sisä ja ulkopuolen paine eroon. Talossa on sisällä alipaine joka syntyy esim. hormivedosta,lämmityksestä,liesituulettimesta jne.Ja korvaus ilma puolestaan tulee tasaisesti läpi koko vaipan eli lähinnä varauksissa ja salvoksissa olevista niin pienistä virtausreiteistä joita ihminen ei aisti vedoksi,koska läpi tulevat määrät on niin pieniä ja suurella alueella Eli kyseessä on ns. low flow virtaus.Ja sen lisäksi koska hirsi massiivi rakenteena varaa lämpöä niin sen saumoista läpi virtaama ilma lämpeää hirren ansioista seinän läpi tullessaan.Jolloin vedon tunne ihmisen mielestä vähenee koska veto aistitaan epämiellyttävä lähinnä kylmänä ilmavirtana.
Sitä en tiedä kuinka suuri merkitys on puun omalla fysikaallisella kyvyllä läpäistä ilmaa mutta veikkaisin,että se todellinen merkitys on noissa saumoissa.

hakusessa kirjoitti:

ihan vaan selvyyden vuoksi,edellinen kirjoittaja on eri. Tämä on originaali.

Muovi joo tosiaan ei monista luuloista huolimatta ole täysin ilman tiivis sekään.Diffuusiota tapahtuu jossain määrin myös sen läpi mutta määrät on eri luokkaa kuin esim. puulla.

Kyllä höyrynsulkua (muovia) hirsitalossakin voi käyttää oli siitä asiasta mitä mieltä hyvänsä ei se väärin ole mutta siinä vaan pitää ottaa eri asioita huomioon.
Esim. Höyrynsulku ei tule seinän huoneen puolelle vaan aina rakenteen lämpimälle puolelle mikä tosin näillä leveysasteilla yleensä tarkoittaa sitä sisäpuolta. Ja samoin pitää muistaa,että rakenne ilman muovia ei ole automaattisesti hengittävä ja toimiva ilman höyrynsulkua.
Mineraalivillat vaatii aina höyryn/ilman sulun koska m.villa ei absorboi kosteutta siinä määrin kuin esim. puru tai selluvilla.

Tuosta hengittävyydestä nyt vielä sen verran,että tosiaan rakennusfysiikassa se tarkoittaa vain kosteuskäyttäytymistä.
Tuo ilman vaihto juttu ei suoraan kuulu siihen vaikka suuri osa hirsitalon viihtyvyydestä kuuluu.

Eli hirsitalon ilmanvaihto tekijät perustuu enemmänkin sisä ja ulkopuolen paine eroon. Talossa on sisällä alipaine joka syntyy esim. hormivedosta,lämmityksestä,liesituulettimesta jne.Ja korvaus ilma puolestaan tulee tasaisesti läpi koko vaipan eli lähinnä varauksissa ja salvoksissa olevista niin pienistä virtausreiteistä joita ihminen ei aisti vedoksi,koska läpi tulevat määrät on niin pieniä ja suurella alueella Eli kyseessä on ns. low flow virtaus.Ja sen lisäksi koska hirsi massiivi rakenteena varaa lämpöä niin sen saumoista läpi virtaama ilma lämpeää hirren ansioista seinän läpi tullessaan.Jolloin vedon tunne ihmisen mielestä vähenee koska veto aistitaan epämiellyttävä lähinnä kylmänä ilmavirtana.
Sitä en tiedä kuinka suuri merkitys on puun omalla fysikaallisella kyvyllä läpäistä ilmaa mutta veikkaisin,että se todellinen merkitys on noissa saumoissa.

Lue lisää

Ratkaisematon yhtälö ?

Alipaineinen talo, ylimitoitettu höyrynsulku (=muovi)ja lampö fysiikan peruslakien mukaan menee lämpimämmästä kylmempään. Höyry taas påaine-eron suuntaan. Kummalle puolelle kosteus muovissa siis kondensoituu ?

Se on nähty lukuisissa päiväkotiremonteissa, jotka eivät ole saaneet rakennusvaiheen jälkeen käyttölupaa havaittujen homekasvustojen vuoksi.

Kosteusvaurioita ? Kyllä, mutta eivät valumasta.

Tervapaperi on VTT:n eri tutkimuksissa vakiinnuttanut asemansa ainoana mekaanisesti höyryyn oikealla tavalla suhtautuvana höyrysulkumateriaalina: se ei lahota, ei aiheuta homeongelmia ja näistä aiheutuvia allergioita, hengitystie- tai hilseilyongelmia.

Ruotsissa on asia jo siinä määrin tutkittu, että valmisteilla on asetus muovituotteiden käytön kieltämisestä höyrynsulkuna.

Suomessa lautarakenteisia, yhden sukupolven kestäviä, itsekompostoituvia termostaloja markkinoidaan edelleen ja jatkuvasti.

Jokaisen oma valinta on, elääkö jälkikasvu 40- vai 100-vuotiaaksi.

Itse valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon.

Korjausrakennusinsinööri kirjoitti:

Ratkaisematon yhtälö ?

Alipaineinen talo, ylimitoitettu höyrynsulku (=muovi)ja lampö fysiikan peruslakien mukaan menee lämpimämmästä kylmempään. Höyry taas påaine-eron suuntaan. Kummalle puolelle kosteus muovissa siis kondensoituu ?

Se on nähty lukuisissa päiväkotiremonteissa, jotka eivät ole saaneet rakennusvaiheen jälkeen käyttölupaa havaittujen homekasvustojen vuoksi.

Kosteusvaurioita ? Kyllä, mutta eivät valumasta.

