Alku rakkaudelle,
siemen kukkaselle.
Siemen piilossa,
itää,juurtuu.
Päivänä eräänä,
esiin nostaa päätään.
Kasvaa ylös,
kukintoaan kohti.
Aukeaa kauneuteen,
tuoksu,ympärille,
hulvahtaa.
***********
Siemen ,rakkauden,
niin pieni siemen.
Ei sitä ,silmällä nää,
ei sitä käteensä,voi ottaa.
Istuttajan osaa,
ei ihmislapselle suotu.
On rakkaus,
suurissa käsissä.
Sydämen syvään multaan,
hän istuttaa,kuin salaa.
Sydämessä suurinta kantaa,
pienen ,pientä siementä.
Rakkauden puuta,
rakkauden ,hedelmää.
siemen kukkaselle.
Siemen piilossa,
itää,juurtuu.
Päivänä eräänä,
esiin nostaa päätään.
Kasvaa ylös,
kukintoaan kohti.
Aukeaa kauneuteen,
tuoksu,ympärille,
hulvahtaa.
***********
Siemen ,rakkauden,
niin pieni siemen.
Ei sitä ,silmällä nää,
ei sitä käteensä,voi ottaa.
Istuttajan osaa,
ei ihmislapselle suotu.
On rakkaus,
suurissa käsissä.
Sydämen syvään multaan,
hän istuttaa,kuin salaa.
Sydämessä suurinta kantaa,
pienen ,pientä siementä.
Rakkauden puuta,
rakkauden ,hedelmää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rakkauden puu -- pihlaja
Kukkiin ikiihanasti, kunnes sen kukinto hetkeksi kuihtuu. Esiin ilmestyvät kauniit marjat. Ovat joskus kitkeriäkin.
Saapuu ilta. Saapuvat ne herkuttelijat, tilhet.
Vievät jokaisen marjan, ne tuleentuneet, Joissa on huumaavaa ainetta. Lentävät jöukolla tiehensä rakkaudenmarjoista huumattuina.
Ola, on pihlaja.
Suo iahailtavaa koko pitkän kesän ja syksyn.
Siemenestä ,seki alkaa,pihlaja.
T. Liisa
Kiitosta upeasta runostasi :))
Vastaan tähän runoosi, kun itse ajattelin ihan samaa tässä eilen rakkauden siemenestä...
Rakkaus on niin pieni siemen.
Joka itää aivan kaikkialla.
Mun rakkauden puu
on ehottomasti omenapuu,
täynnä punaisia hehkuvia
omenoita...
Illanjatkoja...
Iltaa kultasiipi-66.
Ihmettä tää elämä on ,riittää pohtimista.
Nytki taas uus ajatus kytemässä.
Jos sais sen sanoiksi puettua?
Pullotin juuri omenaviiniä,omista omenista tehdystä mehusta.
Miten ylevää rakkaden tunnustusta,on "Korkeveisuussa"?
Sielä tihkuu rakkaus,uskomatonta herkkyyttä.
Ilta jo tullu ,toivotan sinulle hyvää yötä,ystävä.Liisa
kop, kop, tulin vielä piipahtaa Liisukka töllissäsi,
Vai semmottii oot hääräillyt keittiössä,
oikein omatekoista viiniä, milloin pidetään kevätkauden avajaiset?Milloin?
Nooh, mä oon myös touhunnut,siivosin pesuhuoneen ja saunan tänään ja sattui hauska jutska kun kävin äsken juoksulenkillä,
Soitin eräälle miesystävälle,että lähtiskö lenkille kaveriksi, ollaan lenkkeilty silloin tällöin,nooh, hän vastaa puhelimeen ja usko tai älä häneltä meinaa jalat lähteä alta kun kuulee mun äänen, kuuluu, tömäys, kun hän tömähtää tuoliin ja tuoli melkein kuulemma rysähtää,huokasee, että pirskatti sua nainen, ku menee jalat alta...*nauraa* ajattele, jos tuolia ei ois ollut alla... *nauraa* huomasin kyllä sitten lenkillä, että hän ihastunut ihan korvia myöten, mä haluan olla vain ystävä...ja oon kyl sanonut sen hänelle...
Oli muuten upea lenkkeilysää :))
Kauniita unia Sulle Liisukka ja huomenna taas työpäivä :))
Rakkaudella ystävä Ansku.
Koputtelen vuorostani ,sinun ovella.
Nyt ois viiniä,huvittaa ihan.
Kiinnostuin syksyllä,tein ensimmäisen kerran.
Sehän onki hyvin mielenkiintoista.
Minulla ,kun on monenlaisia marjoja,josita voin tehdä.
Omeniaki tuli niin ,että jouduin kompostiin kantaan satoja kiloja.
Teetin tuoremehua,jota nyt laitoin tuohon viiniin.
Ois kyllä ihan asiaa, että ruoratsut voitas tehdä retki jonnekki,ois kiva nähdä ja jutella.
Sinulla sitä virtaa ,niin että mieski jalattomaks menee.
Lenkillä käyntiki tais mennä kuin tyhjää.
Kyllähän rakastuminen pitää olla molemmin puolista ,ykspuolinen rakkaus paleltaa.
Se on taivaan lahjaa,sitä on nyt ilmassa.
Hah, naurattaa,vaikka ei tuo itkukaa oo kaukana.
Sinulle työniloa ja enkeleitä sinne työpaikalles.Liisa