Kolmi kerroksiset omakotitalot

hissikin. Elinkaariajattelua!

Onkohan tuo kovinkin yleistä, että kaavassa on kolmikerroksisillekkin rakennuslupa? Kummallista, kun meidän perällä ei ole yhtään kolmikerroksista. Asuntoalue on uusi ja asuntojen keskihinta luokkaa ~250-300k, Jylkynkangas Oulu.

Taitaa jo tullat sallitut kerrosalat täyteen. Voisin vielä lisäkysyä, että kuinka yleistä on että luokkaa 250-300 neliöisiä taloja saa rakentaa? Kiiminginkään puolella ei saa rakentaa 200 neliötä enempää. Saakohan tuollaiseen 300 neliön ja 3 kerroksisen asunnon rakentamiseen lupia ollenkaan?

fdfs kirjoitti:

Taitaa jo tullat sallitut kerrosalat täyteen. Voisin vielä lisäkysyä, että kuinka yleistä on että luokkaa 250-300 neliöisiä taloja saa rakentaa? Kiiminginkään puolella ei saa rakentaa 200 neliötä enempää. Saakohan tuollaiseen 300 neliön ja 3 kerroksisen asunnon rakentamiseen lupia ollenkaan?

Lue lisää

jossa on yli 500 neliötä ja 3½ kerrosta. Ilmeisesti rahalla saa kun muun lähialueen talot ovat yksikerroksisia puu- tai tiilitaloja, tämä kyseinen talo on muistaakseni Lammia, kivitalo kuitenkin :)

fadsfd kirjoitti:

Onkohan tuo kovinkin yleistä, että kaavassa on kolmikerroksisillekkin rakennuslupa? Kummallista, kun meidän perällä ei ole yhtään kolmikerroksista. Asuntoalue on uusi ja asuntojen keskihinta luokkaa ~250-300k, Jylkynkangas Oulu.

Lue lisää

Onpas jylkynkankaalla kovat hinnat. Taitaa sijainti ja tontit nostaa hintoja kun samanlaisia ~200000e taloja ne on kuin muuallakin Oulussa ja ympäristössä.

elämä on kirjoitti:

Onpas jylkynkankaalla kovat hinnat. Taitaa sijainti ja tontit nostaa hintoja kun samanlaisia ~200000e taloja ne on kuin muuallakin Oulussa ja ympäristössä.

Tosiasiassa ei ollut mitään hajua paljon nämä asunnot ovat oikeasti maksaneet. Naapurissa myydään asuntoa 250000 euroalla ja se on vain yksikerroksinen. Taitaa myyjä hieräistä kivan voiton asunnostaan.

Taidat tietää asuntojen hinnoista enemmänkin Oulun alueella. Mitä luulet, missä hinnoissa Jylkynkankaan asunnot ovat, jos omaosuus rakennuksesta on aika pieni?

Eli kyllä täällä kehä kolmosen sisäpuolella näkee paljonkin näitä kolmikerroksisia. Yleensä tosin osa kellarista on upotettu. Ystävät rakensivat kolmeen kerrokseen ja ainakin vierailujen perusteella tuntuu ihan toimivalta: kellarissa harraste-ja työtilat, alakerrassa keittiö- ja oleskelutilat sekä yläkerrassa makuuhuoneet. Neliöitä muistaakseni vajaat 100/kerros.

sen takia kannata unelmaansa/ajatustaan hylätä. Talon tyyli ratkaisee paljon kuinka "helposti" syntyy se kolmas kerros. Jos on runkosyvyys suuri alakerrassa, niin 1½-krs talossa syntyy oikeastaan helposti sellainen "ullakkokerros" kolmanneksi.

vieraita samassa talossa. Olisikohan se omkotiasumisen autuus jotenkin tuohon liitoksissa enemmänkin.

vaan ettei asu paljon kirjoitti:

vieraita samassa talossa. Olisikohan se omkotiasumisen autuus jotenkin tuohon liitoksissa enemmänkin.

Voipi olla. ;-) Enpä tullut ajatelleeksi... Mutta koitetaanpa toisella tavalla: kerrostalomaisessa omakotitalossa tulee melko monta porrasta kavuttavaksi sille, joka huushollia siivoaa - vaikka olisi vallan palkattukin työntekijä. Ja mikään vanhuudenkämppä se ei ilman hissiä ole - mutta niitähän nyt muutenkin on kerrostaloissa.

