Se olisi semmoinen koira joka saattaisi olla välillä myös kahdessa muussa "kodissa" ilman minua. Miten koira siihen suhtautuu? Onko jotain rotua joka tottuisi vaihteluun...
Mietin koiraa...
mutta
12708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
unohda koko juttu.
...jonka voi hylätä jonkun muun vastuulle silloin kun itsellä on parempaa tekemistä.
oletetaan että sulla on koira,jonka sää viet toiseen kotiin vähän väliä,lopputuloksena on stressaantunut koira joka ei tiedä missä sen paikka on.
osta lelunalle tai robottikoira,älä missään nimessä elävää!
Meillä koira jää useinkin meille kotiin mun vanhempien kanssa, poikaystävän kotiin hänen äitinsä ja pikkuveljensä kanssa ja joskus erittäin harvoin poikaystävän isän kotiin hänen kanssaan. Rakastaa olla kaikissa paikoissa ja tuntuu että kaikki nämä on ihan yhtä rakkaita perheenjäseniä kuin minä ja poikakaverinikin ollaan.
Kyllä ainakin tämä meidän novascotiannoutaja on tähän sopeutunut. Mielestäni kummallista sanoa, että "voidaan hylätä jonkun muun vastuulle silloin kun itsellä on parempaa tekemistä". Kun koiraa ei voida ottaa mukaan jos ollaan menossa allergista ihmistä katsomaan, saatikka sitten julkisille paikoille paljoa, kyllähän näitä tilanteita löytyy.
Osta lelunalle tai robottikoira, älä missään nimessä elävää... Tämä klisee alkaa olla jo niin vanha ja typerä että melkeinpä sais laittaa koulutukseen kaikki jotka sen suustaan päästävät.
myös sun lapset milloin kenenkin hoitoon? tänään sinä menet tuonne huomenna toisaalle!
kysyjä varmaan tarkoitti että koira viedään muualle useiksi päiviksi ja sit se taas vaihtaa paikkaa..ja taas..ja taas. pitemmän päälle todella raskasta,koiralle.
kyllä minä ainaski vien lapseni mummulle(äidilleni) ja papalle(isälleni) yökylään... ihan niin kuin jokaisessa perheessä, vai? mutta mietin että mitä koira siitä tuumaa jos vaikka lähden viikoksi etelään ja jätän sen hoitoon viikoksi vaikka "papalle"!!? vai eikö sitten koiran kun on hakkinut niin voi enään käydä kuin töissä ja kaupassa?!
moneen junaan.
eräs tuttuni otti koiran ja lähti sitte 3 kk:ksi ulkomaille,jätti koiran poikakaverin/vanhempien hoitoon. palattuaan ulkomailta,koira ei enää tuntenut ihmistä,eikä koskaan luottanut siihen sen jälkeen.
ei sen koiran kans tarvi olla 24/7. kyl se voi pari tuntii olla yksin,mut se että koiralla on 3 kotia mihin se viedään,saattaa olla suuri stressi tekijä koiralle.
jos meinaat että lapsi viedään hoitoon,jotta vnhemmat voi hmmm... harrastaa lähempää tuttavuutta toisen kanssa,niin...kukin taaplaa tyylillään...pitäis kai sitä voida hommailla lapsen läsnäollessakin.miten sillon entisaikaan on lisää lapsia si'innyt pienissä taloissa. tottakai lapsia saa viedä mummulaan ja pitääkin,vaikka onhan se hieman outoa jos lapsi on vähän väliä siel mummulassa.
Menee yli mun hilseen. Itse kyllä voisin ihan omantunnontuskitta jättää lapseni jomman kumman meidän vanhemmalle/vanhemmille. Kyllä nämä osaavat lasta hoitaa, ja niin osaavat myös koiraa kaikki kolme kun kaikilla kokemusta tästä on.
En tokikaan veisi koiraa näihin paikkoihin, jos se kokisi sen stressaavaksi, mutta minkäänlaista merkkiä stressistä ei kuitenkaan ole. Koira on ollut kaikissa kolmessa paikassa paljon pienenä ja leikkinyt ja käynyt lenkillä myös näiden ihmisten kanssa, joten ongelmaa ei ole tullut. En kuitenkaan minäkään koiraani sentin muutamaa päivää kauemmaksi muiden kontolle jätä, ihan vain toisten ihmistenkin takia. 3 kk on aivan eri asia kuin muutama päivä, ja yleensä yksi yö.
