Nyt on kalliit neuvot tarpeen. Olen 27v. nainen ja valmistuin viime vuoden lopulla ekonomiksi, eikä töitä ole vieläkään löytynyt. Alan kohta menettämään toivoni ja harkitsen kaupan kassalle menoa väliaikaisesti.
Kyllähän tämä olisi ymmärrettävää, jos hakisin töitä kotiseudultani, mutta asustelen Helsingissä, eikä täältäkään löydy mitään. Yritin katsoa sefen valmistumistutkimuksesta osviittaa ja kauhistuin, että kv. markkinoinnin (sama minulla) työttömyys prosentti oli 8% vielä 4-16kk valmistumisen jälkeen.
Opiskelin vaihdossa ulkomailla ja hankin hyvän englannin kielen taidon, mutta tästäkään ei jäänyt käteen muuta kuin iso velka Brittien korkeasta hintatasosta johtuen.
Täytyy kyllä moittia hallituksen koulutuspolitiikkaa. Markkinoinnin tradenomeja ja ekonomeja on nyt niin paljon, että koulutusta vastaavaa työtä ei löydy edes väkisin.
Olen aloitteellisena ihmisenä soittanut yli 50 yritykseen, lähettänyt yli 130 hakemusta, mutta näistä poikinut vain kaksi haastattelua. Kävin jopa Manpowerilla kysymyssä vinkkejä cv:nkin muokkaukseen, mutta he kertoivat sen olevan siisti ja ne pienet parannukset eivät ole auttaneet mitään.
Olen auliisti ottanut velkaa ja olettanut, että korkeakoulutettu aina hyviä töitä saa, mutta jos työkokemusta ei löydy juuri mitään, niin työnantajat eivät ole alkuunkaan kiinnostuneita. Opinnoissani menestyin kohtuullisen hyvin, mutta sillä ei näköjään mitään merkitystä. 4kk aktiivista työnhakua turhaan! Olisi kai pitänyt lukea jotain tietotekniikkaa tai kirjanpitoa, blaah, josta en ole kiinnostunut, jotta töitä löytyisi. Palkkavaatimukseni ei ole kova, kunhan 2000€ saisi, niin se riittäisi hyvin ja nyt olen siitäkin valmis tinkimään.
Löytyykö vastaavia tapauksia ja miten olette itse saaneet työpaikan ja kauan kesti? Kaikki vinkit todella tervetulleita!
Apua - Ei työpaikkaa sitten millään!
55
15697
Vastaukset
- Ekonomit
työskentelevät nykyään Siwan kassoilla, etkö sitä tiennyt ?
Joten pistähän vaan Siwaan hakemus, mutta huom ! jonot ovat pitkät ! - työpaikan haluan minäkin
ei niitä toimistoalan töitä sen paremmin ole tarjolla. kirjanpidostakin pitää olla kokemusta jos haluaa pärjätä ja silti kaikille ei riitä niissäkään töitä. itsekin olen hakenut töitä mutta ei vaan onnista. keski-suomessa on vielä huonompi tilanne toimistotehtävistä kuin etelässä mutta muutto ei ole niin yksinkertaista...
- ihan liikaa
ihan liian suuri palkkatoive.
- kiven takana
Itse valmistuin aluksi merkonomiksi ja myöhemmin tradenomiksi, laskentatoimi suuntautumisalana. Opiskeluihin liittyvät työharjoittelut ovat ainakin minulle olleet kullanarvoisia ja johtaneet aina seuraavaan työpaikkaan.
Kauppakorkean ongelmana taitaa olla juuri tuo työharjoittelun puute, koska kaikkein vaikeinta on saada juuri se ensimmäinen työpaikka. KTM:läisten kannattaisi tehdä ainakin gradu sellaiseen yritykseen, jossa haluaisi tulevaisuudessa työskennellä.
Mieti mitä todella haluat tehdä työksesi ja hae sitten vain niitä paikkoja. Tuo 50 työpaikkaan soittaminen ei ole ehkä tehokkainta. Jos paikka ei irtoa, niin selvitä mitä voisit tehdä asian eteen esim. lisää opiskelua, alemman tason hommia, jotka liittyvät työhön ym..
Tsemppiä työnhakuun! - hengenheimolainen
Et olen ainut, joka on samassa tilanteessa.Valmistuin itse yliopistosta viime vuonna enkä ole lukuisista hakemuksista huolimatta vieläkään löytänyt työtä. Tuntuu,että kirjanpitäjillä yms. laskentatoimen lukijoilla on kysyntää. Itse olen miettinyt ns. työelämävalmennusta. Tosin eihän sekään takaa että saisi "oikean" työpaikan, mutta työkokemusta saisi. Henkisesti tämä on vain niin rankkaa. Yritetään kuitenkin jaksaa!
- Tigger
Moi!
Valmistuin juuri itsekin KTM, pääaineenani markkinointi ja jonkinlaista työkokemusta on myös. Hain töitä noin 3kk ja olen juuri löytänyt ensimmäisen työpaikan, toki sain tinkiä palkkavaatimuksistani aika paljon...Mutta työ on kinnostavassa yrityksessä ja oikealla alalla. Kyllä se työpaikka siitä löytyy!- puolen vinkkejä
Eksyin ihan vahingossa tänne palstalle. Enkä voi olla antamatta muutamaa vinkkiä. Palkkasin juuri uuden kirjanpitäjän töihin ja suoritan koko ajan rekrytointia. Ensinnäkin katson hakemusta - siisti, selkeä, perusasiat tuotu esiin, ei rönsyilevä, koulutuksen ja työelämän aikajaksot johdonmukaisia (ei pitkiä välejä -> tai jos onlaita näkyviin miksi). Arvostan kaikkea työkokemusta, ison plussan saa jos huomaan hakijan olleen halukkaan tekemään nimenomaan kaikenlaisia TÖITÄ (jo nuoresta pitäen) ja siinä sivussa oppimaan uutta. Koulutuksen päivittäminen ja ylläpitäminen pitää tulla hyvin näkyviin. Eli olet esim. valmistunut 10 vuotta sitten ja et ole sen jälkeen mitään sitten enää opiskellutkaan -> iso miinus. Kv konsernissa kielitaito on aina plussaa ja myös sen ylläpitäminen. Harrastukset kertovat hakijasta paljon, jos on paljon ja erilaisia, ei läheskään aina hyvä merkki.
Ja itse haastattelutilanteessa, ole luonteva, tuo itsellesi tärkeitä asioita esille, valmistele kysymyksiä etukäteen, tutustu yritykseen ennakolta. Mieti itseäsi haastattelijan tilanteeseen. Ole täsmällinen ja siisti. Ei mitään erikoista vaatetusta tarvitse olla.
Ja valitettavasti hakija karsiutuu heti jos kyselee ensi kesän kesälomaa (työtä tehdään ensin että ansaitaan lomaa) ja jos olet pikkulasten äiti - tuo esille miten olet ajatellut hoidon järjestää kun lapset sairastuvat. Olen itsekin äiti ja tiedän miten hankalaa se voi olla, mutta se ei oikeastaan kiinnosta työnantajaa - minua kiinnostaa, että palkkaamani henkilö hoitaa hänelle uskotut työtehtävät. Näin se valitettavasti vain on. En halua äitiä, jonka lapset sairastaa ja itse joudun tekemään siksi pidempää päivää kun dead linet puskee päälle. Silloin ei heru sympatioita.Ja jos sinulla ei vielä ole lapsia, tuo suunnitelmasi niiden suhteen esiin, työnantaja ei niitä voi kysyä, mutta ne kiinnostaa varmasti. Saat varmasti plussaa, jos tuot asian oma-aloitteisesti ja avoimesti esille.
Lisäksi tuo haastattelussa esille jos olet valmis tekemään kaikenlaisia kohdallesi sattuvia töitä - jossain viestissä pisti silmääni olen markkinointipuolen ihminen ja en ole onnistunut saamaan alani töitä. Joustavammala asenteella voi päästä sisään taloon ja sitä kautta niihin itseä kiinnostaviin hommiin. Ja jos rupeat voivottelemaan työmatkan hankaluutta/pituutta voi unohtaa työnteon meillä.
Palkasta - aina ei kannata pyytää viimeisen päälle. Jos joku näin tekee, paikka jää todennäköisesti saamatta. Koska haluan ensin katsoa mihin työntekijä tosiaan pystyy ja sitten palkkaa tarkistetaan tai annetaan jotain extraa. Meillä nousi jopa 15% vuoden aikana yhden uuden palkka, kyseessä oli kehityskykyinen, oma-aloitteinen, joustava, sosiaalinen ja pätevä työntekijä.
Siis esille on tuotava halua tehdä töitä.
- humanisti väärällä alalla
Niinpä.
