Concordiasta tohtoreita?

tarkistakaapas "faktanne" ennenkuin yritätte päteä, en itse opiskele kyseisessä lafkassa mutta tiedän paikan, ja kyllä sieltä tohtoreita tulee, ja opetuksen taso on on hyvin korkea. toivottavasti opitte jotain elämästä ennenkuin törmään teihin pikkumielisiin työelämässä.

aanriii kirjoitti:

tarkistakaapas "faktanne" ennenkuin yritätte päteä, en itse opiskele kyseisessä lafkassa mutta tiedän paikan, ja kyllä sieltä tohtoreita tulee, ja opetuksen taso on on hyvin korkea. toivottavasti opitte jotain elämästä ennenkuin törmään teihin pikkumielisiin työelämässä.

Lue lisää

Tulee tohtoreita ja maikat on PhD. Maailma on täynnä yksitys yliopistoja ei tääl opiskelu ole mitenkään poikkeavaa. Ja jos suomen pääsykoe systeemi on jonkun mielestä helmi, niin siitä sitten vaan. Itse jätin mielelläni opiskelupaikkani ammattikorkeassa jollekkin sitä enemmän tarvitsevalle sillä kyllä suomessa on jossain metsässä valmistuneita tradenomeja suht riittävästi.

Toy kirjoitti:

Tulee tohtoreita ja maikat on PhD. Maailma on täynnä yksitys yliopistoja ei tääl opiskelu ole mitenkään poikkeavaa. Ja jos suomen pääsykoe systeemi on jonkun mielestä helmi, niin siitä sitten vaan. Itse jätin mielelläni opiskelupaikkani ammattikorkeassa jollekkin sitä enemmän tarvitsevalle sillä kyllä suomessa on jossain metsässä valmistuneita tradenomeja suht riittävästi.

Lue lisää

Tsekkaapa kirjoitusvirheesi. Oletko päässyt jo yläasteelta? =) LOL

Toy kirjoitti:

Tulee tohtoreita ja maikat on PhD. Maailma on täynnä yksitys yliopistoja ei tääl opiskelu ole mitenkään poikkeavaa. Ja jos suomen pääsykoe systeemi on jonkun mielestä helmi, niin siitä sitten vaan. Itse jätin mielelläni opiskelupaikkani ammattikorkeassa jollekkin sitä enemmän tarvitsevalle sillä kyllä suomessa on jossain metsässä valmistuneita tradenomeja suht riittävästi.

Lue lisää

Concordian webbisivujen mukaan enemmistö maikoista on vain maistereita, mikä on aika ennenkuulumatonta verrattuna esim. jenkkien yliopistoihin.

Toy kirjoitti:

Tulee tohtoreita ja maikat on PhD. Maailma on täynnä yksitys yliopistoja ei tääl opiskelu ole mitenkään poikkeavaa. Ja jos suomen pääsykoe systeemi on jonkun mielestä helmi, niin siitä sitten vaan. Itse jätin mielelläni opiskelupaikkani ammattikorkeassa jollekkin sitä enemmän tarvitsevalle sillä kyllä suomessa on jossain metsässä valmistuneita tradenomeja suht riittävästi.

Lue lisää

Edelleen yritan loytaa vastausta kysymykseen, miksi juuri Viro?

Ymmarran hyvin pointin, etta Suomi ei opiskelupaikkana kiinnosta,vaikkakin paasykokeiden pakeneminen ei ole minusta hyva syy ulkomaille lahtemiseen.

Mutta miksi juuri Viroon? Mika sinne ihmisia vetaa? Mika saa ihmisen valitsemaan Viron yli esim. Ruotsin, Saksan, Ranskan, Britannian tai Irlannin. Maiden joiden opetus ja yliopistot ovat arvostettuja niin tavallisen taivaltajan mielesta kuin myos kansainvalisten ranking-listojen mukaan. Vai onko tahan yliopistoon lahtevilla todella niin surkeat paperit etteivat paremmat koulut ottaisi sisaan (tuskin).
(Jatin listalta tietoisesti pois esim. USA:n, Kanadan ja Australian, korkeiden lukukausimaksujen vuoksi.)

Blaahat kirjoitti:

Edelleen yritan loytaa vastausta kysymykseen, miksi juuri Viro?

Ymmarran hyvin pointin, etta Suomi ei opiskelupaikkana kiinnosta,vaikkakin paasykokeiden pakeneminen ei ole minusta hyva syy ulkomaille lahtemiseen.

Mutta miksi juuri Viroon? Mika sinne ihmisia vetaa? Mika saa ihmisen valitsemaan Viron yli esim. Ruotsin, Saksan, Ranskan, Britannian tai Irlannin. Maiden joiden opetus ja yliopistot ovat arvostettuja niin tavallisen taivaltajan mielesta kuin myos kansainvalisten ranking-listojen mukaan. Vai onko tahan yliopistoon lahtevilla todella niin surkeat paperit etteivat paremmat koulut ottaisi sisaan (tuskin).
(Jatin listalta tietoisesti pois esim. USA:n, Kanadan ja Australian, korkeiden lukukausimaksujen vuoksi.)

