Mausteista....

mutta ei tuo Lagerbergin lehti!

käy kirjoitti:

mutta ei tuo Lagerbergin lehti!

Lagerfeldtin lehti?

Joku voi olla sille allerginen. Kun ostaa juuriselleriä, niin varret ja lehdet voi kuivattaa ja käyttää mausteena. (Tai käyttää tuoreenakin. Ne ovat voimakkaamman makuisia kuin lipstikka.)

Erinomainen oli myös ennen kuivattu korvasieni. Sitä saattoi murentaa sormien välissä ruoan päälle. Nyt kuivaaminen on todettu riittämättömäksi myrkyn hävittämiseen. Varmaankin muut sienet korvaisivat saman, mutta en ole tullut käyttäneeksi.

Kaikki mahdolliset dippikastikkeet, "Kuumat kupit", keittojauheet sun muut jauheet. Suoraan vain jauheena ruokaan. Valikoima on laaja. Niissä on tosin paljon suolaa, mutta makua niistä tulee, ja suolaa voi sitten panna ruokaan muuten vähemmän. (Käytän niitä jopa voileivän päällä, jos juusto on kovin mautonta.)

Piparjuuri on kovasti jäänyt unholaan. Hyvää se kuitenkin on. Minusta sen maussa on jotakin sukua valkosipulille.

Valmiit yrttimaustekuutiot. Ennen oli vain "Yrttitarha", nyt on muitakin.

Asterix-kirjassa oli englantilaisrouva, joka sanoi: "Minä käytän mausteena aina keitettyä vettä. Se antaa niin herkullisen maun kaikelle ruoalle,"

Remmari ek kirjoitti:

Joku voi olla sille allerginen. Kun ostaa juuriselleriä, niin varret ja lehdet voi kuivattaa ja käyttää mausteena. (Tai käyttää tuoreenakin. Ne ovat voimakkaamman makuisia kuin lipstikka.)

Erinomainen oli myös ennen kuivattu korvasieni. Sitä saattoi murentaa sormien välissä ruoan päälle. Nyt kuivaaminen on todettu riittämättömäksi myrkyn hävittämiseen. Varmaankin muut sienet korvaisivat saman, mutta en ole tullut käyttäneeksi.

Kaikki mahdolliset dippikastikkeet, "Kuumat kupit", keittojauheet sun muut jauheet. Suoraan vain jauheena ruokaan. Valikoima on laaja. Niissä on tosin paljon suolaa, mutta makua niistä tulee, ja suolaa voi sitten panna ruokaan muuten vähemmän. (Käytän niitä jopa voileivän päällä, jos juusto on kovin mautonta.)

Piparjuuri on kovasti jäänyt unholaan. Hyvää se kuitenkin on. Minusta sen maussa on jotakin sukua valkosipulille.

Valmiit yrttimaustekuutiot. Ennen oli vain "Yrttitarha", nyt on muitakin.

Asterix-kirjassa oli englantilaisrouva, joka sanoi: "Minä käytän mausteena aina keitettyä vettä. Se antaa niin herkullisen maun kaikelle ruoalle,"

Lue lisää

Sopii kaiken kanssa makkarasta häränfileeseen,suosikkimausteita meillä:)

Vai olet sinä oikea yrtti-ihminen..

Voisitko sanoa jos tiedät.. Voiko esimerkisi Timjamista kasvaa perhosia? Minulle vain kävi kummallinen juttu. Minulla kaatui lämpöiseen hellan tuulettimen päälle jossa on valot timjamia ja unohtui siivota pois. Muutaman päivän päästä oli viereisessä kaapissa mustia kapeita perhosia. Eikä niitä ikinä ennen ole ollut. Kauhistuin ja rupesin ajattelemaan vaikka mitä. Esimerkiksi mieheni yöhikoilua. Jos joku toinen tietää olisi mukava jos antaisitte kommentteja?

Angi * kirjoitti:

Vai olet sinä oikea yrtti-ihminen..