Olen töissä isossa call centerissä, jossa on huomattava määrä ekonomeja, valtsikan maistereita, humanisteja, muita maistereita, tradenomeja yms. Pienipalkkaista puuhasteluahan tämä on, mutta on edes vakiduuni.
Kaikki me haemme jatkuvasti töitä, ja joskus jollakulla tärppääkin sinnikkään, parinkin vuoden hakemisen jälkeen. Paikkoja ei vain kertakaikkiaan ole: ainakaan vakinaisia kokoaikaisia.
Toisaalta, parempi sekin on, että saa sen 1600 joka kuukausi (-verot:-) kuin että joutuu jatkuvasti hyppimään projektista toiseen ja olemaan työttömänä siinä väleissä.- frida
en osaa sanoa mitään muuta kuin perseestä! Olen hakenut töitä vuoden päivät ja paskat ei onnistu! Olen merkonomi, eikä sillä pääse edes hyllyttäjäksi! Repikää siitä!
- on..
aika usein ekonomeilla työharjoittelu puute, sitä kun ei koulutus vaadi.
- nimetön
frida kirjoitti:
en osaa sanoa mitään muuta kuin perseestä! Olen hakenut töitä vuoden päivät ja paskat ei onnistu! Olen merkonomi, eikä sillä pääse edes hyllyttäjäksi! Repikää siitä!
Kouluttautuneena ihmisenä sinun tulisi hallita myös kielenkäyttöäsi näillä keskustelupalstoilla.
Tuskin tulevalla työpaikallasikaan pystyt välttämään asennettasi, mikäli, jos, ja kun, tulee olemaan myös negatiivisiä asioita. Olet silloin talon häirikkö, joka purkaa kiukkuaan "haistattemalla", mikä ei ole ehkä työtovereiden kannalta kovinkaan positiivistä, puhumattakaan esimiehestäsi, sillä et tarvitse edes epäillä, etteikö tämä kaikki menisi myös hänen "korviinsa". Aikapaljon mielestäni lisää sivistystä kaipaisit ja ennenkaikkea itsehillintää.
- Kauppakoira
Miten voi markkinoida jos ei pysty myymään?
Aiemmin piti osata myydä päätyäkseen markkinointiin.Erikoistuminen on hieno asia, mutta
mikäli ei pysty hahmottamaan yrityksen eriosa-aluita tulee olla tosi ammattilainen.
Sinähän et voi myydä nyt kuin tieto/taitoa joka on vasta tulevaisuudessa tuottavaa.
Luo ostajalle visio mitä olet vuoden kuluttua.
Myynti kuluttaa kengänpohjia eli asiakkaiden luo mars! - myös
Heippa,
Olen itsekin uunituore markkinoinnin ktm ja toistaiseksi työtön. Strategiani työnhaussa on se, että haenkin enimmäkseen sellaisia paikkoja,joihin uskon minulla olevan mahdollisuuksia. Mieti siis, mitkä kokemusta sinulle mahdollisesti on opiskeluajalta kertynyt ja minkälaisissa työpaikoissa siitä voisi olla hyötyä. Itselläni on pikkuisen toimistotyökokemusta, joten koitan laittaa hakemuksia sellaisiin paikkoihin, jotka sisältävät niitä samoja (vähiä) tehtäviä, joita olen aiemmin tehnyt. Olenkin saanut ihan hyvin nyt haastattelukutsuja, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt. Sitten kun pääsen kiinni työhön ja hiukan lisää kokemusta, niin alan katsella niitä oikeasti mielenkiintoisia paikkoja! - merkonomitrademoni
elikkä olen taloushallinnon merkonomi ja tradenomi, en ole pääkaupunkiseudulta, mutta töitä olisi tarjolla täällä "maaseudullakin", mutta, mutta....tätä työtä ei arvosteta ainakaan täälläpäin paskanvertaa...tekijöitä kyllä kaivattaisiin ja osaavia sellasia...
itselläni on töitä, palkka vähän yli 10 ekee tunti, joka on täälläpäin TOSI hyvä palkka. palkkataso on koulutuksesta ja työkokemuksesta riippumatta 7 - 10 ekee...työnantajat eivät "pysty" maksamaan enempää eli eivät halua, kun työntekijä ei mitään teekkään kun vaan istuu päivät pitkät pöydän vieressä ja vastaa puhelimeen....vaan annas olla kun sairastut ja olet muutaman päivän poissa, jopa on kasattu pöytä täyteen papereita ja kauhee valitus kun ei kukaan vastaa puhelimeen...huh, huh...
ai niin itse olen tämän alan valinnut ja pidän toimistotyöstä ja kirjanpidosta yms. siihen liittyvästä ja tunnen alan omakseni, toivoisin vain hieman enemmän arvostusta työnantajilta. nykyinen työnantajani muistaa sentään joskus kehua hyvin tehdystä työstä ja osaa antaa rakentavaa ja asiallista kritiikkiä, kiitos siitä hänelle!- Palkkatulo
siihen, että olet "maaseudulla". Suhteuta myös siihen se, että et maksa pääkaupunkiseudun järjettömää ja yliampuvaa vuokraa. Pääkaupunkiseudulla moni saa juuri tuon saman palkan ja älyttömät asumiskulut päälle. Tassuun jää vähemmän elämiseen!
Jotenkin hullulta välillä kuullostaa, että pääkaupunkiseudulla palkat olisi taivaissa. Niin kun ei vaan ole ja kohtelu taatusti yhtä ellei jopa v-mäisempää kuin "maaseudulla".
- Kainuusta
Valmistuin merkantiksi Kajaani-Instituutista vuonna 1999.
Vuonna 2000 valmistuin Kajaanin Ammatti-Instituutti paikasta merkonomiksi.
Lukuvuonna 2000-2001 opiskelin suomen kieltä Kajaanin avoimessa yliopistossa.
Syyslukukauden vuonna 2001 olin Kajaanin talouskoulussa.
Kevätlkukaudella vuonna 2002 opiskelin etäopiskeluna Psykologiaa
Jyväskylän yliopisto, avoin yliopisto paikan tutkintovaatimusten mukaan.
8.8.2002 aloitin opiskelun Vaalan matkailualalla.
28.5.2004 valmistuin Vaalan matkailualalta matkailupalveluiden tuottajaksi.
13.8.2004 - 21.3.2005 olin maanantaisin 12.00-14.30
English for you 4 kurssilla.
13.8.2004 - 27.4.2005 opiskelin ti ke 9.00 - 11.30
Tietokoneen ajokortti,
kansalaisen @-kortti kurssilla
Kajaanissa, Kaukametsän kansalaisopistossa.
Opiskelun ohella olin huhtikuun ajan
ma 4.4. - pe 29.4.2005 välisenä aikana
töissä Kumppaniksi työpajat paikan
infossa Kajaanissa.
Lisätietoja löytyy osoitteesta
http://www.kumppaniksi.fi
Pe 29.4. - ma 29.8.2005 välisen ajan olin työttömänä.
Ti 30.8. - to 22.12.2005 olin työelämävalmennuksessa
Sissilinna-teatteritaloa vastapäätä olevassa Wanha vesilaitos nuoritalo paikassa, jossa:
tein toimistotöitä, pidin yökahvilaa auki perjantaisin, pidin 7.luokkalaisille
seikkailupäiviä, tein äänestyslappuja Nuorisovaltuustovaalit-tapahtumaan,
olin joskus auttamassa
seinäkiipeilytapahtumassa esim.
kun joku päiväkotiryhmä tai jostain koulusta oli iltapäiväkerho seinäkiipeilemässä,autoin kokousten tai
Nuorisovaltuuston palaverien tai pikkujoulujen järjestämisessä,
leivoin kuivakakkuja tai pullia johonkin kokoukseen, leivoin joulutorttuja ja pipareita, kävin Citymarket-kaupassa asioilla.
Ohjaajani ja työkaverini ja yökahvilan työkaverit tykkäsivät minusta
Wanha vesilaitos nuorisotalo paikassa.
Työtodistuksessani lukee:
Henna-Maria Raatikainen on reipas ja innokas työntekijä.
Selkeiden ohjeiden ja opastuksen jälkeen hän kykenee työskentelemään oma-aloitteisesti ja ottaa rohkeasti vastaan monenlaisia työtehtäviä.
Työelämävalmennus Wanha vesilaitos nuorisotalo paikassa loppui 22.12.2005 ohjaajani opiskelukiireiden takia.
22.12.2005 - 5.2.2006 välisen ajan olin työttömänä.
Ma 6.2. - pe 5.5.2006 välisen ajan
olen työelämävalmennuksessa Vanamon päiväkodissa, Kajaanissa.
Vanamon päiväkodissa olen Unikot ryhmässä.