Lue lisää

Mahtaiskohan hinnalla olla vaikutusta? Vaikka Concordiassa onkin lukukausimaksut, ne ovat käsittääkseni halvemmat kuin monessa muussa paikassa. Lisäksi asuminen, ruoka jne on edelleen Virossa huomattavasti edullisempaa kuin mainitsemissasi maissa.
Toinen syy voi olla myös sijainti - Virosta on nopeampaa ja edullisempaa tulla käymään kotona välillä kuin edes Ruotsista, muista mainitsemistasi maista puhumattakaan.

hinta? kirjoitti:

Mahtaiskohan hinnalla olla vaikutusta? Vaikka Concordiassa onkin lukukausimaksut, ne ovat käsittääkseni halvemmat kuin monessa muussa paikassa. Lisäksi asuminen, ruoka jne on edelleen Virossa huomattavasti edullisempaa kuin mainitsemissasi maissa.
Toinen syy voi olla myös sijainti - Virosta on nopeampaa ja edullisempaa tulla käymään kotona välillä kuin edes Ruotsista, muista mainitsemistasi maista puhumattakaan.

Lue lisää

Tuon hinnan ymmarra jotenkin. Tosin Englantia ja Walesia lukuunottamatta muissa mainitsemissani (Euroopan) maissa ei varsinaisia lukukausimaksuja ole. Ainakaan ne eivat nouse taman yliopiston maksuja korkeammiksi.

Elinkustannukset ovat korkeammat, mutta Kelalta saa myos korkeampia tukia ja opintojen aikana saa hyvapalkkaisia toita (toisin kuin kuulemma Virossa). Ja elinkustannukset ovat taatusti sen arvoiset, jos tutkinnon saa arvostetusta yliopistosta (kaikkien mielesta arvostetusta). Lisaksi mainitsemissani maissa myos valmistumisen jalkeiset palkat ovat huomattavasti Viroa korkeammat (myos suhteessa laskettuna).

Mutta jos pointti on pysya mahdollisimman lahella Suomea, miksi ylipaataan lahtea ulkomaille? Onhan Suomessa kiva kayda lomailemassa, mutta esim. taalta Britanniasta sinne lentaa parissa tunnissa.
Onko kuitenkin niin, etta Concordiassa opiskelleet olisivat jaaneet Suomeen, jos paasykokeet olisivat avanneet ovet sinne?

Blaahat kirjoitti:

Tuon hinnan ymmarra jotenkin. Tosin Englantia ja Walesia lukuunottamatta muissa mainitsemissani (Euroopan) maissa ei varsinaisia lukukausimaksuja ole. Ainakaan ne eivat nouse taman yliopiston maksuja korkeammiksi.

Elinkustannukset ovat korkeammat, mutta Kelalta saa myos korkeampia tukia ja opintojen aikana saa hyvapalkkaisia toita (toisin kuin kuulemma Virossa). Ja elinkustannukset ovat taatusti sen arvoiset, jos tutkinnon saa arvostetusta yliopistosta (kaikkien mielesta arvostetusta). Lisaksi mainitsemissani maissa myos valmistumisen jalkeiset palkat ovat huomattavasti Viroa korkeammat (myos suhteessa laskettuna).

Mutta jos pointti on pysya mahdollisimman lahella Suomea, miksi ylipaataan lahtea ulkomaille? Onhan Suomessa kiva kayda lomailemassa, mutta esim. taalta Britanniasta sinne lentaa parissa tunnissa.
Onko kuitenkin niin, etta Concordiassa opiskelleet olisivat jaaneet Suomeen, jos paasykokeet olisivat avanneet ovet sinne?

Lue lisää

..Ihmettelet että miksi me olemme valinneet opiskelupaikaksemme Eestin, omasta kirjoituksestasi käy selvästi ilmi että pidät Englantia tai muuta maata parempana paikkana jossa opiskella.En halua mitenkään yrittää kiistellä asiasta kanssasi vaan saada sinut näkemään että monien meidän mielestä Tallinna-Tarto, jossa myös opiskelee monia suomalaisia, on oikeasti siisti paikka asua. Täällä on muutakin kuin mitä olet tottunut näkemään päiväristeilyillä. Toki en väitä että täällä asuminen olisi aina helppoa, kuten ei varmasti muuallakaan mutta olemme sopeutuneet hyvin. Monille tämä on loistava ponnahdusikkuna muualle eurooppaan, myöhemmin lähteä jatkamaan maisterin papereita vaikkapa juuri Englantiin. itse en halunnut kauemmaksi lähteä pienten sisarusteni takia joita haluan nähdä mahdollisimman usein.
Tällä toivoin sinun miettivän että meitä täällä Tallinnassa opiskelevia on yli sata, ja varmasti jokaisella on omat motiivinsa miksi valitsi paikkansa täältä. Kaikki me emme ole huonoja opiskelijoita jotka eivät päässet Suomessa kouluun, tai muuten isin rahoilla eläviä. Vaan haluamme oikeasti opiskella englanniksi "ulkomailla" josta Eesti sattui olemaan se läheisin maa.
P.s.pyydän jo ettet ala tarkastelemaan kielivirheitäni jne. vaan keskityt siihen mitä yritän tällä jutulla sanoa..:) Kivaa kevättä sinulle Englantiin

Blaahat kirjoitti:

Tuon hinnan ymmarra jotenkin. Tosin Englantia ja Walesia lukuunottamatta muissa mainitsemissani (Euroopan) maissa ei varsinaisia lukukausimaksuja ole. Ainakaan ne eivat nouse taman yliopiston maksuja korkeammiksi.

