erämaan vuorella katselen kukkaa tuota kaunista,se mua muistuttaa rakkaasta, jonka pian saan tavata. Vuorilta kauniilta karuilta,kun sivistyksen pariin palaan,kukkani kaunis mut syliinsä otta ja hellästi halaa.
Iltayöstä ikkunaas katseeni kun nostan, sisimmässäin tiedostan, et vuoret nuo ne jaksaa kyllä odottaa.
Kukkaseni viereen kun sitten asetun, uni hiipii sydämeen ja vuoret silmissä aukenee. Näin unen polkua kun yhdessä hetken matkaa kuljemme, johtaa tuo polku kirkkaalle lähteelle, siitä kun me juomme kirkastuu meidän sielumme. Sinne me istutaan kanssa kukkasen.
Aamun jälleen koittaessa löydämme toisemme saman täkin alta. Öinä seuraavina voi heidät nähdä kirkkaalla vuoripuron lähteellä.
T. MIGUEL
t.MIGUEL
Iltayöstä ikkunaas katseeni kun nostan, sisimmässäin tiedostan, et vuoret nuo ne jaksaa kyllä odottaa.
Kukkaseni viereen kun sitten asetun, uni hiipii sydämeen ja vuoret silmissä aukenee. Näin unen polkua kun yhdessä hetken matkaa kuljemme, johtaa tuo polku kirkkaalle lähteelle, siitä kun me juomme kirkastuu meidän sielumme. Sinne me istutaan kanssa kukkasen.
Aamun jälleen koittaessa löydämme toisemme saman täkin alta. Öinä seuraavina voi heidät nähdä kirkkaalla vuoripuron lähteellä.
T. MIGUEL
t.MIGUEL
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.