Unikot- ryhmässä on 3-7 vuotiaita lapsia.
Ne lapset, jotka täyttävät koulun alkamisen jälkeen syksyllä 7 vuotta, aloittavat syksyllä koulun 6 vuotiaana.
Unikot ryhmässä on siis myös 6-7 vuotiaita esikoululaisia.
Päiväkodissa olen töissä 6 tuntia päivässä 8-16 välisenä aikana.
Päiväkodissa:
-leikin lasten kanssa junaradalla,
-leikin lasten kanssa My little pony poneilla,
-leikin lasten kanssa barbeilla,
-leikin lasten kanssa lego-palikoilla,
-leikin lasten kanssa muovieläimillä,
-leikin joskus lasten kanssa kampaamo-leikkiä tai
lääkärileikkiä tai kotileikkiä,
-laitan lapsille muoviesiliinoja päälle ennen kuin
lapset maalaavat vesiväreillä tai sormiväreillä,
-leikin lasten kanssa perinneleikkejä esim.
Rumpu rumpu rullaa nimistä leikkiä,
-luen lapsille kirjoja,
-autan lapsia pukemisessa päiväunien jälkeen ja
ulos lähtiessä,
-autan pöytien kattamisessa,
-pyyhin pöytiä,
-autan lapsia riisumaan ylimääräiset vaatteet
ennen päiväunille menoa,
-autan sänkyjen avaamisessa,
-autan nukkumistilan siivoamisessa päiväunien jälkeen,
-vedän lapsia pulkassa ulkona,
-leikin lasten kanssa hippaa ulkona,
-laitan lasten töitä seinille
-vie ruokakärryt keittiöön aamupalan tai lounaan
tai välipalan jälkeen.
Lapset eivät ujostele minua vaan lapset tykkäävät tosi paljon minusta.
Lapset kysyvät joka päivä, tulenko taas seuraavana päivänä töihin.
Peruskoulun 9. luokalla tykkäsin myös päiväkotityöstä, kun olin viikon ajan Kuurnan päiväkodissa. - "luuseri avopari"
Join our team.
Meitä on tässä liitossa kaksi aivan täysin työelämäänkelpaamatonta. Mies: 37-vuotias ekonomi, töissä puhelinpalvelussa. Hakenut aktiivisesti oman alansa töitä viisi vuotta. Äidinkieleltään ruotsinkielinen, englanti vahva, koska on asunut nuorena USA:ssa muutamia vuosia.
Minä: 35-vuotias filosofian maisteri. Töissä contact centerissä. Olen hakenut aktiivisesti oman alan töitä 4 vuotta, siitä alkaen kun ulkoistuksen kautta jouduin toiseen firmaan eri työtehtäviin.
Kummallakin sama ongelma: huomattavasti väärä ala omaan koulutukseen nähden. Ei saa "omaa koulutustaan" vastaavia töitä, koska tämänhetkinen työ ei ole sitä. Ei saa myöskään mitään muuta työtä, koska on sitten taas ylikoulutettu kaikkeen muuhun. Jippii.
Talouden yhteenlasketut bruttoansiot ovat 3200 euroa kuukaudessa. Kyllähän sillä elää, mutta monella tutulla on omat ansiot samaa luokkaa.
Ei tietoa, mitä tehdä. Olemme harkinneet maastamuuttoakin, koska monessa muussa maassa voisi päästä paremmalle ansiotasolle näillä koulutuksilla.
Ei vielä tietoa, mutta toivoa on. Teemme jatkuvasti hakemuksia ja uskomme yhä huomiseen.
Onnea sinullekin!- fm04
oho! Meitä todellakin taitaa olla melkoisesti. Olen nimittäin myöskin filosofian maisteri ja työskentelen parhaillaan contact centerissä. Ikää n. 30. Toisaalta lohduttavaa kuulla muista samassa tilanteessa olevista, mutta samalla niin lohdutonta. Itse olen vakavissani jo harkinnut lähteväni uudelleen opiskelemaan esim. opettajaksi tai muuhun sellaiseen ammattiin, josta olisi edes jonkinlaisia toiveita saada koulutusta vastaavaa työtä. Tämänhetkinen työni kun vielä on vuokrafirman kautta määräaikainen, eikä muutenkaan tunnu omaltani, eli ratkaisu on todellakin väliaikainen. Mutta hei, ehkä meidänkin aika vielä koittaa!
- uudelleenkoulutuksessa
fm04 kirjoitti:
oho! Meitä todellakin taitaa olla melkoisesti. Olen nimittäin myöskin filosofian maisteri ja työskentelen parhaillaan contact centerissä. Ikää n. 30. Toisaalta lohduttavaa kuulla muista samassa tilanteessa olevista, mutta samalla niin lohdutonta. Itse olen vakavissani jo harkinnut lähteväni uudelleen opiskelemaan esim. opettajaksi tai muuhun sellaiseen ammattiin, josta olisi edes jonkinlaisia toiveita saada koulutusta vastaavaa työtä. Tämänhetkinen työni kun vielä on vuokrafirman kautta määräaikainen, eikä muutenkaan tunnu omaltani, eli ratkaisu on todellakin väliaikainen. Mutta hei, ehkä meidänkin aika vielä koittaa!
Taivas sentään. Minun työpaikallani on meitä maistereita ihan uskomaton määrä --- siis contact centerissä.
Itse olen alkanut opiskella uudelleen ja haen töitä vimmatusti. Nyt toivon todella, että tämä uudelleenkoulutus tuo työpaikan, josta saa enemmän kuin tämänhetkisestä paikasta.
Ikää minulla on jo 37, joten tässä iässä olisi kiva saada palkkakuitti, jossa bruttopalkka alkaisi edes numerolla 2 eikä 1....
Toivottavasti toinen tutkinto auttaa asiaa.
Tällä hetkellä olen jokaiseen paikkaan joko liian koulutettu tai väärää työkokemusta omaava. Lohdullista. Yritystä en voi perustaa, kun ei ole sitä Liikeideaa! - Mimmi
fm04 kirjoitti:
oho! Meitä todellakin taitaa olla melkoisesti. Olen nimittäin myöskin filosofian maisteri ja työskentelen parhaillaan contact centerissä. Ikää n. 30. Toisaalta lohduttavaa kuulla muista samassa tilanteessa olevista, mutta samalla niin lohdutonta. Itse olen vakavissani jo harkinnut lähteväni uudelleen opiskelemaan esim. opettajaksi tai muuhun sellaiseen ammattiin, josta olisi edes jonkinlaisia toiveita saada koulutusta vastaavaa työtä. Tämänhetkinen työni kun vielä on vuokrafirman kautta määräaikainen, eikä muutenkaan tunnu omaltani, eli ratkaisu on todellakin väliaikainen. Mutta hei, ehkä meidänkin aika vielä koittaa!
Mikä on Contact Center?
- cc-duunari
Mimmi kirjoitti:
Mikä on Contact Center?
Contact Center on yhden määritelmän mukaan sellainen paikka, missä hoidetaan useiden eri yritysten asiakaspalveluja. Eli siis eri yritykset ulkoistavat puhelinpalvelunsa tällaisiin puhelinkeskuksiin. Joissakin keskuksissa hoidetaan myös sähköpostitse saapuneet palautteet.
Kun soitat jonkin yrityksen numeroon, ja saat vain epämääräistä tietoa, tai sinulta otetaan vain soittopyyntö, olet todennäköisesti jutellut contact center-työntekijän kanssa, etkä suinkaan yrityksessä työskentelevän henkilön kanssa.
Yhdellä asiakasneuvojalla voi olla 30-50 eri yrityksen puheluita eli aika paljon pitää tietää ja muistaa... - Mimmi
cc-duunari kirjoitti:
Contact Center on yhden määritelmän mukaan sellainen paikka, missä hoidetaan useiden eri yritysten asiakaspalveluja. Eli siis eri yritykset ulkoistavat puhelinpalvelunsa tällaisiin puhelinkeskuksiin. Joissakin keskuksissa hoidetaan myös sähköpostitse saapuneet palautteet.
Kun soitat jonkin yrityksen numeroon, ja saat vain epämääräistä tietoa, tai sinulta otetaan vain soittopyyntö, olet todennäköisesti jutellut contact center-työntekijän kanssa, etkä suinkaan yrityksessä työskentelevän henkilön kanssa.
Yhdellä asiakasneuvojalla voi olla 30-50 eri yrityksen puheluita eli aika paljon pitää tietää ja muistaa...Kiitos paljon, jo selkis. Onks toi Call Center sit sama asia?
- cc-duunari
Mimmi kirjoitti:
Kiitos paljon, jo selkis. Onks toi Call Center sit sama asia?
