Lukekaapa tämä keskustelu. Kokonaisuudessa löydätte keskustelun Verkkoklinikalta. Minua ainakin ottaa päähän tämä adoptiovanhempien ja -odottajien keskustelu. Voisivat vähän ottaa huomioon meitä muitakin. Sitten he täällä kuitenkin valittavat siitä, kun täällä valitetaan joistain adoptioon liittyvistä asioista. Onnex on ees tämä palsta!!!!!!!
1. "Meillä kotimainen odotus kesti 3 vuotta 8 kuukautta, mutta se oli "näin lyhyt" hyvän vauvavuoden 2002 ansiosta. Meillekin puhuttiin 4-5 vuoden odotuksesta ja silloinkin sanottiin ettei lapsen saanti ole lainkaan varmaaa. Ja sanotiin myös tuosta 5 vuoden ns. odotuskatosta eli jos lasta ei siihen mennessä tule niin sitten "putoaa" jonosta pois." (Nimimerkki Majava, jolla on melkein 4-vuotias kotimainen adoptiolapsi)
2. "MAJAVA: Kirjoitit, että saitte kotimaisen adoptiolapsenne "hyvän vauvavuoden 2002 ansiosta". Kenelle vuosi 2002 oli hyvä vauvavuosi? Suomen yhteiskunnalle? Synnytyssairaaloille? Adoptio-odottajille? Lapsistaan luopuville biol.vanhemmille? Adoptiovauvoille? Toivottavasti näitä "hyviä vauvavuosia" ei enää tule, sillä jokainen adoptio on monen ihmisen elämän mittainen tragedia." (Nimimerkki Kyynikko2, joka on 4:n lapsen isä. Perheessä on adoptio- ja sijaislapsia, mutta ei biologisia lapsia.)
3. "Syntymä ja adoptio ovat iloisia asioita. Lapsesta luopumaan joutuminen on tragedia. Kyllä, jokaisen adoption taustalla on tragedia, mutta jokainen tragedia ei, ikävä kyllä, johda adoptioon." (Nimimerkki Ampiaisakka, jolla on parivuotias tyttö Kiinasta ja toinen adoptioprosessi käynnissä.)
4. "Kun aviopari on valmis adoptoimaan lapsen, niin he joutuvat perehtymään kunnolla adoptioon. Adoptiosta muiden kohtalotoverien kanssa keskustelemisessa auttaa adoption "slangi", (kaikki sitä eivät ymmärrä, varsinkaan ulkopuoliset)." Nimimerkki Mattimeikäläinen, ilmeisesti adoptiolle ulkopuolinen henkilö.)
5. "Kaikki adoptoivat avioparit eivät joudu eivätkä halua perehtyä kunnolla adoptioon. Adoptioslangin olisi hyvä olla adoption muitakin osapuolia kunnioittavaa. Minä en ole "muu" adoptiota suunnitteleviin ja jo adoptoineisiin verrattuna. Adoptio voi saada aikaan myös paljon negatiivista. Sen takia nämä asiat on otettava riittävällä vakavuudella." (Nimimerkki Kyynikko2, 4:n lapsen vanhemmat. Perheessä on adoptio- ja sijaislapsia, mutta ei biologisia lapsia.)
6. "Olen Kyynikon kanssa samaa mieltä siitä, että adoption yhteydessä "hyvä vauvavuosi" on tökerö ilmaus. Oman lapseni olen adoptoinut, ja olen tyytyväinen että olen saanut hänet, kun kerran hänen omat vanhempansa eivät kyenneet häntä hoitamaan - minä kykenen ja haluan.
Mutta kieli on tärkeä asia, ja on merkitystä sillä miten asiat ilmaistaan. Muistan, että meidän adoptio sattui olemaan hyvä mustikkavuosi, eikä sienivuotenakaan hullumpi. Hyväksi vauvavuodeksi en sitä nimittäisi. Monet ovat tällä palstallakin hyvin kärkkäitä huomauttamaan ihmisille, jotka sanovat "oma lapsi" kun tarkoittavat biologista. Kai meiltäkin voi vaatia toiset huomioon ottavaa kielenkäyttöä? Otetaan alkuun huomioon vaikka lapset luovuttavien ihmisten elämäntilanne?" (Nimimerkki pseu, adoptioäiti)
7. "Tuota nimenomaan tarkoitin. Nimenomaan adoptioporukaltakin voi vaatia toisia huomioonottavaa kielenkäyttöä, kun usein adoptiovanhemmat ovat itse osoittamassa herkästi muita. Esimerkkeinä tästä ovat oma lapsi, oma äiti/isä, suomalainen/kiinalainen, suomalainen/maahanmuuttaja." (Nimimerkki Kyynikko2, 4:n lapsen vanhemmat. Perheessä on adoptio- ja sijaislapsia, mutta ei biologisia lapsia.)