Elinkustannukset ovat korkeammat, mutta Kelalta saa myos korkeampia tukia ja opintojen aikana saa hyvapalkkaisia toita (toisin kuin kuulemma Virossa). Ja elinkustannukset ovat taatusti sen arvoiset, jos tutkinnon saa arvostetusta yliopistosta (kaikkien mielesta arvostetusta). Lisaksi mainitsemissani maissa myos valmistumisen jalkeiset palkat ovat huomattavasti Viroa korkeammat (myos suhteessa laskettuna).

Mutta jos pointti on pysya mahdollisimman lahella Suomea, miksi ylipaataan lahtea ulkomaille? Onhan Suomessa kiva kayda lomailemassa, mutta esim. taalta Britanniasta sinne lentaa parissa tunnissa.
Onko kuitenkin niin, etta Concordiassa opiskelleet olisivat jaaneet Suomeen, jos paasykokeet olisivat avanneet ovet sinne?

Lue lisää

Joku tahtoo ehdottomasti lähteä vaihtariksi vain ja ainoastaan jenkkeihin, toinen ei lähtisi sinne mistään hinnasta. Joku tahtoo opiskella matikkaa, toiselle se ei tulisi mieleenkään. Joku tahtoo opiskella Englannissa, joku Virossa. Miksi sitä pitää muiden kummastella? En oikein jaksa ymmärtää, miksi juuri Virossa opiskelusta on noussut täällä niin järjetön haloo.

Jokainen tietää nykyaikana, että töiden saantiin vaikuttaa moni asia, koulutus on vain yksi niistä. Todennäköisesti suurin osa ihmisistä joutuu jossain elämänsä vaiheessa myös täydentämään opintojaan. Ei loppuelämä ole kokonaan kiinni siitä, missä tutkintonsa suorittaa, ei edes siitä, minkä alan tutkinnon suorittaa.

En ymmärrä, miksi jonkun tuntemattoman ihmisen opiskelupaikan pitää rassata muita niin, että aiheesta keskustellaan (riidellään?) koko vuosi. (Ja ei, en opiskele Concordiasssa enkä aiokaan, mutta olen ollut vaihtarina Tarton yliopistossa aikana, jolloin se ei ollut vielä noussut suomalaisten suosioon. Tätä palstaa taas seuraan ammatillisista syistä enkä opiskelijana.)

antaa kaikkien kukkien kukkia kirjoitti:

Joku tahtoo ehdottomasti lähteä vaihtariksi vain ja ainoastaan jenkkeihin, toinen ei lähtisi sinne mistään hinnasta. Joku tahtoo opiskella matikkaa, toiselle se ei tulisi mieleenkään. Joku tahtoo opiskella Englannissa, joku Virossa. Miksi sitä pitää muiden kummastella? En oikein jaksa ymmärtää, miksi juuri Virossa opiskelusta on noussut täällä niin järjetön haloo.

Jokainen tietää nykyaikana, että töiden saantiin vaikuttaa moni asia, koulutus on vain yksi niistä. Todennäköisesti suurin osa ihmisistä joutuu jossain elämänsä vaiheessa myös täydentämään opintojaan. Ei loppuelämä ole kokonaan kiinni siitä, missä tutkintonsa suorittaa, ei edes siitä, minkä alan tutkinnon suorittaa.

En ymmärrä, miksi jonkun tuntemattoman ihmisen opiskelupaikan pitää rassata muita niin, että aiheesta keskustellaan (riidellään?) koko vuosi. (Ja ei, en opiskele Concordiasssa enkä aiokaan, mutta olen ollut vaihtarina Tarton yliopistossa aikana, jolloin se ei ollut vielä noussut suomalaisten suosioon. Tätä palstaa taas seuraan ammatillisista syistä enkä opiskelijana.)

Lue lisää

Minun mokani, olisi pitanyt kirjoittaa hiukan selvemmin. Tarto on kansainvalisesti arvostettu ja historiallinen yliopisto. Joten en kummastele miksi kukaan lahtisi sinne.

TOYLLE kirjoitti:

Tsekkaapa kirjoitusvirheesi. Oletko päässyt jo yläasteelta? =) LOL

voi luoja!! siis onko tää nyt mennyt oikeasti siihen että jengi ei keksi enää mitään muuta valittamista kuin kirjoitusvirheet?? jos tälläset pässit opiskelee suomessa niin mä en voisi onnekkaampi olla kuin opiskella tallinnassa/ihan missä vain muualla maailmassa!

mitä vittua te tulette meille valittamaan vain koska me ei opiskella suomessa?!

rupee pikkasen jo nyrpimään kun tollaset räkänokat käyvät avautumaan viikottain! jos on jotain valittamista niin todellakin toivoisin että olette ottaneet asioista selvää, ettäkä laita turhia viestejä jostain KIRJOITUSVIRHEISTÄ?!?!?!?! haloo, siis mikä teitä vaivaa??