Alunperin kaiketi on ollut tarkoitus, että call center on sellainen paikka, missä tehdään pelkästään puhelintyötä: se voi sitten olla inniä tai outtia eli voidaan ottaa puheluita vastaan JA soitella itsekin asiakkaillepäin tai tehdä vain toista. Gallupit ovat tyypillisesti outtia, kuten myyntityökin.
Contact Centerit olivat alunperin sellaisia, joissa hoidettiin myös jonkin verran back office-juttuja, mutta sittemmin, tehokkuusvaatimusten kasvaessa pyrkimys on ottaa pelkkää puhelua ja minimoida kaikki siitä poikkeava toiminta. Tavoitteena niin monta asiakaskontaktia kuin mahdollista per päivä.
Yksi ero vielä: vaihdetyö ja cc-työ ovat myös eri asia, joskin usein jo toimitaan samoissa tiloissa mutta eri ohjelmistojen avulla. Vaihdetyössä puheluita voi tulla yhdelle vastaajalle useita satoja päivässä, jopa 700, kiireaikana. Tyypillinen useita asiakasyrityksiä palveleva cc-duunari, joka ei ole vaihteessa, ottaa taas kiireaikoina noin 200 puhelua, hiljaisempina 150 päivässä.
- pomps
Etkö tehnyt kesätöitä lainkaan?
- ytm
nähtävästi meitä on aika paljon työttömiä tai väärissä töissä olevia maistereita.Ihmetyttää , miten kukaan ei ole tehnyt tästä asiasta tutkimusta, vaikka kaikesta mahdollisesta niitä näperretään nykyään tässä maassa. Itsekin olen töissä täysin koulutusta vastaamattomissa töissä contact centerissä. Kuinka paljon meitä akateemisia oikeastaan sitten onkaan näissä hommissa? kuulostaa aika epidemialta. Mielestäni on täysin valtion varojen haaskausta ensin kouluttaa meitä joukolla tutkintoihin ja sitten sysätä kortistoon tai puhelinvaihteeseen.
- Maisteri xxx
ytm kirjoitti:
nähtävästi meitä on aika paljon työttömiä tai väärissä töissä olevia maistereita.Ihmetyttää , miten kukaan ei ole tehnyt tästä asiasta tutkimusta, vaikka kaikesta mahdollisesta niitä näperretään nykyään tässä maassa. Itsekin olen töissä täysin koulutusta vastaamattomissa töissä contact centerissä. Kuinka paljon meitä akateemisia oikeastaan sitten onkaan näissä hommissa? kuulostaa aika epidemialta. Mielestäni on täysin valtion varojen haaskausta ensin kouluttaa meitä joukolla tutkintoihin ja sitten sysätä kortistoon tai puhelinvaihteeseen.
Täällä yksi maisteri lisää. Voin samalla ilmoittaa, että meidän cc:ssämme on lukuisia akateemisesti koulutettuja ihmisiä, ikähaarukassa 30 . Nuoremmat näyttäisivät työllistyvän vielä omalle alalleen.
Mehän edustamme tosiaan lama-aikana valmistuneita, joten meidän sukupolvemme ei todennäköisesti koskaan tulekaan toimimaan omalla alallaan. - raksainssi
Maisteri xxx kirjoitti:
Täällä yksi maisteri lisää. Voin samalla ilmoittaa, että meidän cc:ssämme on lukuisia akateemisesti koulutettuja ihmisiä, ikähaarukassa 30 . Nuoremmat näyttäisivät työllistyvän vielä omalle alalleen.
Mehän edustamme tosiaan lama-aikana valmistuneita, joten meidän sukupolvemme ei todennäköisesti koskaan tulekaan toimimaan omalla alallaan.Yksityiset työmarkkinat eivät taida paljoa maistereita arvostaa.
- Tradenomi-03
raksainssi kirjoitti:
Yksityiset työmarkkinat eivät taida paljoa maistereita arvostaa.
Näin se valitettavasti tuntuu olevan. Enemmän tunnen työttömiä maistereita ja ties mitä rohvessoreja kuin tradenomeja ja merkonomeja. Ehkei me luulla itsestämme liikoja, töihin ei haeta asenteella "olen yläluokkainen..??
Ei mutta vakavissaan, uskoisinpa että työharjottelu painaa varmaan todella paljon, sieltä itsekin ponkasin ihan oman alani vakityöhön. Nyt kolmatta vuotta töissä, bruttopalkka 2300 - "maaseudulla". - Nöyrä humanisti
Tradenomi-03 kirjoitti:
Näin se valitettavasti tuntuu olevan. Enemmän tunnen työttömiä maistereita ja ties mitä rohvessoreja kuin tradenomeja ja merkonomeja. Ehkei me luulla itsestämme liikoja, töihin ei haeta asenteella "olen yläluokkainen..??
Ei mutta vakavissaan, uskoisinpa että työharjottelu painaa varmaan todella paljon, sieltä itsekin ponkasin ihan oman alani vakityöhön. Nyt kolmatta vuotta töissä, bruttopalkka 2300 - "maaseudulla".Minä ainakin olen hakenut laidasta laitaan töitä, ja mikään ei tärppää. En pääse edes haastatteluihin.
Maisteri tosiaan olen, ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Eivät usko, että jaksaisin olla esimerkiksi asiakaspalvelussa, vaikka minulla nimenomaan on kutsumus sellaiseen työhön.
Tuntemani maisterit ovat kaikki väärällä alalla, kukaan ei tee akateemista työtä. Kenenkään palkka ei myöskään ala kakkosella vaan painetaan alle 2000 euron palkalla pitkää päivää. Toista se on tuttavapiirin lääkäreillä ja juristeilla!
- raksainssi
Olen noin 30-v raksainssi ja tälle hetkellä saan valita työpaikkani.
Syksyllä vaihdoin firmaa, laitoin 4-5 hakemusta ja ainakin 3 firmaa olisi minut ottanut.
Tällä hetkellä työnsaanti on aika helppoa kun on oikea tutkinto. - Epäonnistunut ekonomi
Valmistuin suunnilleen sinun iässäsi keskelle lamaa maalaisyliopistosta. Jotain keikkahommaa sain aluksi, sitten velvoitetyöpaikan. Sitten en mitään ekonomin hommaa. Jos sinulla mahdollisuus on, niin ala tehdä varasuunnitelmia ettet jää vuosiksi jumiin kuten minä.
Hyvä englannin taito on normi. En minäkään siitä hyötynyt. Markkinoinnissa (isä oli teknisen koulutuksen pohjalta suuryrityksen markkinointijohtaja) työkokemus on arvossaan - ei koulutus; ekonomeja pukkaa nykyään joka kylästä.
Hallituksen koulutuspolitiikasta olen kanssasi samaa mieltä.
Minä hain ehkä 500:n firmaan lama-aikana saamatta muuta kuin pari keikkahommaa.
Älä sure, ettet lukenut tietotekniikkaa tai kirjanpitoa. Niillä aloilla tiedot vanhenevat erittäin nopeasti ja menetät alan työmmarkkinakelpoisuuden.
Olen sittemmin ollut ihan eri alalla. Ei vastaa mitenkään ekonomin koulutustani. Kesti monta vuotta hyväksyä pettymys.
Yst. terv. ja hyvää jatkoa!- Turre
Miksi sitten nyherrätte kaikki pienipalkkaisina korkeakoulutettuina väärässä paikassa? Jos ei Suomessa tyydyttävää työtä löydy niin nykyään ovat Euroopan ovet sen verran levällään että kannattanee katsoa kotiovea pidemmälle. Täällä Sveitsissä esim. minimipalkka kaupan kassalla on n. 2300 eur, verotuksen ollessa 10% luokkaa..
- Strontium90
Turre kirjoitti:
Miksi sitten nyherrätte kaikki pienipalkkaisina korkeakoulutettuina väärässä paikassa? Jos ei Suomessa tyydyttävää työtä löydy niin nykyään ovat Euroopan ovet sen verran levällään että kannattanee katsoa kotiovea pidemmälle. Täällä Sveitsissä esim. minimipalkka kaupan kassalla on n. 2300 eur, verotuksen ollessa 10% luokkaa..
Ei sitä varaton/työtön/pienipalkkainen niin vain ulkomaille lähde ja tietojeni mukaan Sveitsi on varsin tiukka maa siinä, kenet ottavat.
Rakentavaa olisi se, että valottaisit hieman sitä, kuinka itse olet Sveitsiin päässyt/kuinka muut ulkomaalaiset ovat päässeet. Tällainen tieto olisi rakentavaa. - vogt
Strontium90 kirjoitti:
Ei sitä varaton/työtön/pienipalkkainen niin vain ulkomaille lähde ja tietojeni mukaan Sveitsi on varsin tiukka maa siinä, kenet ottavat.