Eipä silti, kukin saa tehdä kuinka haluaa, kunhan kaavamääräykset antaa myöten ja lompakko kanssa. Silti alkuperäinen tarkoitus oli ihmetellä, että mitä järkeä on tehdä kolmikerroksista omakotitaloa. Jos ei 1-2 kerrokseen tarvittavat tilat mahdu, niin taitaa olla jossain suunnitteluongelmaa. Halvaksi se tuskin ainakaan tulee.

On siinä kiipeämistä kirjoitti:

Voipi olla. ;-) Enpä tullut ajatelleeksi... Mutta koitetaanpa toisella tavalla: kerrostalomaisessa omakotitalossa tulee melko monta porrasta kavuttavaksi sille, joka huushollia siivoaa - vaikka olisi vallan palkattukin työntekijä. Ja mikään vanhuudenkämppä se ei ilman hissiä ole - mutta niitähän nyt muutenkin on kerrostaloissa.

Eipä silti, kukin saa tehdä kuinka haluaa, kunhan kaavamääräykset antaa myöten ja lompakko kanssa. Silti alkuperäinen tarkoitus oli ihmetellä, että mitä järkeä on tehdä kolmikerroksista omakotitaloa. Jos ei 1-2 kerrokseen tarvittavat tilat mahdu, niin taitaa olla jossain suunnitteluongelmaa. Halvaksi se tuskin ainakaan tulee.

Lue lisää

systeemillä jo aika edullista tilaa. Lisäksi kyllä nykyaikana on syytä asentaa se keskuspölynimuri uuteen taloon joten ei se siivoaminen sen kummallisempaa ole kuin 180 m2 yksikerroksisessakaan. Eikä varsinaisesti kai ole kyse tilojen sopimisesta, vaan paljonko sitä syntyy "kivasti ja kohtuu kustannuksin".

III-kerros on kyllä tuolla kirjoitti:

systeemillä jo aika edullista tilaa. Lisäksi kyllä nykyaikana on syytä asentaa se keskuspölynimuri uuteen taloon joten ei se siivoaminen sen kummallisempaa ole kuin 180 m2 yksikerroksisessakaan. Eikä varsinaisesti kai ole kyse tilojen sopimisesta, vaan paljonko sitä syntyy "kivasti ja kohtuu kustannuksin".

Lue lisää

Enpä kylläkään tarkoittanut imurin raahaamista kerroksesta toiseen. Mutta ei se keskuspölynimurikaan itsekseen mitään tee, jonkun täytyy juosta (tai kömpiä) kerrosten väliä imurin suulaketta heiluttamassa. Ja ajoittain kai luututaan lattioitakin...

Edullisuudesta nimenomaan, epätarkoituksenmukaisuuden lisäksi - epäilen kolmikerrosratkaisua. Kivasti, ehkäpä, riippuu suunnittelijan kyvyistä. Mutta kohtuukustannuksin?

Mutta nämä siis vielä kommentteina kommenttiin omaan viestiini. Kuten edelläkin jo sanoin, kukin tehköön, mihin rahkeet riittää ja halut johtaa.

On siinä kiipeämistä kirjoitti:

Enpä kylläkään tarkoittanut imurin raahaamista kerroksesta toiseen. Mutta ei se keskuspölynimurikaan itsekseen mitään tee, jonkun täytyy juosta (tai kömpiä) kerrosten väliä imurin suulaketta heiluttamassa. Ja ajoittain kai luututaan lattioitakin...

Edullisuudesta nimenomaan, epätarkoituksenmukaisuuden lisäksi - epäilen kolmikerrosratkaisua. Kivasti, ehkäpä, riippuu suunnittelijan kyvyistä. Mutta kohtuukustannuksin?

Mutta nämä siis vielä kommentteina kommenttiin omaan viestiini. Kuten edelläkin jo sanoin, kukin tehköön, mihin rahkeet riittää ja halut johtaa.