Blaahat kirjoitti:

Minun mokani, olisi pitanyt kirjoittaa hiukan selvemmin. Tarto on kansainvalisesti arvostettu ja historiallinen yliopisto. Joten en kummastele miksi kukaan lahtisi sinne.

olet oikeassa. tarto on Nyt arvostettu yliopisto, mutta arvaas pitivätkö suomalaiset sinne lääkikseen lähtijöitä ollenkaan arvossa 20vuotta sitten? EI!

Antakaa meille mahdollisuus tai antakaa meidän olla! Tämä koulu ja tutkinto on nyt ihan uudella alullaan, mistä te voitte tietää mitkä potentiaalit meillä täällä on. Kaikki voi mennä ihan perseelleen mutta se riski on vain otettava. Aivan kuten Tartoa nyt kunnioitetaan niin voi hyvin olla että 20 vuoden päästä jengi ylistää tätäkin koulua.

Hieman suvaitsevaisuutta, pyydän.

Dana kirjoitti:

olet oikeassa. tarto on Nyt arvostettu yliopisto, mutta arvaas pitivätkö suomalaiset sinne lääkikseen lähtijöitä ollenkaan arvossa 20vuotta sitten? EI!

Antakaa meille mahdollisuus tai antakaa meidän olla! Tämä koulu ja tutkinto on nyt ihan uudella alullaan, mistä te voitte tietää mitkä potentiaalit meillä täällä on. Kaikki voi mennä ihan perseelleen mutta se riski on vain otettava. Aivan kuten Tartoa nyt kunnioitetaan niin voi hyvin olla että 20 vuoden päästä jengi ylistää tätäkin koulua.

Hieman suvaitsevaisuutta, pyydän.

Lue lisää

Tartoa on arvostettu muutama sata vuotta. Että ehkä Concordiakin on ihan ok vuonna 2359.

hmmm kirjoitti:

Tartoa on arvostettu muutama sata vuotta. Että ehkä Concordiakin on ihan ok vuonna 2359.

Kaikki suomalaiset ja ylipäätään muutkin yliopistot on perustettu aluepolitiikan välineiksi. Turku, Helsinki, kaikki 1900-luvulla perustetut. Ihan kaikki. Jos aiot päästä kansainväliselle huipulle sun tavoitteet on muualla kuin tutkinnon suorittamisessa. Jos et on ihan sama missä opiskelet kunhan vakuutat työhaastattelijat. Tuskinpa moni concordialainen haaveilee nobel-palkinnosta vaan siitä ihan normi akateemisesta duunista.

TOYLLE kirjoitti:

Tsekkaapa kirjoitusvirheesi. Oletko päässyt jo yläasteelta? =) LOL

Pahoittelen tapahtunutta. Virherhän siellä oli voi voi.

Blaahat kirjoitti:

Tuon hinnan ymmarra jotenkin. Tosin Englantia ja Walesia lukuunottamatta muissa mainitsemissani (Euroopan) maissa ei varsinaisia lukukausimaksuja ole. Ainakaan ne eivat nouse taman yliopiston maksuja korkeammiksi.

Elinkustannukset ovat korkeammat, mutta Kelalta saa myos korkeampia tukia ja opintojen aikana saa hyvapalkkaisia toita (toisin kuin kuulemma Virossa). Ja elinkustannukset ovat taatusti sen arvoiset, jos tutkinnon saa arvostetusta yliopistosta (kaikkien mielesta arvostetusta). Lisaksi mainitsemissani maissa myos valmistumisen jalkeiset palkat ovat huomattavasti Viroa korkeammat (myos suhteessa laskettuna).

Mutta jos pointti on pysya mahdollisimman lahella Suomea, miksi ylipaataan lahtea ulkomaille? Onhan Suomessa kiva kayda lomailemassa, mutta esim. taalta Britanniasta sinne lentaa parissa tunnissa.
Onko kuitenkin niin, etta Concordiassa opiskelleet olisivat jaaneet Suomeen, jos paasykokeet olisivat avanneet ovet sinne?

Lue lisää

Itse en ole maksanut tutkintoni aikana lukukausimaksuja lainkaan. Lukukausimaksuihin saa Englannissa ja Walesissa DfES:ltä tukia riippuen tuloista, oletko tutustunut asiaan?
Asuntojen hinnat tosiaan hipoo pilviä ainakin täällä Lontoossa. Eikä se hinta tosiaan takaa homevapaata kämppää. Hinta riippuu myös alueesta ja siitä asuuko yksin vai jakaako asunnon. Itse en turvallisuudesta tingi joten pakko maksaa=(
Elinkustannuksista senverran, että ainakin minun ruokakorini on täällä edullisempi kuin Suomessa, mutta riippuu varmaan mitä syö, mistä ostaa jne. Ymmärtääkseni myös suurin osa alkoholista on halvempaa, mutta en itse käytä joten en osaa vertailla hintoja. Bussit ja tuubit on mielestäni ylihinnoiteltuja.
Kuten sanoit, opintojen aikana saa täällä hyvin töitä. Usein yliopistot myös auttavat opiskelijoita löytämään sopivia töitä. Palkat ovat yleisellä tasolla mukavan korkeat verrattuna Suomeen ja vuosittain saa tienata 5000£ ennen kuin tarvitsee alkaa maksamaan veroja. Töitä olen saanut omalta alaltakin ihan kivasti. Tosin suuri osa rahoista menee siihen vuokraan...
Minuakin kiinnostaisi tietää se Viron viehätys, erityisesti kun se on niin lähellä Suomea. Olen kanssa sitä mieltä että sinne on lähdetty kun ei Suomessa päästy opiskelemaan...