Rakentavaa olisi se, että valottaisit hieman sitä, kuinka itse olet Sveitsiin päässyt/kuinka muut ulkomaalaiset ovat päässeet. Tällainen tieto olisi rakentavaa.Työtön varsinkin voi hyvin lähteä Eurooppaan työnhakuun (kun perusehdot täyttyy) sama raha siellä maksetaan työnhausta kuin kotomaassa.
- kuulu EU:in
vogt kirjoitti:
Työtön varsinkin voi hyvin lähteä Eurooppaan työnhakuun (kun perusehdot täyttyy) sama raha siellä maksetaan työnhausta kuin kotomaassa.
Elikä EU-maahan voi lähteä hakemaan työtä työmarkkinatuella, ansiosidonnaisella yms. Sveitsiin ei makseta mitään etuja Suomesta. Vaikka maksettaisiinkin, ne eivät siellä riittäisi mihinkään.
- P: Alturi
kuulu EU:in kirjoitti:
Elikä EU-maahan voi lähteä hakemaan työtä työmarkkinatuella, ansiosidonnaisella yms. Sveitsiin ei makseta mitään etuja Suomesta. Vaikka maksettaisiinkin, ne eivät siellä riittäisi mihinkään.
Työnhakuun voi lähteä ETA-maihin sekä Sveitsiin. Tai voihan sitä lähteä ihan minne vain mutta näihin saa rahat mukaan.
Kotisohvalla ne rahat toki riittää parhaiten.. ;) - Epäonnistunut ihminen
Minäkin valmistuin keskelle lamaa, enkä ole päivääkään päässyt tekemään oman alan töitä, koska rahoitin opintoni kokopäivätyössä asiakaspalvelussa. En olisi ikinä tehnyt niin, jos olisin tiennyt asian kääntyvän minua vastaan näin pahasti.
Olen siis edelleen asiakaspalvelussa. Jumissa. Pienellä palkalla. Haen mitä tahansa muuta työtä, niin aina olen joko liian korkeasti koulutettu tai sitten minulla ei ole oikeata työkokemusta. Ilmeisesti freelance-työkokemusta ei lasketa lainkaan hyväksi asiaksi.
Nyt on mitta tullut täyteen, ja aion hakea uudelleen yliopistolle, paremmin työllistävien opintojen pariin. Kaksi vuotta kokeilin siipiäni ammattikorkeakoulussa, kunnes kävi ilmi, että sekin ala on nyt romahtanut, eikä töitä ole kuin freelancereille. Se siitä tarinasta.
Harmittaa vietävästi. Olisi ollut kiva, jos edes kerran elämässä olisi ehtinyt saada palkkaa yli 2000 euroa kuukaudessa. Nyt ei olla edes lähellä. Onneksi voi tehdä ylitöitä ja taas ylitöitä, että saa edes kelvollisen ansiotason.
Hävettää. Mutta, mistä sitä nuori ihminen tietää opiskelemaan hakiessaan, että alalla ei olekaan vakityötä kun paperit ovat kourassa? Tai että vääränlainen työkokemus on pahempi juttu kuin työttömyysjaksot.
Toisaalta, samaan aikaan valmistuneilla kavereilla on aivan sama tilanne. Kuka on kaupan kassalla, kuka callcenterissä, kuka myyjänä, pari siivoaakin. Vielä suurempi osa opiskelee nyt toista tutkintoa, kun ei muuta vaihtoehtoa ole enää jäljellä.
Lähtisin ulkomaille jos voisin. Vanhempani ovat kuitenkin jo iäkkäitä, enkä henno jättää heitä. - da-a
P: Alturi kirjoitti:
Työnhakuun voi lähteä ETA-maihin sekä Sveitsiin. Tai voihan sitä lähteä ihan minne vain mutta näihin saa rahat mukaan.
Kotisohvalla ne rahat toki riittää parhaiten.. ;)niin, on hieman eri asia lähteä ulkomaille työnhakuun vasta valmistuneena kakskymppisenä, kuin kolmikymppisenä. Tiedätte kaikki mistä puhutaan, asunnosta, lapsista, puolisosta jne.
Lisäksi muutto on kallis: sitä ei pienellä työttömyysturvalla rahoiteta.
Kieliä on osattava enemmän kuin erinomaisesti: Sveitsissä saksaa ja mielellään ranskaa =hyvin.
Ja toisekseen, te jotka olette helposti työllistyneet sinne, mistä kuvittelette että nämä maat ovat mitään Eldoradoja? Kyllä töitä saa monessa EU-maassakin (esim . Saksa) nykyään tosissaan hakea koulutettuna , eikä silti saa mitään.
Lisäksi on muistettava, että lapsia hankkivana naisena on otettava huomioon äitiyslomat (niiden puute) päivähoito jne. Tosin jos mies onnistuu saamaan jostain Sveitsistä loistopalkkaisen duunin niin voi jäädä kotiin, kuten näissä maissa on tapana.Muuten ei perhe/työ yhtälö onnistu. - Koulutettuna kortistoon.
Epäonnistunut ihminen kirjoitti:
Minäkin valmistuin keskelle lamaa, enkä ole päivääkään päässyt tekemään oman alan töitä, koska rahoitin opintoni kokopäivätyössä asiakaspalvelussa. En olisi ikinä tehnyt niin, jos olisin tiennyt asian kääntyvän minua vastaan näin pahasti.
Olen siis edelleen asiakaspalvelussa. Jumissa. Pienellä palkalla. Haen mitä tahansa muuta työtä, niin aina olen joko liian korkeasti koulutettu tai sitten minulla ei ole oikeata työkokemusta. Ilmeisesti freelance-työkokemusta ei lasketa lainkaan hyväksi asiaksi.
Nyt on mitta tullut täyteen, ja aion hakea uudelleen yliopistolle, paremmin työllistävien opintojen pariin. Kaksi vuotta kokeilin siipiäni ammattikorkeakoulussa, kunnes kävi ilmi, että sekin ala on nyt romahtanut, eikä töitä ole kuin freelancereille. Se siitä tarinasta.
Harmittaa vietävästi. Olisi ollut kiva, jos edes kerran elämässä olisi ehtinyt saada palkkaa yli 2000 euroa kuukaudessa. Nyt ei olla edes lähellä. Onneksi voi tehdä ylitöitä ja taas ylitöitä, että saa edes kelvollisen ansiotason.
Hävettää. Mutta, mistä sitä nuori ihminen tietää opiskelemaan hakiessaan, että alalla ei olekaan vakityötä kun paperit ovat kourassa? Tai että vääränlainen työkokemus on pahempi juttu kuin työttömyysjaksot.
Toisaalta, samaan aikaan valmistuneilla kavereilla on aivan sama tilanne. Kuka on kaupan kassalla, kuka callcenterissä, kuka myyjänä, pari siivoaakin. Vielä suurempi osa opiskelee nyt toista tutkintoa, kun ei muuta vaihtoehtoa ole enää jäljellä.
Lähtisin ulkomaille jos voisin. Vanhempani ovat kuitenkin jo iäkkäitä, enkä henno jättää heitä.Sellaista se on mutta et ole ainoa. Kannattaa kouluttautua uudelleen allalle missä on työntekijöistä puutetta. Joskus kyllä on pistänyt vihaksi kun esim. eräällä ammattikoulunkäyneellä tutulla on vuosi ansiot reilut 35 K vuodessa omakotitalo, auto ja moottoripyörä ja minulla vuosia ekonomin papereiden eteen raataneella henkilöllä ole muuta kuin iso opintolaina ja kaupungin vuokra kaksio. B-luokan pätkätyössä just nu. :(
- loozer
Koulutettuna kortistoon. kirjoitti:
Sellaista se on mutta et ole ainoa. Kannattaa kouluttautua uudelleen allalle missä on työntekijöistä puutetta. Joskus kyllä on pistänyt vihaksi kun esim. eräällä ammattikoulunkäyneellä tutulla on vuosi ansiot reilut 35 K vuodessa omakotitalo, auto ja moottoripyörä ja minulla vuosia ekonomin papereiden eteen raataneella henkilöllä ole muuta kuin iso opintolaina ja kaupungin vuokra kaksio. B-luokan pätkätyössä just nu. :(
Täysin samaa mieltä edellisen kanssa !
Joku viisas taisi pari päivää sitten jossakin haastattelussa todeta, että kaikkien työpanokselle ei yksinkertaisesti ole kysyntää työmarkkinoilla. Kysymys ei ole työhaluttomuudesta tai -kyvyttömyydestä eikä välttämättä edes työnhakijan ammatista. Kaikki hakijat eivät syystä tai toisesta vain kelpaa työnantajille. Tätä haastattelua lukiessani tuntui todella kurjalta, kun tunnistin tästä kuvauksesta itseni.
