Tarina

Kaikkea ei voi tapahtua sims 2!
Aleksi Valnanen [päähenkilö, 14 vuotias teni.]
Kalle Valnanen [Aleksin pikkuveli, Nyytin kaksoisveli, lapsi.]
Nyytti Valnanen [Kallen kaksoisveli, Aleksin pikkuveli, lapsi myös.]
Johanna-Maria [perheen juuri syntynyt kuopus, ainoa tyttö. Nyt vauva.
Janet Valnanen [Perheen äiti]
Saku Valnanen [perheen isä.]
Maria Valnanen [ perheen mummo ja Janetin äiti, joka muutti samaan taloon hoitamaan lapsia. Herätetty kerran jo kuolleista.]
--------------------------------------------------



Aleksi istui keittiössä ja mietti asioita, pääasiassa Yliopistoa ja tyttöystäväänsä, Danielaa. Kaikkea oli tapahtunut, Daniela ja kimppa, sekä vielä yliopisto. Jos Aleksi siihen menisi, olisi Danielalle sanottava "heippa".
-Aleksi! Janet huusi yhtäkkiä ja sai Aleksin säpsähtämään.
-Ni-niin? Aleksi kysyi säikähtäneenä.
-Aiotko polttaa meidän hengiltä?! Hän tiuskaisi ja otti hummerit ulos uunista.
-Sinun piti hoitaa tämä, mutta poltit ne mielummin! Hän saarnasi ja piti kädessään isoa astiaa, missä mustat palaneet hummerit olivat.
-Saat olla ilman kunnon illallista, tyydyt micro nuudeleihin, hän sanoi päättäväisesti ja äidin tunnettuaan, ei ollut mitään aihetta vääntää vastaan.

Illalla, sain katsoa, kun muut söivät hummereita ja juttelivat kaikkea. Itse istuin käytävässä, Johanna-Marian kehdon vieressä rappusiin nojaten, sekä mäyssäsin pahoj kaupan valmisnuudeleita, sekä katselin oven karmin läpi kun muut herkuttelivat [tosiaan ne olivat palaneet].
Menin laittamaan lautaseni tiskikoneeseen ja kävelin ruokailu väylään.
-Äiti, aloitin.
-No? Äiti sanoi.
-Tuota..Olen miettinyt, että jos menisin yksityiskouluun meilummin kuin yliopistoon..
-EI KÄY! Minä en ala maksamaan kalliita yksityinkoulu laskuja, vaikka olen melkein huipulla kun risteytän eläimiä ja isäsi valmentaa julkkispelaajia, mutta ei käy! Äitini huusi ja isä viittoi häntä rauhoittumaan.
-Säikähdin ja kaksosetkin tuiottivat äitiämme.
-A-anteeksi lapset..menetin malttini taas..olen vähän stressaantunut..Ja painoi kasvonsa käsiinsä.
Vallitsi hiljaisuus, kunnes mummomme sanoi:
-Noniin, Kalle ja Nyytti suihkuun, hampaita pesemään ja sänkyyn. Pojat tottelivat, mutta mummo viittoi äidille jotain ja äiti nyökkäsi.
-Kulta, mennään olohuoneen puolelle, äiti sanoi minulle. Nyökkäsin ja mummo sekä isäni jäivät korjaamaan astiat.

Olohuoneessa äiti aloitti:
-No, tiedäthän kulta, olen korkealla urallani ja stressiä kasaantuu kun vettä vaan. Mutta, olen huolissani Nautakasvistani, sillä se on jo vienyt monta henkeäsi jopa vaarisi.
Nyökkäsin ja yritin olla näyttämättä surulliselta, kun puhuttiin äitini nautakasvin viemästä vaarista.
-Minun ei olisi pitänyt kieltää sinulta illallista..
-Ei se mitään äiti, sanoin ja halasin tätä.
-Mutta, minun pitää kertoa sinulle yksi juttu..Sinut tullaan hakemaan huomenna Yliopistoon neljäksi vuodeksi.
Minun teki meili pyörtyä. Olisi tehnyt mieli hyökätä äitini kimppuun, mutten voinut. Kaikkea muuta kuin sitä.
--
Kommenttia? Jatkanko?