8. "...Toden totta, miltä mahtaisi kuulostaa nämä meidän aikuisten adoptiokeskustelut (esim. "hyvä vauvavuosi" omasta, isompana tulleesta lapsestani, jos hän olisi nyt siinä iässä että voisi niitä seurata...?" (Nimimerkki Pesälintu, jolla on noin 6-vuotias adoptiolapsi Venäjältä.)
9. "Täytyy myöntää, että itsellenikin sanavalinta hyvä vauvavuosi tuntui erikoiselta. Yhden suuri suru on toki toisen suuri ilo, mutta hyvä on myös miettiä miltä sanavalintamme vaikuttavat toisten korvissa." (nimimerkki Kasari, adoptioäiti)
10. "Itse henkilökohtaisesti koen, että adoptio-odottajana/lapsen saaneena voi käyttää ilmausta "hyvä vauvavuosi". Me itse saimme lapsemme vuonna 2004, jolloin oli hyvä vauvavuosi. Ei minun tarvitse koko maailmaa ottaa huomioon, voin katsoa asiaa omalta kannaltani." (Nimimerkki Kolmas, jolla on 1-2 vuotias kotimainen adoptiolapsi)
ELI: Hyvä "vauvavuosi" on semmoinen vuosi, jolloin syntyy mahdollisimman paljon (lähinnä kotimaisia) vauvoja, jotka annetaan adoptioon. Hyvänä vauvavuotena mahdollisimman moni adoptio-odottaja saa ikioman prinssin tai prinsessan kotiin. Mitä muuta näinä "hyvinä vauvavuosina" tapahtuu? Minä en ees halua tietää, millasena vuonna satuin syntymään.
1. "Meillä kotimainen odotus kesti 3 vuotta 8 kuukautta, mutta se oli "näin lyhyt" hyvän vauvavuoden 2002 ansiosta. Meillekin puhuttiin 4-5 vuoden odotuksesta ja silloinkin sanottiin ettei lapsen saanti ole lainkaan varmaaa. Ja sanotiin myös tuosta 5 vuoden ns. odotuskatosta eli jos lasta ei siihen mennessä tule niin sitten "putoaa" jonosta pois." (Nimimerkki Majava, jolla on melkein 4-vuotias kotimainen adoptiolapsi)
2. "MAJAVA: Kirjoitit, että saitte kotimaisen adoptiolapsenne "hyvän vauvavuoden 2002 ansiosta". Kenelle vuosi 2002 oli hyvä vauvavuosi? Suomen yhteiskunnalle? Synnytyssairaaloille? Adoptio-odottajille? Lapsistaan luopuville biol.vanhemmille? Adoptiovauvoille? Toivottavasti näitä "hyviä vauvavuosia" ei enää tule, sillä jokainen adoptio on monen ihmisen elämän mittainen tragedia." (Nimimerkki Kyynikko2, joka on 4:n lapsen isä. Perheessä on adoptio- ja sijaislapsia, mutta ei biologisia lapsia.)
3. "Syntymä ja adoptio ovat iloisia asioita. Lapsesta luopumaan joutuminen on tragedia. Kyllä, jokaisen adoption taustalla on tragedia, mutta jokainen tragedia ei, ikävä kyllä, johda adoptioon." (Nimimerkki Ampiaisakka, jolla on parivuotias tyttö Kiinasta ja toinen adoptioprosessi käynnissä.)
4. "Kun aviopari on valmis adoptoimaan lapsen, niin he joutuvat perehtymään kunnolla adoptioon. Adoptiosta muiden kohtalotoverien kanssa keskustelemisessa auttaa adoption "slangi", (kaikki sitä eivät ymmärrä, varsinkaan ulkopuoliset)." Nimimerkki Mattimeikäläinen, ilmeisesti adoptiolle ulkopuolinen henkilö.)