Voisitko sanoa jos tiedät.. Voiko esimerkisi Timjamista kasvaa perhosia? Minulle vain kävi kummallinen juttu. Minulla kaatui lämpöiseen hellan tuulettimen päälle jossa on valot timjamia ja unohtui siivota pois. Muutaman päivän päästä oli viereisessä kaapissa mustia kapeita perhosia. Eikä niitä ikinä ennen ole ollut. Kauhistuin ja rupesin ajattelemaan vaikka mitä. Esimerkiksi mieheni yöhikoilua. Jos joku toinen tietää olisi mukava jos antaisitte kommentteja?

Lue lisää

ellei sitten satu olemaan mullassa perhosen toukkia, jotka lämpimässä kuoriutuvat.

Varo vain etteivät ole jauhoperhosia (en tiedä oikeaa nimeä) jotka saattavat tulla vanhojen jauhojen joukossa ja leviävät kuin tuholaiset joka paikkaan.

Ne muistuttavat koiperhosia ja jos ne pääsevät leviämään, on kohta koko asunto täynnä perhosia ja toukkia.YÄK!!!

Silloin ei auta muu kuin tuholaistenmyrkyttäjä!!

Marion.T kirjoitti:

ellei sitten satu olemaan mullassa perhosen toukkia, jotka lämpimässä kuoriutuvat.

Varo vain etteivät ole jauhoperhosia (en tiedä oikeaa nimeä) jotka saattavat tulla vanhojen jauhojen joukossa ja leviävät kuin tuholaiset joka paikkaan.

Ne muistuttavat koiperhosia ja jos ne pääsevät leviämään, on kohta koko asunto täynnä perhosia ja toukkia.YÄK!!!

Silloin ei auta muu kuin tuholaistenmyrkyttäjä!!

Lue lisää

Olipa hyvä että vastasit sain sinulta tukea kun mieheni kauhistui heittäessäni kaiken pois kaapista ja suihkutin myrkyllistä valkasuainetta kaappiin nurkkiin ja hyllyille, olin itse tukehtua siihen myrkyn hajuun.. Siivosin oikein kunnolla kun niin kamalasti säikähdin.

Jo on kumma jollei sillä puhdistu.. Tein muihinkin kaappeihin saman puhdistuksen. Kyllä meillä oli valtava loritin haju kauan, vaikka kuinka viruttelin ja pyyhin. Nyt sain onneksi astiat ainakin kaappeihin takaisin. Huomena menen ostamaan kiinteitä muovisia jauhopurkkeja,ettei tartte pelätä uusia perhos-perheitä.

Helppo ja kannattava viljellä,sopii mausteena kastikkeisiin ja kala-,lintu- ja jopa lihapatoihin,antaa raikkaan maun!

Marion.T kirjoitti:

ellei sitten satu olemaan mullassa perhosen toukkia, jotka lämpimässä kuoriutuvat.

Varo vain etteivät ole jauhoperhosia (en tiedä oikeaa nimeä) jotka saattavat tulla vanhojen jauhojen joukossa ja leviävät kuin tuholaiset joka paikkaan.

Ne muistuttavat koiperhosia ja jos ne pääsevät leviämään, on kohta koko asunto täynnä perhosia ja toukkia.YÄK!!!

Silloin ei auta muu kuin tuholaistenmyrkyttäjä!!

Lue lisää

Kesämökillä kerran kävi niin,vanhoissa kauraryyneissä oli ihan kuin hämähäkinseittiä koko pussi täynnä ja kun liikutin niin ilmestyi koin kaltaisia perhosia,piti heittää koko ruokakomeron sisältö varmuuden vuoksi menemään ja desinfioida koko kaappi!

hilma-tantti kirjoitti:

Helppo ja kannattava viljellä,sopii mausteena kastikkeisiin ja kala-,lintu- ja jopa lihapatoihin,antaa raikkaan maun!

nimiä ja liitteitä mihin sopivat. Nyt voin vain kokeilla minäkin. Kiitän kaikkia jotka vastasitte ja neuvoitte.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää loppukuuta.

rakuunalla ja hunajalla maustetut porkkanat, nam.