LLB kirjoitti:

Itse en ole maksanut tutkintoni aikana lukukausimaksuja lainkaan. Lukukausimaksuihin saa Englannissa ja Walesissa DfES:ltä tukia riippuen tuloista, oletko tutustunut asiaan?
Asuntojen hinnat tosiaan hipoo pilviä ainakin täällä Lontoossa. Eikä se hinta tosiaan takaa homevapaata kämppää. Hinta riippuu myös alueesta ja siitä asuuko yksin vai jakaako asunnon. Itse en turvallisuudesta tingi joten pakko maksaa=(
Elinkustannuksista senverran, että ainakin minun ruokakorini on täällä edullisempi kuin Suomessa, mutta riippuu varmaan mitä syö, mistä ostaa jne. Ymmärtääkseni myös suurin osa alkoholista on halvempaa, mutta en itse käytä joten en osaa vertailla hintoja. Bussit ja tuubit on mielestäni ylihinnoiteltuja.
Kuten sanoit, opintojen aikana saa täällä hyvin töitä. Usein yliopistot myös auttavat opiskelijoita löytämään sopivia töitä. Palkat ovat yleisellä tasolla mukavan korkeat verrattuna Suomeen ja vuosittain saa tienata 5000£ ennen kuin tarvitsee alkaa maksamaan veroja. Töitä olen saanut omalta alaltakin ihan kivasti. Tosin suuri osa rahoista menee siihen vuokraan...
Minuakin kiinnostaisi tietää se Viron viehätys, erityisesti kun se on niin lähellä Suomea. Olen kanssa sitä mieltä että sinne on lähdetty kun ei Suomessa päästy opiskelemaan...

Lue lisää

Öm.. eikö ulkomaille lähtemisessä pitkälti monen kohdalla ylipäätäänsä siitä ole kysymys (myös Britteihin.. ainakin minun tuttuni lähtivät sinne lähinnä siksi)? Yhtälailla kuin ammattikorkeaan menemisessä (kuka oikeasti haluaa amkiin)? Ja siinä, että aletaan opiskella kaupallista, vain koska sinne pääsee helpolla. Tai haetaan "helpoimmasta" sisään tiedekuntaan, jotta voidaan vaihtaa pääaine sen sisällä?

Hivenen huvittavaa, että Britteihin lähtenyt luulee olevansa jotenkin muita ulkomailla opiskelevia parempi. Olisit nyt saatana Kiinassa tai jotain, niin voisi antaa respektiä:) Mutta että Briteissä.. hohhoijaa, boring..

Miki kirjoitti:

Öm.. eikö ulkomaille lähtemisessä pitkälti monen kohdalla ylipäätäänsä siitä ole kysymys (myös Britteihin.. ainakin minun tuttuni lähtivät sinne lähinnä siksi)? Yhtälailla kuin ammattikorkeaan menemisessä (kuka oikeasti haluaa amkiin)? Ja siinä, että aletaan opiskella kaupallista, vain koska sinne pääsee helpolla. Tai haetaan "helpoimmasta" sisään tiedekuntaan, jotta voidaan vaihtaa pääaine sen sisällä?

Hivenen huvittavaa, että Britteihin lähtenyt luulee olevansa jotenkin muita ulkomailla opiskelevia parempi. Olisit nyt saatana Kiinassa tai jotain, niin voisi antaa respektiä:) Mutta että Briteissä.. hohhoijaa, boring..

Lue lisää

"Hivenen huvittavaa, että Britteihin lähtenyt luulee olevansa jotenkin muita ulkomailla opiskelevia parempi. Olisit nyt saatana Kiinassa tai jotain, niin voisi antaa respektiä:) Mutta että Briteissä.. hohhoijaa, boring.."

Olen samaa mielta. Britteihin on suhteellisen helppoa paasta opiskelemaan, kaikenmaailman palvelua loytyy auttamaan hakukaavakkeiden taytossa ym. ja joihinkin pohjasakkaopistoihin paasee kuka tahansa tavi, jolla on paljon rahaa ja A:n ylioppilastodistus. Lahdepa jonnekin eksoottisempaan maahan, jonka kaikki kaytannon asiat joudut itse selvittamaan, niin nostan hattua. Btw, itse olen tehnyt niin. Helppoa se ei ollut, mutta maksoi kylla vaivan. En ole olevinani ketaan parempi, mutta olenpahan valinnut maan, jonka yliopistoihin ei niin vain kavella sisaan (Suomesta kasin hakeminen ei edes onnistu), paljon helpompiakin vaihtoehtoja olisi ollut, ja vielapa lahempana Suomea.

mielta... kirjoitti:

"Hivenen huvittavaa, että Britteihin lähtenyt luulee olevansa jotenkin muita ulkomailla opiskelevia parempi. Olisit nyt saatana Kiinassa tai jotain, niin voisi antaa respektiä:) Mutta että Briteissä.. hohhoijaa, boring.."

