Verovalitus

Sun ÄO on pakko olla noin 20 kun et tajuu että valituksella on suora rahallinen arvo. Sehän olisi tosi tyhmää olla käyttämättä etua.

Samuli kirjoitti:

Sun ÄO on pakko olla noin 20 kun et tajuu että valituksella on suora rahallinen arvo. Sehän olisi tosi tyhmää olla käyttämättä etua.

sinun ei liene kymmentäkään, ellet tajua lukemaasi!

Ellei tänään tullut haittaveroa, niin vaalien jälkeen!

hop kirjoitti:

sinun ei liene kymmentäkään, ellet tajua lukemaasi!

Ellei tänään tullut haittaveroa, niin vaalien jälkeen!

Vanha autovero on sitte ihan eri asia kuin haittavero. Opetelkaa termistö hyvät ihmiset. Jos jotkut on joutunut maksamaan liikaa veroa tuodusta autosta tai pyörästä niin on ihan oikein että noita liikaa perittyjä saa takaisin. Muut verot ja lisämaksut on sitte erikseen.

vedä sinä vittu päähäsi!

Miksi olet vihainen...? Kannattaisi sinunkin kehittää itsellesi harrastus että saisivat lapsesikin harrastaa ilman paineita. Minullakin on harrastus eikä se takuulla ole kullinjatke!

friidu kirjoitti:

Miksi olet vihainen...? Kannattaisi sinunkin kehittää itsellesi harrastus että saisivat lapsesikin harrastaa ilman paineita. Minullakin on harrastus eikä se takuulla ole kullinjatke!

Käytännössä tärkeintä on kuitenkin edelleen se, että kohtuuttomissa tilanteissa syyttäjällä on mahdollisuus jättää vaatimatta muuntorangaistuksen määräämistä ja tuomioistuimella mahdollisuus jättää rangaistus tuomitsematta.

Uusi laki täsmentää maksuaikaa koskevia säännöksiä

Uudessa sakon täytäntöönpanolaissa maksuaikaa koskevia säännöksiä on täsmennetty. Maksuaikaa voidaan pidentää esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai asevelvollisuuden suorittamisen perusteella. Maksuajan myöntämisestä päättää Oikeusrekisterikeskus silloin, kun saatava ei ole ulosotossa. Muussa tapauksessa päätöksen tekevät ulosottoviranomaiset.

Uudistus ajanmukaistaa sakkojen täytäntöönpanoa koskevan sääntelyn, keskittää säännökset yhteen lakiin sekä saattaa sakkorekisteriä koskevat säännökset lain tasolle. Laki koskee sakkojen lisäksi valtiolle rikosasiassa tuomittuja korvauksia sekä myös valtiolle siviiliasiassa oikeusapulain perusteella tuomittuja korvauksia.

Sakon täytäntöönpanosta uusi asetus (789/2002)

Uusi asetus on tarpeen, koska uudessa sakon täytäntöönpanolaissa tullaan säätämään eräistä nykyisin asetuksessa olevista asioista. Nykyinen asetus sisältää paikoin vanhentuneita, tarpeettomia ja käytäntöä vastaamattomia säännöksiä.

Suuri osa uuden asetuksen säännöksistä koskee täytäntöönpanotoiminnassa mukana olevien viranomaisten keskinäistä ilmoitusvelvollisuutta. Lisäksi asetuksessa ovat säännökset muun muassa maksuvelvolliselle täytäntöönpanon eri vaiheessa annettavista tiedoista, euromääräiset rajat täytäntöönpanosta luopumiselle vähäisten saatavien osalta sekä säännökset liikaa maksetun määrän palauttamatta jättämisestä ja valtiolle menetetyksi tuomitun omaisuuden arvioimismenettelystä.
Suomen vuonna 1999 allekirjoittama Euroopan neuvoston korruptiosopimus edellyttää, että koti- ja ulkomaiset virkamiehet samoin kuin parlamentin jäsenet voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen lahjusrikoksista. Useimmissa Euroopan valtioissa rikosoikeudellinen vastuu on ulotettu kansanedustajiin.

Uudet säännökset ovat tarpeen kansanedustajan riippumattomuuden turvaamiseksi sekä poliittisen päätöksenteon yleisen luotettavuuden ja uskottavuuden takaamiseksi.