Minulla on tapana joka kesä koekasvattaa joku yrtti. Viime kesänä minulla oli koriantteri ja kirveli, enkä kyllä yhtään tiedä mihin niitä käytetään. Olisi tosiaan mukava tietää mihin soppaan niitä laitetaan.

Yleiskuvaus

Korianteria pidetään yhtenä maailman vanhimmista maustekasveista, ja se mainitaan jo Raamatussa. Luonnonvaraista muotoa siitä ei enää tunneta. Se on yksivuotinen noin puolimetrinen pahanhajuinen ruoho, joka on saanut nimensäkin hajun perusteella. Kasvin latinankielinen nimi Coriandrum viittaa kreikan sanaan "koris" tai "koros", lude. Tuore korianteri haisee haihtuvien öljyjen sisältämien aldehydien vuoksi voimakkaasti luteelle, mutta kypsissä hedelmissä (joita virheellisesti sanotaan siemeniksi) on raikkaan kirpeä appelsiinin tuoksu ja maku. Hedelmät muodostuvat kahdesta hedelmyksestä, jotka irtoavat toisistaan niitä hangattaessa. Euroopassa käytetään mausteena eniten hedelmiä, mutta Aasiassa sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa käytetään paljolti myös "vihreää korianteria" eli korianterin lehtiä.

Korianteri on kotoisin Välimeren eteläisiltä ja itäisiltä rannikkoalueilta. Roomalaisten myötä kasvi kulkeutui Pohjois-Eurooppaan ja espanjalaisten mukana Etelä-Amerikkaan. Ruotsiin korianterin toivat benediktiinimunkit. Suomessa korianteria viljellään melko vähän, mihin on syynä paljolti se, että sopivia lyhyen kasvukauden lajikkeita ei ole ollut saatavissa. Joskus harvoin korianteria voi löytää Suomessakin luonnosta esim. lastaus- ja kaatopaikoilta. Ranskassa ja Saksassa sitä tapaa jo vakiintuneena tulokkaana. Korianterista on olemassa kaksi muotoa: lämpimissä maissa viljeltävä isohedelmäinen muoto (Coriandrum sativum var. vulgare) ja Euroopassa viihtyvä pienihedelmäinen muoto(Coriandrum sativum var. microcarpum).

Käyttö ravintona
Yleensä korianterista mausteena puhuttaessa tarkoitetaan sen hedelmiä, mutta vihreitä ennen kukintaa kerättyjä versojakin voi yhtä hyvin käyttää ruuanvalmistuksessa. Niillä voi maustaa esim. salaatteja ja lämpimiä ruokia, joihin ne lisätään vasta valmistuksen loppuvaiheessa. Kaukoidässä ja Aasiassa korianterin lehtiä kutsutaan kiinalaiseksi persiljaksi (Chinese Parsley). Ne ovat tärkeä osa vietnamilaista, thaimaalaista ja meksikolaista ruokakulttuuria. Korianterin hedelmät puolestaan ovat erityisesti kiinalaisen, intialaisen ja japanilaisen keittiön mauste, jota käytetään mm. lampaan- ja sianlihan, kalan, siipikarjan ja riisin maustamiseen sekä curry-mausteseoksen osana. Kasviksista sopivat korianterin maustettaviksi mm. herne-, kesäkurpitsa-, kurkku-, linssi-, papu-, punajuuri- ja viljaruuat. Herkullinen ja kaloripitoinen uuniperunoiden kastike syntyy, kun korianteria sekoitetaan hunajaan ja voihin. Hedelmillä voi lisäksi maustaa hapankaalia, pikkelssejä ja sillisäilykkeitä. Korianteri vaikuttaa ruuansulatusta edistävästi, mistä syystä se on hyvä mauste leivonnassa helpottamalla huonovatsaisten leivän ystävien vaivoja. Korianteria on myös käytetty peittämään pilaantuneiden jauhojen makua. Alkoholiteollisuudessa korianteria käytetään mm. ginin ja erilaisten liköörien mausteena. Korianterin juuretkin ovat käyttökelpoisia. Ne maistuvat hivenen sitruunalle ja sopivat käytettäväksi juuresten tapaan.