Opiskeluajat jaksoin kahlata läpi ajatellen valmistumisen jälkeistä aikaa. Valmistumisesta lähtien suunta on kuitenkin ollut jyrkästi alaspäin, sillä töitä ei yksinkertaiseti löydy. Jäihän sieltä yliopistosta käteen juristin paperit, mutta eipä niistä juuri ole iloa, kun toisessa kädessä on puhelinlasku, sähkölasku, vuokralasku, opintolaina jne. Töitä ei ole löytynyt joitain työkkärin sponsoroimia harjoitteluja tai alipalkattuja call center -hommia lukuun ottamatta ja tuskinpa niitä enää minun työhistorialla löytyykään.
Alan vaihto taitaa olla ainoa vaihtoehto, mutta pää on tällä hetkellä uusien ideoiden suhteen täysin tyhjä. Mielessä pyörii vain totaalinen turhautuminen, sillä vuosien puurtaminen yliopistossa valuu hukkaan ja sen mukana kaikki tulevaisuuden suunnitelmat. - turhautunut..
loozer kirjoitti:
Täysin samaa mieltä edellisen kanssa !
Joku viisas taisi pari päivää sitten jossakin haastattelussa todeta, että kaikkien työpanokselle ei yksinkertaisesti ole kysyntää työmarkkinoilla. Kysymys ei ole työhaluttomuudesta tai -kyvyttömyydestä eikä välttämättä edes työnhakijan ammatista. Kaikki hakijat eivät syystä tai toisesta vain kelpaa työnantajille. Tätä haastattelua lukiessani tuntui todella kurjalta, kun tunnistin tästä kuvauksesta itseni.
Opiskeluajat jaksoin kahlata läpi ajatellen valmistumisen jälkeistä aikaa. Valmistumisesta lähtien suunta on kuitenkin ollut jyrkästi alaspäin, sillä töitä ei yksinkertaiseti löydy. Jäihän sieltä yliopistosta käteen juristin paperit, mutta eipä niistä juuri ole iloa, kun toisessa kädessä on puhelinlasku, sähkölasku, vuokralasku, opintolaina jne. Töitä ei ole löytynyt joitain työkkärin sponsoroimia harjoitteluja tai alipalkattuja call center -hommia lukuun ottamatta ja tuskinpa niitä enää minun työhistorialla löytyykään.
Alan vaihto taitaa olla ainoa vaihtoehto, mutta pää on tällä hetkellä uusien ideoiden suhteen täysin tyhjä. Mielessä pyörii vain totaalinen turhautuminen, sillä vuosien puurtaminen yliopistossa valuu hukkaan ja sen mukana kaikki tulevaisuuden suunnitelmat.Huomasin itsekin samaisen haastattelun, jossa joku viisas oli todennut ettei kaikkien työpanokselle ole käyttöä. Turhautumisen tunne senkun kasvoi, tunnistin itseni juuri sellaiseksi, jonka työpanosta ei vain tarvita.Tosi surullista, mutta totta. Olen itsekin valmistunut yliopistosta, mutta niillä maisterin papereilla en tee mitään. Tuntuu, että työttömiä maistereita on pilvin pimein, tai sitten maistereita jotka työskentelevät contact centereissä. Miksei kukaan politiikko tee mitään asialle? Joidenkin alojen sisäänottomääriä yliopistoissa pitäisi vähentää radikaalisti.Koska ei ole järkeä kouluttaa ihmisiä työttömiksi. Pahinta on tämä turhautuminen...Pitäisi kai vaihtaa alaa ja kouluttautua putkimieheksi..
- surullinen maisteriluuseri
turhautunut.. kirjoitti:
Huomasin itsekin samaisen haastattelun, jossa joku viisas oli todennut ettei kaikkien työpanokselle ole käyttöä. Turhautumisen tunne senkun kasvoi, tunnistin itseni juuri sellaiseksi, jonka työpanosta ei vain tarvita.Tosi surullista, mutta totta. Olen itsekin valmistunut yliopistosta, mutta niillä maisterin papereilla en tee mitään. Tuntuu, että työttömiä maistereita on pilvin pimein, tai sitten maistereita jotka työskentelevät contact centereissä. Miksei kukaan politiikko tee mitään asialle? Joidenkin alojen sisäänottomääriä yliopistoissa pitäisi vähentää radikaalisti.Koska ei ole järkeä kouluttaa ihmisiä työttömiksi. Pahinta on tämä turhautuminen...Pitäisi kai vaihtaa alaa ja kouluttautua putkimieheksi..
Koen oikeasti olevani täysin toivoton tapaus. Tilanteeni on aika samanlainen kuin tuolla ylempänä jollakin eli työkokemus on ihan palvelualalta, eikä sillä sitten saa enää muunlaista työtä --- jos sitäkään ylikoulutettuna.
Ajattelin tässä hurmaavassa 38 vuoden iässä alkaa opiskella jotain uutta tutkintoa. Kun tietäisi mitä. Siis sellaista, että joskus edes saisi yli 1600 kuukaudessa! - kannattaa....
surullinen maisteriluuseri kirjoitti:
Koen oikeasti olevani täysin toivoton tapaus. Tilanteeni on aika samanlainen kuin tuolla ylempänä jollakin eli työkokemus on ihan palvelualalta, eikä sillä sitten saa enää muunlaista työtä --- jos sitäkään ylikoulutettuna.
Ajattelin tässä hurmaavassa 38 vuoden iässä alkaa opiskella jotain uutta tutkintoa. Kun tietäisi mitä. Siis sellaista, että joskus edes saisi yli 1600 kuukaudessa!Ainakin putkimiehen, lvi-alan ja vaikkapa hitsaajan koulutuksella olisi kysyntää. Palkkakin kaiketi on hyvä, miesvaltaisia aloja kun ovat.
- on oikeasti
totuus tämän päivän Suomessa?
Ihan käsittämätöntä. Itse olen laman aikaan valmistunut yo-merkonomiksi enkä ole päivääkään ollut työttömänä. Toki olen kouluttanut itseäni lisää, mutta vain lyhyillä kurseilla omaan työhöni liittyen. Omalla osaamisellani olen edennyt mukavasti, tällä hetkellä pyöritän melkoisen vaativaa henkilöstöpuolen hommaa. Ja palkkakin todellakin REILUSTI yli kaksituhatta kk:ssa.
Todella ikävää, että korkealla koulutuksella ei saakaan oman alansa töitä... Tsemppiä kaikille ja onnea työnhakuun! Periksi ei saa antaa!!!!- riittää
No kun kerran olet löytänyt työpaikan niin se riittää ja hyvä jos voit siellä edetä ;)
Oletko mahdollisesti hakenut muihin työpaikkoihin ja oletko päässyt työpaikkahaastatteluun?
Varmaan ehkä olet ollut koko ajan saman firman palveluksessa.Eri asia on se jotka ovat nyt työttömänä ja etsivät työpaikkaa. Ei helpolla tärppää.
Ne toimistoalan ihmiset,jotka ovat olleet saman firman palveluksessa 10-20 vuotta eivät ymmärrä että nykyään kun on vaikea saada töitä. Heillä kun on työpaikka niin ihmettelevät miksi muilla ei ole.
Mä en työttömyystilanteestani tee suurta numeroa. Sukulaiset ja etenkin vanhat ihmiset eivät ymmärrä asiaa, että joku voi olla työtön kun tiedoitusvälineissä toitotetaan jatkuvasti että on työvoimapulaa ja jopa pakolaisia otetaan Suomeen paikkaamaan tätä työvoimapula tilannetta.
Että jokun mielestä me täällä jauhetaan paskaa. Töitähän on kun vaan viitsii niitä tehdä.
Vanhat ihmiset ajattelevat maalaisjärjellä ja eivät ymmärrä että asiat eivät ole niin simppeliä. Siis pitääkö merkonomin, tradenomin tai ekonomin mennä rakennuksille purkutöihin tai hoitoalalle ilman koulutusta. Mahdollisesti johonkin pilipalifirmaan puhelinmyyjäksi ( en tietenkään tarkoita kaikkia firmoja ;) ), jossa et saa tarpeellista palkkaa.
Olen kyllä sitä mieltä kun ihminen löytää oman alansa niin vaikea sitä on vaihtaa, jos ei yksinkertaisesti pysty, ei sovellu, ei pärjää, eikä viihdy toisen alan töissä. Tietenkin vähän aikaa varmaan pystyy jotakin toisenlaista työtä tekemään mutta koko loppuikä niin ei varmaan oikein onnistu - kysymykseen
riittää kirjoitti:
No kun kerran olet löytänyt työpaikan niin se riittää ja hyvä jos voit siellä edetä ;)
Oletko mahdollisesti hakenut muihin työpaikkoihin ja oletko päässyt työpaikkahaastatteluun?