5. "Kaikki adoptoivat avioparit eivät joudu eivätkä halua perehtyä kunnolla adoptioon. Adoptioslangin olisi hyvä olla adoption muitakin osapuolia kunnioittavaa. Minä en ole "muu" adoptiota suunnitteleviin ja jo adoptoineisiin verrattuna. Adoptio voi saada aikaan myös paljon negatiivista. Sen takia nämä asiat on otettava riittävällä vakavuudella." (Nimimerkki Kyynikko2, 4:n lapsen vanhemmat. Perheessä on adoptio- ja sijaislapsia, mutta ei biologisia lapsia.)
6. "Olen Kyynikon kanssa samaa mieltä siitä, että adoption yhteydessä "hyvä vauvavuosi" on tökerö ilmaus. Oman lapseni olen adoptoinut, ja olen tyytyväinen että olen saanut hänet, kun kerran hänen omat vanhempansa eivät kyenneet häntä hoitamaan - minä kykenen ja haluan.
Mutta kieli on tärkeä asia, ja on merkitystä sillä miten asiat ilmaistaan. Muistan, että meidän adoptio sattui olemaan hyvä mustikkavuosi, eikä sienivuotenakaan hullumpi. Hyväksi vauvavuodeksi en sitä nimittäisi. Monet ovat tällä palstallakin hyvin kärkkäitä huomauttamaan ihmisille, jotka sanovat "oma lapsi" kun tarkoittavat biologista. Kai meiltäkin voi vaatia toiset huomioon ottavaa kielenkäyttöä? Otetaan alkuun huomioon vaikka lapset luovuttavien ihmisten elämäntilanne?" (Nimimerkki pseu, adoptioäiti)
7. "Tuota nimenomaan tarkoitin. Nimenomaan adoptioporukaltakin voi vaatia toisia huomioonottavaa kielenkäyttöä, kun usein adoptiovanhemmat ovat itse osoittamassa herkästi muita. Esimerkkeinä tästä ovat oma lapsi, oma äiti/isä, suomalainen/kiinalainen, suomalainen/maahanmuuttaja." (Nimimerkki Kyynikko2, 4:n lapsen vanhemmat. Perheessä on adoptio- ja sijaislapsia, mutta ei biologisia lapsia.)
8. "...Toden totta, miltä mahtaisi kuulostaa nämä meidän aikuisten adoptiokeskustelut (esim. "hyvä vauvavuosi" omasta, isompana tulleesta lapsestani, jos hän olisi nyt siinä iässä että voisi niitä seurata...?" (Nimimerkki Pesälintu, jolla on noin 6-vuotias adoptiolapsi Venäjältä.)
9. "Täytyy myöntää, että itsellenikin sanavalinta hyvä vauvavuosi tuntui erikoiselta. Yhden suuri suru on toki toisen suuri ilo, mutta hyvä on myös miettiä miltä sanavalintamme vaikuttavat toisten korvissa." (nimimerkki Kasari, adoptioäiti)
10. "Itse henkilökohtaisesti koen, että adoptio-odottajana/lapsen saaneena voi käyttää ilmausta "hyvä vauvavuosi". Me itse saimme lapsemme vuonna 2004, jolloin oli hyvä vauvavuosi. Ei minun tarvitse koko maailmaa ottaa huomioon, voin katsoa asiaa omalta kannaltani." (Nimimerkki Kolmas, jolla on 1-2 vuotias kotimainen adoptiolapsi)
ELI: Hyvä "vauvavuosi" on semmoinen vuosi, jolloin syntyy mahdollisimman paljon (lähinnä kotimaisia) vauvoja, jotka annetaan adoptioon. Hyvänä vauvavuotena mahdollisimman moni adoptio-odottaja saa ikioman prinssin tai prinsessan kotiin. Mitä muuta näinä "hyvinä vauvavuosina" tapahtuu? Minä en ees halua tietää, millasena vuonna satuin syntymään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet näköjään jättänyt kopioimatta tänne ne viestit, jotka yllä esitetyssä keskustelussa eniten haittaavat "sanomasi" perille menoa, ja joissa peräänkuulutetaan ilmaisunvapautta. Lukekaapa ihmiset tosiaan koko keskustelu suoraan verkkikseltä.
Aika huono sensuroija on semmonen, joka ekalla rivillä kertoo, mistä voi lukea koko keskustelun...
Moni joka lukee näinkin pitkän viestiketjun tältä palstalta, ei enää viitsikään siirtyä itse lähdetekstiin. Eipä sillä, koska koko keskustelu koski sivulauseessa esiintynyttä ilmaisua, eikä alkuperäisen viestin sisältöä sinänsä.