Ruokaohjeet

Käyttö rohtona

Kansanlääkinnässä korianteria on käytetty ehkäisemään vatsakipuja. Sen sisältämällä eteerisellä öljyllä, jonka pääainesosa on linaloli, on kouristuksia laukaiseva, ilmavaivoja lievittävä sekä maha- ja suolinesteen eritystä lisäävä vaikutus. Hedelmien pureskelu kiihottaa ruuansulatusnesteiden eritystä.

Salernon tohtorit riimittivät korianterin vaikutukset seuraavasti:
Korianteri on rohtoa parasta,
kun on mullistusta mahassa.
Silloin tuuli, jok´ pempusta puhaltaa,
on hiljaista ihan, ei paukkuvaa!
(Armas J. Pullan kirjasta Mausteet)

Muu käyttö

Saippua- ja hajuvesiteollisuudessa käytetään siemenistä uutettua korianteriöljyä hajusteena. Lehdistä ja muista vihreistä osista tislattua lehtiöljyä, joka sisältää pääasiassa aldehydejä, käytetään mm. kuuluisaan Chanel 5 -hajuveteen.

Kotipuutarhassa kannattaa kokeilla korianteria karkotekasvina tuholaisille. Toisaalta se houkuttelee puutarhaan hyödyllisiä hyönteisiä kuten kukkakärpäsiä ja petopistiäisiä, ja se on myös mehiläisten mesikasvi. Korianterin on sanottu vauhdittavan aniksen itämistä ja kasvua sen lähelle kylvettynä.

korianterista kirjoitti:

Yleiskuvaus

Korianteria pidetään yhtenä maailman vanhimmista maustekasveista, ja se mainitaan jo Raamatussa. Luonnonvaraista muotoa siitä ei enää tunneta. Se on yksivuotinen noin puolimetrinen pahanhajuinen ruoho, joka on saanut nimensäkin hajun perusteella. Kasvin latinankielinen nimi Coriandrum viittaa kreikan sanaan "koris" tai "koros", lude. Tuore korianteri haisee haihtuvien öljyjen sisältämien aldehydien vuoksi voimakkaasti luteelle, mutta kypsissä hedelmissä (joita virheellisesti sanotaan siemeniksi) on raikkaan kirpeä appelsiinin tuoksu ja maku. Hedelmät muodostuvat kahdesta hedelmyksestä, jotka irtoavat toisistaan niitä hangattaessa. Euroopassa käytetään mausteena eniten hedelmiä, mutta Aasiassa sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa käytetään paljolti myös "vihreää korianteria" eli korianterin lehtiä.

Korianteri on kotoisin Välimeren eteläisiltä ja itäisiltä rannikkoalueilta. Roomalaisten myötä kasvi kulkeutui Pohjois-Eurooppaan ja espanjalaisten mukana Etelä-Amerikkaan. Ruotsiin korianterin toivat benediktiinimunkit. Suomessa korianteria viljellään melko vähän, mihin on syynä paljolti se, että sopivia lyhyen kasvukauden lajikkeita ei ole ollut saatavissa. Joskus harvoin korianteria voi löytää Suomessakin luonnosta esim. lastaus- ja kaatopaikoilta. Ranskassa ja Saksassa sitä tapaa jo vakiintuneena tulokkaana. Korianterista on olemassa kaksi muotoa: lämpimissä maissa viljeltävä isohedelmäinen muoto (Coriandrum sativum var. vulgare) ja Euroopassa viihtyvä pienihedelmäinen muoto(Coriandrum sativum var. microcarpum).

