elämä.
joillekin niin pieni asia. niin pieni, että sen voi yhdellä puukonheilautuksella heittää menemään.
joillekin niin suuri asia. niin suuri, että siitä taistellaan kynsin ja hampain, roikutaan elämässä.
elämä.
minulle niin yhdentekevä. ei ole tahtoa lopettaa tätä itse, ei voimaa ottaa puukkoa käteen.
minulle niin sama, että jatkan vain päiviäni eteenpäin, kituen. en jaksa kättä nostaa, en jaksa ilmoittaa menostani.
elämä.
odotan, että astun ääriviivani yli, jos jalkani sinne asti kantavat. odotan, että minut unohdetaan yksin luolaani makaamaan, ettei tarvitse hyvästellä. vihaan hyvästejä.
elämä.
olen sinusta riippuvainen. olen sinulle kiitollisuudenvelassa.
onhan minulla kuitenkin elämä.
joillekin niin pieni asia. niin pieni, että sen voi yhdellä puukonheilautuksella heittää menemään.
joillekin niin suuri asia. niin suuri, että siitä taistellaan kynsin ja hampain, roikutaan elämässä.
elämä.
minulle niin yhdentekevä. ei ole tahtoa lopettaa tätä itse, ei voimaa ottaa puukkoa käteen.
minulle niin sama, että jatkan vain päiviäni eteenpäin, kituen. en jaksa kättä nostaa, en jaksa ilmoittaa menostani.
elämä.
odotan, että astun ääriviivani yli, jos jalkani sinne asti kantavat. odotan, että minut unohdetaan yksin luolaani makaamaan, ettei tarvitse hyvästellä. vihaan hyvästejä.
elämä.
olen sinusta riippuvainen. olen sinulle kiitollisuudenvelassa.
onhan minulla kuitenkin elämä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Todella upea ja huolitellun kuuloinen runo!
no, eipä se nyt niin huoliteltu ollut. lähinnä pikaisesti sutaistu ajatuksiani paperille. kiitos kuitenkin. on kiva, että joku kommentoi.