Olen samaa mielta. Britteihin on suhteellisen helppoa paasta opiskelemaan, kaikenmaailman palvelua loytyy auttamaan hakukaavakkeiden taytossa ym. ja joihinkin pohjasakkaopistoihin paasee kuka tahansa tavi, jolla on paljon rahaa ja A:n ylioppilastodistus. Lahdepa jonnekin eksoottisempaan maahan, jonka kaikki kaytannon asiat joudut itse selvittamaan, niin nostan hattua. Btw, itse olen tehnyt niin. Helppoa se ei ollut, mutta maksoi kylla vaivan. En ole olevinani ketaan parempi, mutta olenpahan valinnut maan, jonka yliopistoihin ei niin vain kavella sisaan (Suomesta kasin hakeminen ei edes onnistu), paljon helpompiakin vaihtoehtoja olisi ollut, ja vielapa lahempana Suomea.

Lue lisää

Briteissa opiskelevilla suomalaisillakin on oma nokkimisjarjestyksensa. On totta, etta toisiin yliopistoihin paasee sisaan kunhan on kirjoittanut ylioppilaaksi, mutta niilla papereilla ei saa yhtaan helpommin toita kuin Concordiankaan.

Briteissa on yli 100 yliopistoa ja osa niista vanhoja ammattikorkeita, eli eroja loytyy. Mutta ainakin kaikki top 20 yliopistot paihittavat Helsingin mennen tullen.

Tasta huolimatta mika tahansa yliopistotutkinto Britanniasta on Concordiaa arvostetumpi syysta, etta Britannia on opiskelijamaana ja muutenkin meriiteiltaan arvostetumpi kuin Viro.

En usko, etta kukaan Britanniaan lahtenyt luulee olevansa ketaan muuta parempi. Mutta ne kiinalaiset tulee tanne parempien opintojen perassa...

Blaahat kirjoitti:

Briteissa opiskelevilla suomalaisillakin on oma nokkimisjarjestyksensa. On totta, etta toisiin yliopistoihin paasee sisaan kunhan on kirjoittanut ylioppilaaksi, mutta niilla papereilla ei saa yhtaan helpommin toita kuin Concordiankaan.

Briteissa on yli 100 yliopistoa ja osa niista vanhoja ammattikorkeita, eli eroja loytyy. Mutta ainakin kaikki top 20 yliopistot paihittavat Helsingin mennen tullen.

Tasta huolimatta mika tahansa yliopistotutkinto Britanniasta on Concordiaa arvostetumpi syysta, etta Britannia on opiskelijamaana ja muutenkin meriiteiltaan arvostetumpi kuin Viro.

En usko, etta kukaan Britanniaan lahtenyt luulee olevansa ketaan muuta parempi. Mutta ne kiinalaiset tulee tanne parempien opintojen perassa...

Lue lisää

Luultavasti työnsaanti on aikalailla yhtävaikeaa, kummassa tahansa on opiskellut, Britanniassa tai Virossa. Molemmat nimittäin tunnetaan Suomessa järjestelminä (ja molemmille vähän naureskellaan).

Ison-Britannian 20 top-yliopistoa tuskin hakkaa Helsinkiä mennen tullen, muuta kuin tutkimuksen tasossa. Opetuksen tason määrittely on huomattavasti vaikeampaa.

On aivan eri asia tietenkin, jos paperit löytyvät Oxfordista (jossa on myöskin heikkotasoisempi yliopisto ja sitten se perinteinen) tai Cambridgesta. Niiden ulkopuolella alakohtaisesti voidaan tietää muita, jos sattuu, että rekrytoiva taho tuntee Brittejä.

Britannian ylimainostaminen on sinänsä huvittavaa.. maassa kolme vuotta aikoinaan asuneena ja opiskelut suorittaneena, tuntuu tällainen ylimielistely aika huvittavalta.

Englantilaisten suurimmat ylpeydenaiheet ovat nykyään lähinnä rugby-menestys ja vanhat ajat. Akateemisesta tasosta en nyt jaksa sanoa mitään, suoritettuani Tanskassa (Århus) maisterinohjelman - väittäisin, että se ei ole erityisen ihmeellinen. Århus oli mielestäni huomattavasti korkeampitasoinen, kuin Englannissa Newcastlen yliopisto jossa opiskelin. Se kuuluu mainitsemaanne sarjaan "hyviä yliopistoja".

Jotenkin minä luotan, että pohjoismaalaiset Uppsala, Turku ja Århus ovat maailman kärkitasoa yliopistoina, pedagogisesti ainakin. Eestiläisistä yliopistoista nyt taasen en tiedä. Mutta turhaa kait se on suoralta kädeltä arvioida, ehkä voisimme olettaa sen olevan tyyliin "Kuopion tasoa".

Kemal kirjoitti:

Luultavasti työnsaanti on aikalailla yhtävaikeaa, kummassa tahansa on opiskellut, Britanniassa tai Virossa. Molemmat nimittäin tunnetaan Suomessa järjestelminä (ja molemmille vähän naureskellaan).

Ison-Britannian 20 top-yliopistoa tuskin hakkaa Helsinkiä mennen tullen, muuta kuin tutkimuksen tasossa. Opetuksen tason määrittely on huomattavasti vaikeampaa.