Käyttö ravintona
Yleensä korianterista mausteena puhuttaessa tarkoitetaan sen hedelmiä, mutta vihreitä ennen kukintaa kerättyjä versojakin voi yhtä hyvin käyttää ruuanvalmistuksessa. Niillä voi maustaa esim. salaatteja ja lämpimiä ruokia, joihin ne lisätään vasta valmistuksen loppuvaiheessa. Kaukoidässä ja Aasiassa korianterin lehtiä kutsutaan kiinalaiseksi persiljaksi (Chinese Parsley). Ne ovat tärkeä osa vietnamilaista, thaimaalaista ja meksikolaista ruokakulttuuria. Korianterin hedelmät puolestaan ovat erityisesti kiinalaisen, intialaisen ja japanilaisen keittiön mauste, jota käytetään mm. lampaan- ja sianlihan, kalan, siipikarjan ja riisin maustamiseen sekä curry-mausteseoksen osana. Kasviksista sopivat korianterin maustettaviksi mm. herne-, kesäkurpitsa-, kurkku-, linssi-, papu-, punajuuri- ja viljaruuat. Herkullinen ja kaloripitoinen uuniperunoiden kastike syntyy, kun korianteria sekoitetaan hunajaan ja voihin. Hedelmillä voi lisäksi maustaa hapankaalia, pikkelssejä ja sillisäilykkeitä. Korianteri vaikuttaa ruuansulatusta edistävästi, mistä syystä se on hyvä mauste leivonnassa helpottamalla huonovatsaisten leivän ystävien vaivoja. Korianteria on myös käytetty peittämään pilaantuneiden jauhojen makua. Alkoholiteollisuudessa korianteria käytetään mm. ginin ja erilaisten liköörien mausteena. Korianterin juuretkin ovat käyttökelpoisia. Ne maistuvat hivenen sitruunalle ja sopivat käytettäväksi juuresten tapaan.

Ruokaohjeet

Käyttö rohtona

Kansanlääkinnässä korianteria on käytetty ehkäisemään vatsakipuja. Sen sisältämällä eteerisellä öljyllä, jonka pääainesosa on linaloli, on kouristuksia laukaiseva, ilmavaivoja lievittävä sekä maha- ja suolinesteen eritystä lisäävä vaikutus. Hedelmien pureskelu kiihottaa ruuansulatusnesteiden eritystä.

Salernon tohtorit riimittivät korianterin vaikutukset seuraavasti:
Korianteri on rohtoa parasta,
kun on mullistusta mahassa.
Silloin tuuli, jok´ pempusta puhaltaa,
on hiljaista ihan, ei paukkuvaa!
(Armas J. Pullan kirjasta Mausteet)

Muu käyttö

Saippua- ja hajuvesiteollisuudessa käytetään siemenistä uutettua korianteriöljyä hajusteena. Lehdistä ja muista vihreistä osista tislattua lehtiöljyä, joka sisältää pääasiassa aldehydejä, käytetään mm. kuuluisaan Chanel 5 -hajuveteen.

Kotipuutarhassa kannattaa kokeilla korianteria karkotekasvina tuholaisille. Toisaalta se houkuttelee puutarhaan hyödyllisiä hyönteisiä kuten kukkakärpäsiä ja petopistiäisiä, ja se on myös mehiläisten mesikasvi. Korianterin on sanottu vauhdittavan aniksen itämistä ja kasvua sen lähelle kylvettynä.

Lue lisää

Hups. Kiitti vaan. Nyt kyllä tiedän mitä tehdään koriantterilla mutta tuli sitten toinen ongelma. Olenkohan kylväessä sekoittanut kirvelin ja korianntterin. "Kirvelin" lehdet kuivasin, tuoksu on vähän kuin aniksen. "Koriantterina pitämäni, kuivasin ne pienet kukinnoista kypsyneet pallukat, ei juuri tuoksu millekkään. Pitänee alkaa maistelemaan kun niillä oli tuo hauska vanha värssykin.

nitroniisku kirjoitti:

Hups. Kiitti vaan. Nyt kyllä tiedän mitä tehdään koriantterilla mutta tuli sitten toinen ongelma. Olenkohan kylväessä sekoittanut kirvelin ja korianntterin. "Kirvelin" lehdet kuivasin, tuoksu on vähän kuin aniksen. "Koriantterina pitämäni, kuivasin ne pienet kukinnoista kypsyneet pallukat, ei juuri tuoksu millekkään. Pitänee alkaa maistelemaan kun niillä oli tuo hauska vanha värssykin.