Varmaan ehkä olet ollut koko ajan saman firman palveluksessa.Eri asia on se jotka ovat nyt työttömänä ja etsivät työpaikkaa. Ei helpolla tärppää.
Ne toimistoalan ihmiset,jotka ovat olleet saman firman palveluksessa 10-20 vuotta eivät ymmärrä että nykyään kun on vaikea saada töitä. Heillä kun on työpaikka niin ihmettelevät miksi muilla ei ole.
Mä en työttömyystilanteestani tee suurta numeroa. Sukulaiset ja etenkin vanhat ihmiset eivät ymmärrä asiaa, että joku voi olla työtön kun tiedoitusvälineissä toitotetaan jatkuvasti että on työvoimapulaa ja jopa pakolaisia otetaan Suomeen paikkaamaan tätä työvoimapula tilannetta.
Että jokun mielestä me täällä jauhetaan paskaa. Töitähän on kun vaan viitsii niitä tehdä.
Vanhat ihmiset ajattelevat maalaisjärjellä ja eivät ymmärrä että asiat eivät ole niin simppeliä. Siis pitääkö merkonomin, tradenomin tai ekonomin mennä rakennuksille purkutöihin tai hoitoalalle ilman koulutusta. Mahdollisesti johonkin pilipalifirmaan puhelinmyyjäksi ( en tietenkään tarkoita kaikkia firmoja ;) ), jossa et saa tarpeellista palkkaa.
Olen kyllä sitä mieltä kun ihminen löytää oman alansa niin vaikea sitä on vaihtaa, jos ei yksinkertaisesti pysty, ei sovellu, ei pärjää, eikä viihdy toisen alan töissä. Tietenkin vähän aikaa varmaan pystyy jotakin toisenlaista työtä tekemään mutta koko loppuikä niin ei varmaan oikein onnistuKyllä, olen ollut saman työnanantajan palveluksessa kohta 18 vuotta (ikää 37). Tehnyt opiskeluaikana osa-aikatyötä, kesälomittanut ja saanut heti valmistuttuani vakituisen paikan. Edennyt olen hitaasti, mutta kovasti olen töitä sen eteen tehnyt ja näyttänyt osaamistani.
Muita paikkoja olen hakenut harvakseltaan. Viime vuonna hain kolmea paikkaa ja jokaiseen hakemaani paikkaan pääsin haastatteluun, mutta joku muu tuli valituksi. Viime viikolla kävin haastattelussa ja olisin sen paikan saanut, mutta työ oli likimain samaa kuin mitä teen tällä hetkellä, joten en ottanut paikkaa vastaan.
Eli kokemusta työnhausta kyllä on. Näköjään työnantajat arvostavat hyvintehtyjä hakemuksia, selkeää cv:tä ja ehkä minun tapauksessni myös kohtuullisen suurta ja tunnettua nykyistä työnantajaani, koska olen jokaiseen hakemaani paikkaan päässyt haastatteluun asti.
Toki tässä kerron vain omia kokemuksiani eikä tarkoitukseni ole lannistaa teitä työttömiä työnhakijoita. Edelleen olen sitä mieltä, että yrittämistä ei kannata lopettaa ja toivon vilpittömästi, että jokaiselle löytyy se oma ala ja työpaikka, ettei koulutus ole mennyt hukkaan.
- nainen 33v
että onko sinulla lapsia??? en jaksanut lukea ketjua, mutta tiedän ainakin hoitoalalla noin kolmekymppisten lapsettomien on hankala saada vakituista työpaikkaa...
työnantajilla on pelko persuksissa, että milloin se jää äitiyslomalle jne. kukaan ei sitä ääneen sano, mutta kaikkihan sen tietää?
sinun pitää olla koulutettu, hyvä työhistoria ja lapset tehtynä :) itselläni on 2 ja töitä löytyi heti kun olin lapset tehnyt!
anteeksi jos joku oli jo asiasta kirjoittanut - en jaksanut lukea keskustelua, mutta tämä tuli ensimmäiseksi mieleen!- Joonatan
Jos Suomesta ei töitä löydy niin sitten ulkomaille. Esim. UK:ssa ja Irlannissa on pulaa eri alojen taitajista. Itse olin pari vuotta töissä Englannissa mukavassa pikku merenranta kaupungissa , nyt koti Suomessa mutta innostus taas on herännyt varisinkin kun on tarjottu hyvää paikkaa Dublinin suunnalta miltei tupla liksalla verrattuna nykyiseen. Monet työnantajat vielä tarjoavat relocation paketin mukaan. Esim. UK:hon lähteminen on tosi yksin kertaista ja näillä lentomatkojen hinnoilla on simppeliä käydä Suomessa vaikka joka kuukausi. Tiedän että kaikilla ei uskallus riitä ja löytyy vaikka mitä tekosyitä vaikka loppujen lopuksi ne ovat vain järjestelykysymyksiä. Itseäni peloittaisi enemmän jäädä pitkäaikaistyöttömäksi kuin lähteä ulkomaille töihin.
- perheellinen työtön akateem...
Joonatan kirjoitti:
Jos Suomesta ei töitä löydy niin sitten ulkomaille. Esim. UK:ssa ja Irlannissa on pulaa eri alojen taitajista. Itse olin pari vuotta töissä Englannissa mukavassa pikku merenranta kaupungissa , nyt koti Suomessa mutta innostus taas on herännyt varisinkin kun on tarjottu hyvää paikkaa Dublinin suunnalta miltei tupla liksalla verrattuna nykyiseen. Monet työnantajat vielä tarjoavat relocation paketin mukaan. Esim. UK:hon lähteminen on tosi yksin kertaista ja näillä lentomatkojen hinnoilla on simppeliä käydä Suomessa vaikka joka kuukausi. Tiedän että kaikilla ei uskallus riitä ja löytyy vaikka mitä tekosyitä vaikka loppujen lopuksi ne ovat vain järjestelykysymyksiä. Itseäni peloittaisi enemmän jäädä pitkäaikaistyöttömäksi kuin lähteä ulkomaille töihin.
Tuntuu, että koulutukseni menee täydellisesti hukkaan täällä Suomessa. Pitäisi ottaa selvää esim. Irlannin mahdollisuuksista. Toisaalta en ole varma haluanko viedä perheeni pois Suomesta ystävien ja sukulaisten luota vain sen takia, että MINÄ haluan työtä. Miehellä ja lapsilla on kaikki hyvin täällä.
Miehelle löytyisi varmasti töitä ulkomailtakin, mutta sitten Suomi menettäisi taas yhden hyvin koulutetun terveydenhuoltoalan osaajan. Lastenhoidossa, kouluissa ja lääkäreissä yms. olisi varmasti paljon järjestettävää. En ole kuitenkaan vielä luopunut ajatuksesta työskennellä ulkomailla. Perheelliselle se ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista.
- ...ja totta
Niin se vaan on että työkokemus on se jolla pääsee töihin, koulutuksesta viis. Vielä varmempaa on saada töitä jos on jo töissä...uudella työnantajalla on näyttö ja varmuus siitä että hakija on hyvä ja työkelpoinen.
Pahinta mitä näissä kirjoituksissa on se miten ihmiset alkavat tyytyä osaansa ja menettää taistelutahtonsa. Sitten menettää kyllä viimesetkin mahikset työantajan edessä - nekun etsii itseensä luottavia voittajia.
Itse olin pari vuotta sitten työttömänä ja mua vaivas ihan sama alistuneisuus. Onneksi mä tajusin sen että elämän oikea sisältö on haettava muualta kuin töistä ja että työttömänäkin mulla on, helvetti, oma mielenkiintonen elämä, perhe ja annettavaa jossain työssä!
Sen verran mä kyllä kyynistyin että nyt mulla ei ole luottamusta yhtään työnantajiin: minä hetkenä tahansa voi tulla potkut. Siksi mulla on nyt eri asenne ja ajettelen työssä ensin sitä miten se hyödyttää mua, eli miten mä nykyisen työpaikan avulla saan vielä paremman.
Niin se vaan on että jokainen on oman elämänsä toimitusjohtaja ja sitä on oltava luova ja porskutettava eteenpäin vaikka aina ei siltä tunnukaan.- willla
Itse olen 19-vuotias ensimmäisen vuoden historianopiskelija. Olen nyt jo huolissani työllistymisestä, olin tosin tietoinen alan työtilanteesta jo ennen kuin hain opiskelemaan. Silloin idealismi kukki vielä ja jaksoin ajatella, että pääasia että pääsen opiskelemaan sitä alaa, josta pidän. Todellisuus ja kaiken kammottavan tulevaisuudessa olevan konkretisoituminen nyt opiskellessa ym. ahistaa kyllä aina enemmän ja enemmän.