Ilmeisesti tässä on kuitenkin kyse siitä, että koira viedään joskus hoitoon. Uskon että useimmat koirat kyllä sopeutuvat jos niitä vain totutellaan siihen pienestä pitäen, näiden muiden täytyy myös olla koiran kanssa paljon, leikkiä ja lenkkeillä, kun siellä ollaan.
Outoa jos lapsi vähän väliä mummolassa? Jaa-a kuule. Kyllä minä ainakin tiivia. Mutta myös ovat serkut tiiviistiisti siellä viihdyin, toki se on naapuriss viihtyneet tuolla mummolan puolella. Eikä siinä ole mitään kummallista.
Minä taas ymmärsin, että kolmen kodin väliä olisi tarkoitus sahata tiuhaan, ja ihan heti pentuvaiheesta lähtien. Hoitoavussahan ei tietenkään ole mitään vikaa. Ihan pennun pitäisi kuitenkin saada kasvaa rauhassa.
Keneen koira silloin leimautuu, eli kenestä tekee sen varsinaisen omistajansa - jos sitä vispataan perheestä toiselle. Myös kaikki säännöt ja koiran koulutus pitäisi jokaisessa kolmesta kodista hoitaa tismalleen samalla lailla. Useille koirille kun tulee oppimisongelmia jo siitä, että yhden pariskunnan kaksi osapuolta kouluttavat ristiin, sallivat eri asioita yms. Lopulta koira ei tosiaan tiedä mitä saa, ja mitä ei tehdä.
Tuo kirjoitus on kuitenkin todennäköisesti samalta kirjoittajalta kuin aloittaja, ja viestissä lukee: "kyllä minä ainaski vien lapseni mummulle(äidilleni) ja papalle(isälleni) yökylään... ihan niin kuin jokaisessa perheessä, vai? mutta mietin että mitä koira siitä tuumaa jos vaikka lähden viikoksi etelään ja jätän sen hoitoon viikoksi vaikka "papalle"!!? vai eikö sitten koiran kun on hakkinut niin voi enään käydä kuin töissä ja kaupassa?!"
Eli todennäköisesti on kyse siitä että joskus joutuu jonnekin muualle hoitoon.
Minulla kun ei ole mitään muita kuin huonoja kokemuksia niistä koirista,joita on riepoteltu paikasta A paikkaan B ja edelleen C ja takasin.
Eräs koira jolle on käynyt näin,on edelleen "henkisesti" sairas,kärsii vakavasta eroahdistuksesta eikä luota keneenkään,ei edes nykyiseen omistajaan,joka adoptoi koiran muutama vuosi takaperin. Koira kulki "hoidossa" pennusta lähtien ihmiseltä toiselle. Koirassa on monia muitakin henkisiä vikoja,kuin eroahdistus. Silloin kun koiran omistaja tämän koiran otti itselleen,koira oli mm. laiha kuin viulunkieli,täynnä matoja,turkkia ei ollut joissain paikoissa,sitä ei oltu ikinä pesty, koira ei osannut kulkea remmissä, eikä ilman (koska oli täysin kuuro käskyille)... ym..
Tämä oli vain yksi esimerkki monista.
Jos jonkun koira sopeutuu sahaamaan moneen paikkaan,kelle tahansa, ei se tarkoita sitä että kaikki koirat sopeutuu siihen ilman ongelmia. Olen sitä mieltä että,koiralle pitää tarjota mahd. tasapainoinen lapsuus,eikä riepotella pitkin kyliä.
Koira on aika pitkälle tapojen "orja". Se rakastaa rutiineja, ja tressaantuu muutoksista.
Lähtisitkö tekemään lasta samalla periaatteella?
Tuo tilanne kuulostaa sellaiselta johon ns. joudutaan - ei ryhdytä. Jotkut saattavat noissakin oloissa pärjätä jotenkin, toiset eivät lainkaan. Unohda siis koirat.