Lue lisää

Ole hyvä, ihan oikein on sinulla mennyt mausteet, kirveli on aniksen tuoksuista. Niin ja nämä tiedot ovat seuraavalta sivulta: http://www.yrttitarha.com/

Yleiskuvaus
Maustekirveli on nopeakasvuinen ja kasvupaikkansa suhteen vaatimaton yrtti, joka maistuu tuoreena miedosti anikselle tai lakritsalle. Siron kirvelimäisen ulkonäön saavat aikaan vaaleanvihreät pitsimäisen hienoliuskaiset lehdet ja pienet valkoiset kukat huiskilomaisissa sarjoissa. Maustekirveli on kotoisin Etelä-Venäjältä ja Aasian länsiosista. Eurooppaan se tuli roomalaisten legioonien mukana. Yleensä pelkästä kirvelistä puhuttaessa tarkoitetaan juuri maustekirveliä (ei saksankirveliä). Yksivuotisena kasvina maustekirveli menestyy Suomessa hyvin.

Näköislajit
Koska maustekirveli kasvaa vain viljeltynä, sitä ei juurikaan voi sekoittaa muihin kasveihin. Taimiasteella se muistuttaa persiljaa ja isompana samaan sukuun kuuluvaa koiranputkea (Anthriscus sylvestris), jolta kuitenkin puuttuu maustekirvelin anismainen maku.

Käyttö ravintona
Maustekirveli sopii mausteeksi lähes kaikkiin ruokiin, erityisesti kasvis- ja sieniruokiin sekä sienisäilykkeisiin. Sitä voi kokeilla mm. salaatteihin, keitettyihin perunoihin, erilaisiin keittoihin, papuruokiin, yrttivoihin ja -juustoon sekä munakkaisiin. Mm. tanskalaisten ja ranskalaisten herkkuruokiin kuuluu kirvelin lehdistä ja kukista valmistettu makea kirvelikeitto. Miedon makuiset kasvikset (esim. kukkakaali, porkkana, palsternakka, artisokka, mustajuuri, parsa) sopivat hyvin yhteen maustekirvelin kanssa. Maustekirveli sopii kaikkiin niihin ruokiin, joihin käy persiljakin, ja sitä voi käyttää persiljan asemesta. Rasvaiset liha- ja kalaruuat se tekee keveämmän makuisiksi, mutta voimakkaan makuista lihaa maustettaessa tarvitaan kirvelin lisäksi muitakin yrttejä. Maustekirveliä voi käyttää tillin tapaan keitetyn ja suolatun kalan maustamiseen. Lämpimiin ruokiin se pitäisi lisätä vasta valmistuksen loppuvaiheessa. Maustekirveli kuuluu osana perinteiseen "Fines herbes" -maustekimppuun. Sen maku sopii hyvin yhteen varsinkin basilikan, rakuunan ja ruohosipulin kanssa. Kirvelillä on kyky tuoda esiin muiden yrttien makua. Makeisiin jälkiruokiin kuten kiisseleihin, mehukeittoihin, ja hedelmäsalaatteihin sekä simaan ja coctaileihin maustekirveli sopii oikein hyvin. Lehdet ovat koristeellisia kaikessa ruuan asettelussa.

Maustekirveli sisältää runsaasti A- ja C-vitamiineja, joten sen käyttö tuoreena on suositeltavaa. Terveellinen tapa on tuoda pöytään kupillinen kirvelisilppua, jota jokainen voi lisätä annokseensa maun mukaan. Kuivatusta kirvelistä myös aromi häviää nopeasti, joten säilöminen öljyyn, etikkaan tai pakastimeen on suositeltavampi säilöntäkeino.

Ruokaohjeet

Käyttö rohtona
Maustekirveli on aineenvaihduntaa stimuloiva ja elimistöä puhdistava yrtti, jota on nautittu kuureina mm. keväisin paaston yhteydessä. Vaikuttavana aineena on mm. eteerisen öljyn sisältämä metyylikavikoli.

