Peipunlahdella...

Viime viikonloppuna tapasin Merikarvian Peipunlahdella - siinä Mertakallion ja Syväsuntinkallion pään merenpuoleisella karikolla - epäsosiaalisen yksilön.
Kävelin viereen,kysyin sopiiko tehdä reikä? Kaveri istuu tuppisuuna pipo silmillä ja kauluri melkein pipossa kiinni.Kolmanteen keskustelunavaukseen sain vastauksen,"en ole kovin sosiaalinen yksilö,mitä jos et tekisi".Sanoin,etten ole ihan polvelle pyrkimässäkään,tein reikäni n. 20 m päähän.
Samaan aikaan paikalle tuli myös kolmas pilkkijä.
Noin puolen tunnin kuluttua ei-sosiaalinen keräsi kamansa ja lähti vetelemään pulkallista jäätyneitä ahvenia kohti Kerttukaria.

Näin syntyvät ristiriidat ja vastakkaiset käsitykset,puheet esim. perskärpäsistä jne.Ei-sosiaalisen näkökulmasta asia meni varmastikin jotensakin näin.
Hän löysi aamusta kalan,veti sitä pakkasessa parikymmenta kiloa,kaksi tyyppiä näki sen ja iski kylkeen.Kala kaikkosi kairausta.Mesta pimeni.
Loppupäivä meni pilalle.

Minun näkökulmastani tapahtumien kulku oli seuraavanlainen.
Meillä oli kahden seuran kilpailu.Kalakaveri testasi edellisenä päivänä paikan ja vetikin voittokalat,kalapaikasta ei siis ollut pula.Pulma oli siinä,että tuo paikka sijaitsi liian kaukana.Loukkasin edellisenä päivänä pienessä tapaturmassa polveni,toisesta jalasta murtui varvas.Kävely ei oikein sujunut.
Suunnittelin etukäteen reitin,jonka oletin pystyväni kilpailussa liikkumaan,Mertakallion pään karikko oli sen kääntöpaikka.Olen kalastanut alueella yli 30 vuotta,tuon karikonkin siten jo aiemmin,kuin ei-sosiaalinen yksilö oli syntynytkään.Arvelen.
Näin E-S:n jo aamusta,seurasin samalla reiällä istumista pari tuntia,enkä iskenyt kimppuun kuin sika limppuun.Tehty kilpailusuunnitelma vei sitten puoliltapäivin paikalle.Koska kyse oli kahden seuran kilpailusta,tarkoitus oli toimia sääntöjen mukaan ja pitää viiden metrin rako.Päättelin kaverin huvipilkkijäksi,kukaan kilpapilkkijä ei laske kalojaan jäätymään ja painoa vähenemään,siksi kysyinkin luvan.Ja mainituin seurauksin.

Sain paikalta 16 ahventa,syönti yksinkertaisesti loppui.Se todettiin kilpailun jälkeen kolmenkymmenen miehen voimin rannassa.Syönti ei loppunut viiden reiän kairaukseen,niihin jotka teimme ennen epäsosiaalisen lähtöä.

Ihmisillä on tapana sanoa toisilleen päivää,vastata jos kysytään.Monenlaisia harhautusoperaatioita olen kilpailuissa nähnyt,mutta en koskaan huvipilkillä naamioitumista.
Minkä helkkarinmoisia mörrejä näemme tulevina aikoina pilkkijäillä kun tämänkaltaiset kalamiehet vanhenevat?Satakunnassa tuon kaltainen seurustelu on maissa yleistäkin,vesillä siihen törmää harvemmin.Merikarvia on aina poikennut edukseen muusta länsirannikosta,meren kanssa vuosisatoja tapelleet ihmiset osaavat yhteistoiminnankin.
Tilanne taitaa olla muuttumassa vai pannanko juttu pohjalaisten piikkiin?

Kun näette Merikarvialla kaverin,jolla on sininen haalari,selässä valkoinen V-raita,kasvot peitetyt ja pulkka piukassa jäätyneitä ahvenia,älkää yrittäkö keskustelua.Pitäkää 300 metrin hajurako,hän on nimittäin se ainoa,joka osaa etsiä kalapaikan näkyvän karikon kyljestä.