Kansanedustajaa ei jatkossakaan pidetä virkamiehenä, vaan hänen rikosoikeudellinen vastuunsa määritellään erillisessä lahjuksen ottamista koskevassa rangaistussäännöksessä.

Rangaistavaksi vain selvästi moitittava menettely

Rangaistussäännös koskee vain selvästi moitittavia tekoja, eikä sen ole tarkoitus rajoittaa kansanedustajan toimintaan oleellisesti kuuluvaa yhteydenpitoa valitsijoihin ja muihin sidosryhmiin. Kansanedustajan vaalikampanjan tukeminen tavanomaisella tavalla ei ole rangaistavaa.

Rangaistavuuden yleisenä edellytyksenä on, että kansanedustaja lupaa toimia pyytämänsä tai vastaanottamansa lahjan tai muun oikeudettoman edun vuoksi edustajantoimessaan jonkin eduskunnassa käsiteltävänä olevan tai käsiteltäväksi tulevan asian päättämiseksi tietyllä tavalla. Säännökset koskevat myös vieraan valtion kansanedustuslaitoksen ja esimerkiksi Euroopan parlamentin jäsentä.

Rangaistuksena lahjuksen antamisesta kansanedustajalle tai lahjuksen ottamisesta kansanedustajana voidaan määrätä sakko tai enintään neljä vuotta vankeutta.

Rikosoikeudellinen virkavastuu kattavammaksi

Rikosoikeudellisen virkavastuun alaa laajennetaan. Osa viranomaistoiminnan ulkopuolelle siirretystä julkisen vallan käytön valmistelusta tulee virkarikossäännösten piiriin.

Rikoslaissa käytettävä virkamiehen käsite määritellään yhdenmukaisesti hallinto-oikeudessa käytettävän virkamiehen käsitteen kanssa. Lisäksi rikosoikeudellisen virkavastuun piiriin saatetaan julkista luottamustehtävää hoitavat henkilöt, julkisyhteisön työntekijät ja julkista valtaa käyttävät henkilöt sekä ulkomaiset virkamiehet.

Virkarikossäännökset koskevat sellaista julkisen vallankäytön valmistelua, joka tosiasiassa määrää viranomaisen toimen sisällön tai ainakin keskeisesti vaikuttaa sen muotoutumiseen. Tällaista valmistelua voi olla esimerkiksi päätösesityksen tai -ehdotuksen laatiminen. Myös selvityksen tai suunnitelman tekeminen, näytteen ottaminen tai tarkastuksen suorittaminen voivat johtaa virkavastuuseen.
Uudistuksen tavoitteena on tarjota yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti keskeisille organisaatioille nykyistä paremmat mahdollisuudet suojautua luvatonta tiedustelua, vakoilua, tietoturvallisuusrikoksia ja muuta vakavaa rikollisuutta vastaan. Uusi laki vahvistaa myös yksilön oikeusturvaa ja tietosuojaa selvitysmenettelyssä.

Kolme eri laajuista turvallisuusselvitystä

Tähän asti suojelupoliisi on antanut luotettavuuslausunnot silloin, kun kyse on työntekijöistä, jotka asemansa perusteella pääsevät käsiksi esim. valtion turvallisuuden kannalta luottamuksellisiin tietoihin, ja paikallispoliisi silloin, kun on kyse tiettyihin merkittäviin kohteisiin, esim. lentokentälle tai ydinvoimalaan, töihin tulevista henkilöistä. Pääesikunta on huolehtinut luotettavuuslausuntojen antamisesta puolustushallinnon alalla. Lausuntojen antaminen on pääasiassa rekisteritarkastusta, jossa henkilön tiedot tarkistetaan poliisirekistereistä, oikeusministeriön tuomiolauselmajärjestelmästä sekä väestötietojärjestelmästä.

Uuden lain mukaan turvallisuusselvityksiä on kolme eri muotoa. Perusmuotoinen turvallisuusselvitys vastaa lähinnä nykyistä luotettavuuslausunnon antamista ja suppea turvallisuusselvitys sitä lausuntoa, joka nykyisinkin annetaan henkilön oikeudesta työtehtävissään päästä tiettyyn paikkaan tai tilaan. Näiden lisäksi on tietyissä tapauksissa mahdollista tehdä ns. laaja turvallisuusselvitys. Turvallisuusselvitys voidaan tehdä virkaan tai tehtävään hakeutuvasta, tehtävään tai koulutukseen otettavasta taikka virkaa tai tehtävää jo hoitavasta henkilöstä.

Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää suojelupoliisi. Suppean turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää ja sen tekee paikallispoliisi. Puolustushallinnon alaan liittyvissä tapauksissa turvallisuuselvitykset hoitaa edelleen aina pääesikunta.

Uudessa laissa yksilöidään tyhjentävästi ne rekisterit, joihin sisältyviä tietoja turvallisuusselvityksen tekemisessä saa käyttää. Suppean turvallisuusselvityksen tekemisessä voidaan käyttää huomattavasti vähemmän eri rekistereitä kuin perusmuotoisessa turvallisuuselvityksessä. Menettelyn kohteena olevan henkilön oikeusturvaa parantaa myös vaatimus, jonka mukaan sisällytettäessä turvallisuusselvitykseen tieto keskeneräisestä rikosasiasta, on samalla ilmoitettava, missä vaiheessa asian käsittely silloin on.

Selvitys vain kohteena olevan henkilön suostumuksella

Uuden lain mukaan turvallisuusselvityksen tekemistä voivat hakea lähinnä julkisen vallan edustajat. Hakijana voi olla myös Suomessa toimiva yksityinen yhteisö tai säätiö, käytännössä siis esimerkiksi yritys, jolla on päätoimipaikka Suomessa, mutta myös ulkomainen yritys, jolla on Suomessa rekisteröity sivuliike. Edellytyksenä on, että kyseessä on erittäin merkittävä yksityinen, taloudellinen etu.

Hakijalle asetetaan laissa useita sekä selvitysmenettelyyn että itse selvityksen käyttämiseen liittyviä velvollisuuksia. Turvallisuusselvityksen merkityksestä ja käyttämisestä on kerrottava sille henkilölle, josta selvitys pyydetään tehtäväksi.
Hakijan on myös mm. huolehdittava siitä, että selvitys menee vain sitä välttämättä tarvitsevien tietoon.

Uusi laki sisältää myös nykyistä selkeämmät säännökset selvityksen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta. Turvallisuusselvityksen tekemiseen vaaditaan menettelyn kohteena olevan henkilön suostumus. Suostumusta pyydettäessä henkilölle tulee myös antaa tieto turvallisuusselvityksen käyttämisestä sekä hänen oikeudestaan saada tieto selvityksen sisällöstä.

Uuden lain mukaan turvallisuusselvityksen kohteella on aina oikeus saada tieto viranomaiselta siitä, onko hänestä tehty turvallisuusselvitys tiettyä tehtävää varten. Uutta on se, että henkilö, josta on selvitys tehty, saa viranomaiselta myös tietää selvityksen sisältämät tiedot. Tietoa ei kuitenkaan voi saada, jos se on peräisin rekisteristä, johon rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta. Tällainen on esimerkiksi suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä. Tietosuojavaltuutetulla on kuitenkin aina oikeus tutustua turvallisuusselvitykseen sen lainmukaisuuden tarkastamiseksi.

Laaja turvallisuusselvitys avainhenkilöistä

Laaja turvallisuusselvitys liittyy niihin valtionhallinnon tehtäviin, jotka kuuluvat turvallisuusluokituksen mukaiseen ensimmäiseen turvallisuusluokkaan eli tehtäviin, joissa henkilöllä on muutoin kuin satunnaisesti pääsy suurehkoon määrään merkittäviä salassa pidettäviä tietoja. Luokitus voidaan ottaa käyttöön valtioneuvoston päätöksellä. Käytännössä laaja turvallisuusselvitys koskee suppeahkoa julkisen sektorin avainhenkilöiden ryhmää. Selvityksen tekee suojelupoliisi, paitsi puolustushallinnon alalla pääesikunta.

Laajassa turvallisuusselvityksessä voidaan selvittää myös henkilön taloudellisiin olosuhteisiin liittyviä asioita. Tietyissä tapauksissa laaja turvallisuusselvitys on mahdollisuus ulottaa myös henkilön läheisiin. Tällöin edellytetään kuitenkin näiden suostumusta. Henkilöllä on pääsääntöisesti myös oikeus tarkastaa häntä koskevat selvityksen tiedot ja esittää niitä koskevat huomautuksensa ennen kuin selvitys annetaan hakijalle.

täyttä asiaa:)