Tervapaperi on VTT:n eri tutkimuksissa vakiinnuttanut asemansa ainoana mekaanisesti höyryyn oikealla tavalla suhtautuvana höyrysulkumateriaalina: se ei lahota, ei aiheuta homeongelmia ja näistä aiheutuvia allergioita, hengitystie- tai hilseilyongelmia.

Ruotsissa on asia jo siinä määrin tutkittu, että valmisteilla on asetus muovituotteiden käytön kieltämisestä höyrynsulkuna.

Suomessa lautarakenteisia, yhden sukupolven kestäviä, itsekompostoituvia termostaloja markkinoidaan edelleen ja jatkuvasti.

Jokaisen oma valinta on, elääkö jälkikasvu 40- vai 100-vuotiaaksi.

Itse valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon.

Lue lisää

Siinäpä valitset mitä valitset.Ja valitsit myös tuon äskeisen provoksi. Luepa uudestaan.

Ci-Tikka kirjoitti:

Kuten tuolla toisessa viestissä mainitsit, sinun mielestäsi siis hengittyvyys liittyy yksinomaan vesihöyryn sitoutumiseen ja liikkuvuuteen? Hyvä on. Jos rakennusfysikaalisesti asia näin on, niin se on ihan jees ja hieno juttu, tämän olenkin tiennyt vaan en siten, että vain tätä kutsuttaisiin hengittyvyydeksi. Itse olen ymmärtänyt asian niin, että hengittyvyydeksi kutsutaan ylipäänsä kaasujen kulkua materiaalin halki. Väärin?

Äläpä laita sanoja suuhun etukäteen. Koska kuitenkin laitoit, niin kysyn, että "mitä tähän mitkään viinit kuuluu !" (huom. väli ennen huutomerkkiä). Itse juon punaista viiniä, lasipulloista ja tehdastekoista. Omatekoisesta tulee varpusparvi ja komeasti kaikuvat pierut.

Mainitsit myös muovin läpi tapahtuvan liikennettä. Epäilemättä. Mutta kuinka nopeasti sitä tapahtuu? Jos pistämme hirsirakenteeseen muovin kohtaan x, se läpäisee takuuvarmasti niin vähän vettä, että kalvon kondenssiveden puolella alkaa homehtuminen ja lahoaminen. Tee vaikka käytännön koe. Osta muovipussitettu ranskanleipä. Pistä leipä kahtia. Laita toinen puoli suljettuun muovipussiin ja toinen paperipussiin. Kumpi homehtuu helpommin ja nopeammin? Kumpaan pussiin vesipisaroita? Kummassa pussissa ollut leipä on viikon päästä kuiva känttyrä?

Tuon yllä olevan kokeenkin (tehnyt vahingossa monta kertaa) tulosten vuoksi pidän perusteltuna kutsua luonnonkuituja hengittäviksi materiaaleiksi ja muoveja ei, vaikkakin teoreettisessa mielessä molemmat läpäisevät vesihöyryä.

Tuon muovin "suunnattoman" hengittävyyden vuoksi ymmärtääkseni, sen vähän mitä minä kirosanana pitämistäni höyrynsuluista tiedän, on se höyrynsulku oltava aika lailla lähellä seinän huoneen puoleista osaa. Ja ilmeisesti ainut tarkoitus höyrynsululle on estää höyrynsulun takaisia, perinteisestä hirsirakentamisesta poikkeavien materiaalien kostumisen esto. Kun talossa on vain luonnonmateriaaleja ilman kelmuja, ei synny patoja ja kosteus rakenteissa pysyy tasaisena. Jopa pienet kosteusvauriot kuivuvat ilman lahoamista.

Lue lisää

Pohjoismaisessa rakennuskonferenssissa sovittiin ajat sitten, että käsitettä "hengittävyys" tulee käyttää vain kosteusteknisenä käsitteenä. Syynä on sanan harhaanjohtavuus tilanteessa, jossa puhutaan ilman puhtaudesta.

Sanana hengittävyys tietenkin tarkoittaa myös kaasujen kulkua, vaihtumista, sekoittumista...
Mutta pistä nyt vaikka puuviilu kuonosi eteen ja yritä hengittää. Kohta olet sininen.

En missään tapauksessa ole hengittävien rakenteiden vastustaja. Hirsirakenne, täyskiviseinä ja muut vastaavat ovat periaatteessa parhaita rakenteita yksinkertaisuutensa vuoksi.Vastustan vain niitä markkinoivien (lue hygroskooppisten eristeiden valmistajat) tahojen harhaanjohtavia markkinointikeinoja.

Epäilys siitä, että edustaisin jotakin yritystä tms. ei sitten pidä paikkaansa. Toimin rakennusalan koulutustehtävissä ja moraalinen velvollisuuteni on jakaa oikeaa, puolueetonta ja asiallista tietoa rakentamisesta.

varma? kirjoitti:

Oletko varma asiastasi? Kyllä hengittävyys rakennusfysiikassa tarkoittaa nimenomaan kosteuskäyttäytymistä.Ilmanvaihto jutut on oma erillinen juttunsa.
Tosin en tiedä kuka asiassa ylintä päätäntävaltaa käyttää tai kuka sen ylipäänsä on keksinyt olevan näin joten sama se mulle on vaikka joku haluaa liittää ilmanvaihdon hengittävyyteen.
Vittuako se mulle kuuluu?

Lue lisää

Miksi vesihöyry (kaasu) kulkisi hengittävän rakenteen läpi, mutta muut kaasut (happi ja hiilidioksidi) eivät?

"Ihmisistä 70% pitää näitä täysin huuhaana." Veikkaisin että oikea prosenttiluku on reilusti päälle 95:n...