Voi rakkaani!
Taasko sinut näin!
Näin sieluni silmin!
Kuulinkin korvissani musiikin!
Tanssimmeko?
Oliko se valssia?
Kulkurin valssia?
Miten voikaan rakastua?
Tunteella tulisella!
Mutta sydämessä kuitenkin niin hellällä!
Hyväilyillä, sanojen hyväilyillä!
Niillä elän!
Tunteella yhteisellä!
Siitä saan voiman!
Odotaa, odotaa, että päivä taituu!
Talvi vaihtuu,,,,,,,kesään.
Silloinko saan suudelman?
Sen suudelman ranskalaisen!
Taasko sinut näin!
Näin sieluni silmin!
Kuulinkin korvissani musiikin!
Tanssimmeko?
Oliko se valssia?
Kulkurin valssia?
Miten voikaan rakastua?
Tunteella tulisella!
Mutta sydämessä kuitenkin niin hellällä!
Hyväilyillä, sanojen hyväilyillä!
Niillä elän!
Tunteella yhteisellä!
Siitä saan voiman!
Odotaa, odotaa, että päivä taituu!
Talvi vaihtuu,,,,,,,kesään.
Silloinko saan suudelman?
Sen suudelman ranskalaisen!
Vastaukset 6
Vanhimmat
rakas, mene runokurssille.
Opettele kasvu ja voima, keräys ja luovutus.
(tai mieten ne nimet nyt suomeksi onkaan).
Kauneus vaatii kasvatusta, keräystä ja purkua - kuin yhdyntä. Ei liikaa hutomerkkejä. Vähän - kaikkea...
Voi rakkaani, taasko sinut näin
sieluni silmin
- kuulinkin korvissani musiikin
Tanssimmeko valssia - kulkurin valssia
Miten voikaan rakastua tunteella tulisella
Mutta sydämessä kuitenkin niin hellällä
Hyväilyillä, sanojen hyväilyillä!
Niillä elän, tunteella yhteisellä
Siitä saan voiman
Odotaa, odotaa, että päivä taituu
Talvi vaihtuu
kesään.
Silloinko saan suudelman
- sen suudelman ranskalaisen
Tunne pistää merkin!
Ajatus huutaa sen!
Miksi tonkia toisen tekstiä?
Etsiäkseen virheen!
Sydän tekee sen kumminkin!
Tunne on polttavin!
Merkit vain lisäävät sen!
Unohda merkit ja anna palaa!!!!!!!!!!!!!!!
Olisinko edes silloin rakkaasi??????????
Jokainen kirjoittaa tyylillään, se meidän toisten
pitäisi osata hyväksyä, huumoria ei suupielien
kiristelyä.
Marqitta Rakas Ystäväin, jatka vain tyylilläsi,
lukijoita riittää, täällä yksi, älä muutu.
Mais oui, mon amour,
Margitta, mais oui!
Siitä jotain toki tietäisin,
olinhan siellä minäkin!
Kun kulkurinrinkkoineni kuljinkin
katuja kultaisen Pariisin
Kun tanssitaan niin tanssitaan
kun suudellaan niin suudellaan
vaan sanopa mitenkä tanssitaan
rinkka, reppu, selässä ollenkaan?
Lastenvaunuihin vaihtanut rinkkani oon
jäi Pariisi jonnekin unheloon
hyvä näin - vaan vieläkin tanssahdellen
saatat nähdä mun iloisen askelen!
Mais oui, Margitta, mais oui...
saathan suudelmain "ranskalaisen"
vaikka välitse kaapeliyhteyden
ykkösiä, nollia sisältäväisen
sinut aamuusi viimein herääväisen...
Huomenta, Margitta!
Alkaa aina kun me kohdataan!
Mikä kohtalo varannut olisikaan!
Jos kohdannut olisin.
Sut kujilla Pariisin!
Tai Basiliqub Du Sacre´-COeur kirkon portailla!
Vai olisiko sittenkin Notre-Dame ollut parempi!
Haaveita, haaveita,,,,,,,,,,,,,,Hymy sinulle
kiva runo. Vielä ranskalaiset korot jalkaan
ja menoksi.