On aivan eri asia tietenkin, jos paperit löytyvät Oxfordista (jossa on myöskin heikkotasoisempi yliopisto ja sitten se perinteinen) tai Cambridgesta. Niiden ulkopuolella alakohtaisesti voidaan tietää muita, jos sattuu, että rekrytoiva taho tuntee Brittejä.

Britannian ylimainostaminen on sinänsä huvittavaa.. maassa kolme vuotta aikoinaan asuneena ja opiskelut suorittaneena, tuntuu tällainen ylimielistely aika huvittavalta.

Englantilaisten suurimmat ylpeydenaiheet ovat nykyään lähinnä rugby-menestys ja vanhat ajat. Akateemisesta tasosta en nyt jaksa sanoa mitään, suoritettuani Tanskassa (Århus) maisterinohjelman - väittäisin, että se ei ole erityisen ihmeellinen. Århus oli mielestäni huomattavasti korkeampitasoinen, kuin Englannissa Newcastlen yliopisto jossa opiskelin. Se kuuluu mainitsemaanne sarjaan "hyviä yliopistoja".

Jotenkin minä luotan, että pohjoismaalaiset Uppsala, Turku ja Århus ovat maailman kärkitasoa yliopistoina, pedagogisesti ainakin. Eestiläisistä yliopistoista nyt taasen en tiedä. Mutta turhaa kait se on suoralta kädeltä arvioida, ehkä voisimme olettaa sen olevan tyyliin "Kuopion tasoa".

Lue lisää

Newcastle on kylla siina ja siina "keskivertoa parempien" yliopistojen listalla.

Olen myos itse opiskellut yliopistossa Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa. Omien kokemusteni mukaan brittisysteemi on ollut vaativin. Opetus on ollut erittain laadukasta kaikissa yliopistoissa.

Mitaan "ylimielisyytta" et voi viesteistani loytaa kuin itse keksimalla. On se ihme, kun keskustelupalstalla ei saa kertoa perustellusti omaa mielipidettaan ilman, etta lyodaan heti esim. kateus- tai ylimielisyysleima otsaan.

Mita noihin tyopaikkahakuihin tulee... Jos todella ulkomailla opiskelevan paamaara on palata takaisin Suomeen toihin ("Luultavasti työnsaanti on aikalailla yhtävaikeaa, kummassa tahansa on opiskellut, Britanniassa tai Virossa. Molemmat nimittäin tunnetaan Suomessa järjestelminä (ja molemmille vähän naureskellaan).") niin mika hemmetin jarki ulkomaille on ylipaatansa lahtea? Jarkikin (kuin myos viimeaikaiset tutkimukset) sanoo, etta -helpoiten- tyo irtoaa paikallisella tutkinnolla.
Eli tyopaikkahakua pitaisikin tassa tapauksessa verrata asteikolla Concordia-Viro ja Mika tahansa UK-yliopisto-UK. Jos siis joku naita haluaa valttamatta verrata.

Blaahat kirjoitti:

Newcastle on kylla siina ja siina "keskivertoa parempien" yliopistojen listalla.

Olen myos itse opiskellut yliopistossa Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa. Omien kokemusteni mukaan brittisysteemi on ollut vaativin. Opetus on ollut erittain laadukasta kaikissa yliopistoissa.

Mitaan "ylimielisyytta" et voi viesteistani loytaa kuin itse keksimalla. On se ihme, kun keskustelupalstalla ei saa kertoa perustellusti omaa mielipidettaan ilman, etta lyodaan heti esim. kateus- tai ylimielisyysleima otsaan.

Mita noihin tyopaikkahakuihin tulee... Jos todella ulkomailla opiskelevan paamaara on palata takaisin Suomeen toihin ("Luultavasti työnsaanti on aikalailla yhtävaikeaa, kummassa tahansa on opiskellut, Britanniassa tai Virossa. Molemmat nimittäin tunnetaan Suomessa järjestelminä (ja molemmille vähän naureskellaan).") niin mika hemmetin jarki ulkomaille on ylipaatansa lahtea? Jarkikin (kuin myos viimeaikaiset tutkimukset) sanoo, etta -helpoiten- tyo irtoaa paikallisella tutkinnolla.
Eli tyopaikkahakua pitaisikin tassa tapauksessa verrata asteikolla Concordia-Viro ja Mika tahansa UK-yliopisto-UK. Jos siis joku naita haluaa valttamatta verrata.

Lue lisää

Miten ylipäänsä vertaillaan yliopistojen "pparemmuutta"? Työllistymisellä? Vaikuttaako työllistymisen lisäksi se, minne / minkälaisini töihin työllistytään? Opetuksella? Opettajien koulutustasolla? Sisäänpääsyn vaikeudella? Tutkimusten määrällä? Tohtoreiden määrällä? Opsikelijoiden kokemuksella (kuinka moni pystyy arvioimaan usean yliopiston opetusta omasta kokemuksesta, varsinkaan tasapuolisesti, koska toista tutkintoa tekevällä on jo eri opiskelutaidot kuin ensimmäistä tekevällä...)