Muu käyttö
Yrttikosmetiikassa maustekirvelillä on puhdistava vaikutus, ja se sopii käytettäväksi hauteena tai kasvonaamiona ihon puhdistamiseen ja sen kimmoisuuden säilyttämiseen.

vaikka parvekkeella tai terassilla purkeissa, silloin ei tule rikkaruohoja joukkoon.

Siemeniä voi ostaa mistä tahansa siemenkaupasta, ja ne pitää kylvää aikaisin keväällä sisälle.

Jos haluat nopeasti yrttejä niin osta valmis yrttikasvi ihan kaupan hedelmä ja vihennespuolelta ja laita se kasvamaan vaikka parvekelaatikkoon.

Ainakin Basilikat, ruohosipulit ja kaikki ne yrtit joita kaupassa myydään viihtyvät hyvin koko kevään ja kesän ja saat aina tuoreita yrttejä ruokaasi.

Itselläni on kasvihuone jossa kasvatan niitä, kylvän keväällä ja vien jo huhtikuussa lämmitettävään kasvihuoneeseen, kylvän myös tomaatteja, kurkkuja, paprikoita, chilejä ja paljon muitakin kasviksia.

Mutta ilman lämmitettävää kasvihuonettakin pärjää ihan hyvin kun vain opettelee tuntemaan yrttien maailmaa:))

On paljon yrttejä jotka ovat monivuotisia ja kestävät hyvin meidänkin talvemme, joten niitä voi viljellä ulkona.

Jokaisessa siemenpussissa on ohjeet joita kannattaa noudattaa. Monia voi kuivattaa tai pakastaa talveksi.

Ne on hyviä, terveellisiä ja kivoja kasvattaa:))
Siinä sinulle angi ohjeita, eikä muuta kuin kokeilemaan:))

Onnea ja iloa sinulle toivon koko sydämestäni:))

Marion.T kirjoitti:

vaikka parvekkeella tai terassilla purkeissa, silloin ei tule rikkaruohoja joukkoon.

Siemeniä voi ostaa mistä tahansa siemenkaupasta, ja ne pitää kylvää aikaisin keväällä sisälle.

Jos haluat nopeasti yrttejä niin osta valmis yrttikasvi ihan kaupan hedelmä ja vihennespuolelta ja laita se kasvamaan vaikka parvekelaatikkoon.

Ainakin Basilikat, ruohosipulit ja kaikki ne yrtit joita kaupassa myydään viihtyvät hyvin koko kevään ja kesän ja saat aina tuoreita yrttejä ruokaasi.

Itselläni on kasvihuone jossa kasvatan niitä, kylvän keväällä ja vien jo huhtikuussa lämmitettävään kasvihuoneeseen, kylvän myös tomaatteja, kurkkuja, paprikoita, chilejä ja paljon muitakin kasviksia.

Mutta ilman lämmitettävää kasvihuonettakin pärjää ihan hyvin kun vain opettelee tuntemaan yrttien maailmaa:))

On paljon yrttejä jotka ovat monivuotisia ja kestävät hyvin meidänkin talvemme, joten niitä voi viljellä ulkona.

Jokaisessa siemenpussissa on ohjeet joita kannattaa noudattaa. Monia voi kuivattaa tai pakastaa talveksi.

Ne on hyviä, terveellisiä ja kivoja kasvattaa:))
Siinä sinulle angi ohjeita, eikä muuta kuin kokeilemaan:))

Onnea ja iloa sinulle toivon koko sydämestäni:))

Lue lisää

Olen kiitollinen hyvistä neuvoistasi. Minä päätin aloittaa Ruohosipulista se sopii todella moneen ruokaan eikä mieskään ole koskaan valitellut sitä syödessään. Sitten voin ottaa toisen yrtin lisäksi kun ensimmäinen on onnistunut. Mukava katsella kuinka saan ne kasvamaan. Samalla voin muistella sinua.

Kiitos toivotuksesta joka kosketti.
Minä toivon myös sinulle kaikkea hyvää, onnea ja siunausta. Koko sydämestä ;-)