Tuo ulkomaille lähtö on aina vaihtoehto, mutta vain vaihtoehto. Minusta tilanne on hyvin huono jos ihmiset joutuvat olemaan niin nöyriä että jättäisivät kotimaansakin työn vuoksi. Lisäksi ulkomaille lähtö vaatii vähintään englannin hyvää taitoa (joka taito tosin useimmilla akateemisilla on luonnostaankin syntynyt tenttikirjojen ja opiskelun yleensä ohessa), puhumattakaan musita esteistä kuten perheellisyydestä tai omista iäkkäistä vanhemmista. Ennen kaikkea olen sitä mieltä että ulkomaille lähdön ei tulisi olla kaikkea koskeva vaihtoehto vaan joidenkin yksilöiden valinta, sellaisten, jotka sitä todella haluavat.
Olen sinänsä hyvässä asemassa, että tiedän jo, mikä minua ehkä odottaa. Tässä vaiheessa työkokemukseni on hyvä, olen tehnyt lehden parissa töitä, ollut kolumnistina, valvonut näyttelyä ja ollut matkaluinfossa kesällä ja nyt myyn ruusuja Tampereen yössä. Kun valmistun, minulla kuitenkin pitäsi varmaan olla kolmen vuoden sijaisuus opettajana ja museotyöntekijän kokemusta sekä joku tutkimusapulaisen pesti takanani...
Mielestäni yhteiskunnalla on vastuuta kouluttamistaan nuorista. Jos se päättää antaa heille toivoa unelma-ammattiin pääsystä ottamalla heidät opsikelemaan, sillä on vastuu myös työpaikkojen suht sopivasta määrästä suhteessa valmistuviin. On hyvin positiivista, että noihin sisäänottomääriin on kaiketi tulossa jarrua (tosin ikäluokatkin pienenevät joten vähentäminen on ainoastaan loogista...). On mielestäni järjetöntä että historiaakin opiskelemaan otetaan pelkästään Tampereelle 40 ihmistä joka vuosi. Sisäään pääsee alle 10 %, joten kyse ei ole mistään motivaationpuutteisesta tai tyhmästä joukosta. Olen huomannut, että nuorien ja vanhempienkin keskuudessa on lisääntynyt mieliala, että yhteiskunta on pettänyt heidät. Lukiossa jo luvataan opiskelupaikkaa kaikille, vaikka nekin ovat kiven alla. Olenkin pohtinut, että olisko jonkinlainen vallankumous mahdollinen vielä nyky-yhteiskunnassa, se olisi nimittäin positiivinen vaihtoehto verrattuna esimerkiksi poliittisten ääriliikkeiden nousuun verrattuna, jotka nekin yleensä tyytymättömyydestä sikiävät. Omalla kohdallani näen työttömyyden ja turhautuneisuuden edessä kaksi vaihtoehtoa, taiteilijaelämän työttömyystuilla tai vallankumouksen, sillä jos meno on nykyisenkaltainen kun minä valmistun, en tyydy nöyryyteen. MIelestäni minulla on oikeus olettaa saavani alani työtä, kun olen sitä opiskelemaan päässyt ja valmistuttuani monta vuotta opiskellut. - voisi
willla kirjoitti:
Itse olen 19-vuotias ensimmäisen vuoden historianopiskelija. Olen nyt jo huolissani työllistymisestä, olin tosin tietoinen alan työtilanteesta jo ennen kuin hain opiskelemaan. Silloin idealismi kukki vielä ja jaksoin ajatella, että pääasia että pääsen opiskelemaan sitä alaa, josta pidän. Todellisuus ja kaiken kammottavan tulevaisuudessa olevan konkretisoituminen nyt opiskellessa ym. ahistaa kyllä aina enemmän ja enemmän.
Tuo ulkomaille lähtö on aina vaihtoehto, mutta vain vaihtoehto. Minusta tilanne on hyvin huono jos ihmiset joutuvat olemaan niin nöyriä että jättäisivät kotimaansakin työn vuoksi. Lisäksi ulkomaille lähtö vaatii vähintään englannin hyvää taitoa (joka taito tosin useimmilla akateemisilla on luonnostaankin syntynyt tenttikirjojen ja opiskelun yleensä ohessa), puhumattakaan musita esteistä kuten perheellisyydestä tai omista iäkkäistä vanhemmista. Ennen kaikkea olen sitä mieltä että ulkomaille lähdön ei tulisi olla kaikkea koskeva vaihtoehto vaan joidenkin yksilöiden valinta, sellaisten, jotka sitä todella haluavat.
Olen sinänsä hyvässä asemassa, että tiedän jo, mikä minua ehkä odottaa. Tässä vaiheessa työkokemukseni on hyvä, olen tehnyt lehden parissa töitä, ollut kolumnistina, valvonut näyttelyä ja ollut matkaluinfossa kesällä ja nyt myyn ruusuja Tampereen yössä. Kun valmistun, minulla kuitenkin pitäsi varmaan olla kolmen vuoden sijaisuus opettajana ja museotyöntekijän kokemusta sekä joku tutkimusapulaisen pesti takanani...
Mielestäni yhteiskunnalla on vastuuta kouluttamistaan nuorista. Jos se päättää antaa heille toivoa unelma-ammattiin pääsystä ottamalla heidät opsikelemaan, sillä on vastuu myös työpaikkojen suht sopivasta määrästä suhteessa valmistuviin. On hyvin positiivista, että noihin sisäänottomääriin on kaiketi tulossa jarrua (tosin ikäluokatkin pienenevät joten vähentäminen on ainoastaan loogista...). On mielestäni järjetöntä että historiaakin opiskelemaan otetaan pelkästään Tampereelle 40 ihmistä joka vuosi. Sisäään pääsee alle 10 %, joten kyse ei ole mistään motivaationpuutteisesta tai tyhmästä joukosta. Olen huomannut, että nuorien ja vanhempienkin keskuudessa on lisääntynyt mieliala, että yhteiskunta on pettänyt heidät. Lukiossa jo luvataan opiskelupaikkaa kaikille, vaikka nekin ovat kiven alla. Olenkin pohtinut, että olisko jonkinlainen vallankumous mahdollinen vielä nyky-yhteiskunnassa, se olisi nimittäin positiivinen vaihtoehto verrattuna esimerkiksi poliittisten ääriliikkeiden nousuun verrattuna, jotka nekin yleensä tyytymättömyydestä sikiävät. Omalla kohdallani näen työttömyyden ja turhautuneisuuden edessä kaksi vaihtoehtoa, taiteilijaelämän työttömyystuilla tai vallankumouksen, sillä jos meno on nykyisenkaltainen kun minä valmistun, en tyydy nöyryyteen. MIelestäni minulla on oikeus olettaa saavani alani työtä, kun olen sitä opiskelemaan päässyt ja valmistuttuani monta vuotta opiskellut."pätevöityä" vaikkapa historian opettajaksi yläasteelle tai lukioon? Luulisi että aina löytyy opettajan / lehtorin paikka?? Vai onko nekin nykyään sijaisuuksia ja määräaikaisia pestejä? Hyvä puoli opettajan työssä on pitkät kesälomat, eikö? :-)
- willla
voisi kirjoitti:
"pätevöityä" vaikkapa historian opettajaksi yläasteelle tai lukioon? Luulisi että aina löytyy opettajan / lehtorin paikka?? Vai onko nekin nykyään sijaisuuksia ja määräaikaisia pestejä? Hyvä puoli opettajan työssä on pitkät kesälomat, eikö? :-)
eipä ole opettajillakaan hyvä työtilanne ja toinen asia on, että opettajan työ ei kaikilla ole ykköstoiveena (tosin tekisin sitäkin suht mielelläni jos se työllistäisi, etenkin jos olisi fiksuja ja kiinnostuneita oppilaita).
- edistystä?
Sinä joka aloitit tämän keskusteluviestin, kiinnostaisi tietää, oletko löytänyt työpaikan? Itselläni ei ole tapahtunut mitään edistystä työpaikan löytymisen suhteen. Surullista ja turhauttavaa.
- Miten on käynyt
Minä kirjoitin tähän ketjuun enkä ole vielä onnistunut löytämään vakituista työtä. Sain kesäksi pestin (ei oman alan työtä) ja olen siitä ihan tyytyväinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1416688
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?1495749- 1234901
Moi kuumis.
Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.434500Milloin olisi sinun ja kaivattusi
Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?533905- 623071
Itkin oikeasti aamulla taas
Haluaisin niin kertoa miltä musta tuntuu. Oon jotenkin hajalla. Tarvitsin ees jonkun joka ymmärtää.522966Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m242452- 422280
Naiselle hyvää viikkoa
olet edelleen sydämessäni. Toivon sinulle myötätuulta mitä ikinä teetkään🪢152207