Kyllähän kotimaisistakin yliopistoista mielellään ajatellaan että mitä suurempi sitä parempi - ja varmasti esim. tutkimusta ajatellen onkin niin, mutta suuruus ei takaa opetuksen ja varsinkaan ohjauksen laatua kuitenkaan. Viimeksi tällä viikolla lueskelin erään (suomalaisittain) suuren yliopiston heikkotasoisia hyväksyttyjä kandintutkielmia jotka pienessä ex-yliopistossani eivät olisi tulleet hyväksytyiksi. Pienessäkin voidaan siis vaatia enemmän kuin suuressa.

miltä näyttää kirjoitti:

Miten ylipäänsä vertaillaan yliopistojen "pparemmuutta"? Työllistymisellä? Vaikuttaako työllistymisen lisäksi se, minne / minkälaisini töihin työllistytään? Opetuksella? Opettajien koulutustasolla? Sisäänpääsyn vaikeudella? Tutkimusten määrällä? Tohtoreiden määrällä? Opsikelijoiden kokemuksella (kuinka moni pystyy arvioimaan usean yliopiston opetusta omasta kokemuksesta, varsinkaan tasapuolisesti, koska toista tutkintoa tekevällä on jo eri opiskelutaidot kuin ensimmäistä tekevällä...)

Kyllähän kotimaisistakin yliopistoista mielellään ajatellaan että mitä suurempi sitä parempi - ja varmasti esim. tutkimusta ajatellen onkin niin, mutta suuruus ei takaa opetuksen ja varsinkaan ohjauksen laatua kuitenkaan. Viimeksi tällä viikolla lueskelin erään (suomalaisittain) suuren yliopiston heikkotasoisia hyväksyttyjä kandintutkielmia jotka pienessä ex-yliopistossani eivät olisi tulleet hyväksytyiksi. Pienessäkin voidaan siis vaatia enemmän kuin suuressa.

Lue lisää

Tuo on varmasti ihan totta. Yliopistoista tehdyt listauksethan perustuvat tutkimusmainintoihin pääsääntöisesti. Vähän samalla tavalla kuin ne meidän kuuluisat korruption puhtautta kuvaavat tilastot. (Suomessahan ei ole suoraa korruptiota paljoakaan, mutta suhdevirkoja kylläkin)

Tutkimusmainintoihin perustuvat listaukset tietenkin suosivat suuria kulttuureja, joissa on toimivat ja hyvin verkottuneet tiedeyhteisöt. Luontaisesti myös ne oppilaitokset, joilla on pitkät perustutkimuksen perinteet ovat hyvissä asemissa. Pitkälti tästä johtuen eurooppalaiset yliopistot eivät saavuta listojen kärkisijoja.

Suomalainen yliopistojärjestelmä kärsii taasen liian pienestä autonomian määrästä. Varsinaisia osaamishybriksiä ei olla saatu rakennettua, kun ollaan ajauduttu tiedettä tasapäistävään aluepoliittisiin ratkaisuihin.

Mitä taasen tulee näihin pienempiin (kuten Concordia), vaikeahan näitä on arvioida ilman tietoja. Kuva tasosta osittain rakentuu varmaankin, kun valmistuneita on tullut tarpeeksi paljon työelämään. Myös suomalaisten tutkimukset ko. oppilaitoksessa luovat jotain käsitystä, jos niitä tulee vastaan.

Yksittäistä maata / yliopistoa on kuitenkin turhaa vähätellä / ylistää. Varsinkin ilmaa suoraa ensikäden tietoa. Iso-Britanniassa on lukuisia yliopistoja, jotka ovat korkeatasoisia. Toisaalta maasta löytyy suorastaan surkuhupaista tasoa olevia laitoksia. Yliopistojen sisällä tiedekunnissa saattaa olla järkyttävän suuria tasoeroja. Kuten Suomessakin.

Ulkomailla opiskelua kuitenkin nähdäkseni puoltavat monet seikat. Ei pelkästään kansainvälisyys, vaan sopeutuminen toisenlaisiin toimintamalleihin ja kulttuuriin. On positiivista, että niin monet lähtevät nykyään vaihto-opiskelijoiksi tai tutkinto-opiskelemaan ulkomaille. Uskoakseni se avartaa, olkoonkin, että tason määrittely olisi haastavaa.

Heippa,

ihmettelette kaikki miksi kukaan lähtisi Eestiin. Opiskelen itse Tallinnan yliopistossa kohta toista vuotta. Minä lähdin Eestiin kun en saanut opiskelupaikkaa Helsingistä (hain molempiin samaan aikaan, jos olisin päässyt molempiin olisin jäänyt Helsinkiin koska se on yksinkertaisesti helpompaa). Syy miksi Eesti kiinnosti on yksinkertainen: Baltia on nopeasti kasvava talousaloue. Täällä ollessani olen opiskellut sekä eestin kieltä että venäjää.
Eikö teistä yksikään ole tullut ajatelleeksi millainen etu työelämässä on ymmärtää baltian maiden kulttuuria ja tapoja? Suomalaisilla ei ole varaa ylenkatsoa Eestiä millään tavalla.
Minä lähdin Eestiin koska haluan luoda suomalaisille mahdollisuuksia Eestissä ja eestiläisille mahdollisuuksia Suomessa. Koska mielestäni maittemme välinen yhteistyö on elintärkeää. Eivät suomalaiset sylje ruotsalaistenkaan päälle. Miksi siis Eesti olisi sen huonompi? Suomen ja Eestin välille on tärkeä kehittää symbioosi jossa molemmat hyötyvät toisesta. Siksi Eesti kiinnostaa.