Lue lisää

aika edullisia, luuttuumaan ja siivoomaan joutuu 1-krs. talossakin. Eikä ole kivaa sekään. Muutaman ruppusen nouseminen enää nousee tuskin kynnyskysymykseksi. Lisäksi tuollainen "ullakkokerros" voi olla aika mielenkiintoinen ja kodikas pesä, varsinkin perheen pienemmille.

ja perusten päälle kirjoitti:

aika edullisia, luuttuumaan ja siivoomaan joutuu 1-krs. talossakin. Eikä ole kivaa sekään. Muutaman ruppusen nouseminen enää nousee tuskin kynnyskysymykseksi. Lisäksi tuollainen "ullakkokerros" voi olla aika mielenkiintoinen ja kodikas pesä, varsinkin perheen pienemmille.

Lue lisää

Joo, "ullakko"kerroksista voi saada kivoja paikkoja, vähän erilaisia. – Muuten, osa vanhojen talojen tunnelmasta syntyy varmaan myös salaperäisistä ullakoista ja kellareista! Ei ole oikein sama fiilis ottaa hillopurkkia tai viinipulloa jääkaapin viereisestä viileäkaapista kuin tehdä löytöretki kellariin ;-)

(Eiköhän nuo robotti-imurit parane ja halpene (lähi)tulevaisuudessa sen verran, että niitä investoi vaikka joka kerrokseen!?)

leikkiä... leikkiä...
Oikeasti olen itsekin suunnitellut 3-tasoisia ratkaisuja, kun tilanne vaatii
ja asemakaava sallii.

Esim hirveä rinne alas melkein katurajalta.
Keskikerroksesta sisään ja nukkumalähiö ylös, äksöniä alas. Hyvin pelaa.

Kysyjän lähtökohta 3 kerrosta tasamaalle on sitten enemmänkin kiipeilyurheilun ystäville,
ainakin jos alin taso on maan päällä.
Mutta tehdäänhän noitakin, nykyisin mielellään hissillä tai ainakin -varauksella.
Isoon taloon voi sellaistakin ylellisyyttä esittää, eikä 3 tason talo ole ihan mitätön.

Mulle tuli nelikerroksinen talo. Näin vaan kävi jotenkin luonnostaan, ainoa mikä osoittautui turhaksi on 1. kerros eli perinteinen ns. pääkerros.

Rakennusala oli 96 neliötä ja kaksi kerrosta oli määrätty kaavassa. No, kellarikerroshan täytyy myös olla, kahdesta syystä. Ensinnäkin ekologisista syistä, kun se hyödyntää talvella maalämpöä ja kesällä maaviileää. Kellarissa on TV- ja tyhuone, jossa lämpötila on ympäri vuoden 17 astetta, ainoana lämmönlähteenä yläpuolelta tuleva hukkalämpö sekä alapohjan maalämpö, sekä takka-olohuone. Toinen syy kelarikerroksen rakentamiseen oli, että piti luoda korkeusero liian lähellä olevaan naapuritaloon, jotta syliin tunkeva naapuritalo ei ahdistaisi. Kellari
antaa lisää korkeutta 1,5 metriä.

Maanpäällinen 1. kerros on käytännössä osoittautunut turhaksi. Siinä toimii vain keittiö.
Olisi kannattanut jättää koko 1. keros väliin ja korvata se pilareilla ja hissillä. Esim. energiavaraajana toimiva uima-allas, sateelta suojattu terrassi, autokatos tai lasten hiekkalaatikko olisi ollut parempi idea sijoittaa 1. kerroksen tilalle.

2. kerroksessa sitten on perinteisesti makuuhuoneet. Ja sitten löytyy ullakkokerros. Sitä ei alun perin pitänyt tulla, mutta käyttöullakko on helpompi rakentaa kuin vinoa sisäkattoa. Osoittautui, että ullakkolta on hyvät näkymät järvelle ja metsälle suoraan naapuritalojen ylitse. Aurinko lämmittää kovasti. Joskus teen ullakkokerrokseen ison ikkunallisen saunaosaston.

Kun kaikki haluavat asua omakotitalossa, kaupungissa ja kun piha-aluettakin pitää jäädä, niin minusta on tuhlausta rakentaa pelkästään 1 tai 1,5-kerroksisia taloja. Tilan tuntua saadaan aikaan korkeuseroilla: osa taloista on 1-kerroksisia, osa taas on nostettu "ilmaan". Siten tonttikoko voi olla jopa 100 neliömetriä.