Kuka omistaa irlannin vesikoiran ? Lähteekö karva ? MIten suhtautuisi jo talossa olevaan isoon koiruliin ? Mitä pentu maksaa ? Ehken n. 1 000 euroa, kuten yleensä rotukoirat ? Onko perinnöllisä sairauksia, vai onko ns. perusterve rotu ? Mitä myyjältä pitää vaatia, lonkkakuvat, silmatarkastukset, polvitarkastukset jne..? Tunnen erään lagoton ja espanjanveskoiran. Tämä on ihan ennennäkemätön otus. Viehättää se turkki ja se, että naama ei ole karvan peitossa ja "ilmeet" näkyy.
KENELLÄ IRLANNINVESIKOIRA ?
KOKEMUKSIA !
33977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Irlanninvesikoiraa ei liene kenelläkään, koska sellaista rotua ei ole olemassakaan. Irlanninvesispanieli sen sijaan on. Vesispanieli ei suhtaudu muihin koiriin sen kummemmin kuin muutkaan, kunhan tottuu pennusta asti. Karvaa lähtee kyllä tiettyinä aikoina vuodesta. Pentuja syntyy vähän, yleensä max. pari pentuetta vuodessa eli pentua joutuu odottamaan koska halukkaita ostajia löytyy. Perinnöllisiä sairauksia... lonkat, silmät, iho- ja turkkiongelmat, jonkin verran imusolmukesyöpää. Ja luonteesta saa olla tarkka.
Ulkonäön vuoksi ei vesispanielia (kuten mitään muutakaan rotua) kannata ottaa. Kyseessä on metsästykseen tarkoitettu ja sitä kautta aktiivinen rotu.
Tietoa rodusta löydät esim. www.irlanninvesispanielit.fi ja sieltä linkkien ja kasvattajien kautta lisää.
Ajattelin vaan siitä turkista, jotta olisko samantyyppinen kun lagotolla ja espanjanvesikoiralla (spanielilla ?), ettei irtokarvaa lähde samalla tavalla kuin esim. bernillä ? Mulla on nimittäin urosbernipoika, jo toinen bernini ja aiemmin oli kaksi sakua.
Vesispanieli saisi ainakin uida riittämiin ja rynnistää mökillä (tilaa monta hehtaaria), jossa vietämme kaiken vapaa-ajan, myös talvisin pakkasista välittämättä. Olemme päivisin työssä ja asumme rivitalossa esikaupunkialueella, jossa tosi mahtavat lenkkeilymahdollisuudet ja ranta 200 metrin päässä. Urokseltamme poistamme kivekset. Se on leikattu kyynärästä (irtoluu) n. 1,5 v. vanhana ja se on nyt 3 vuotias ja ontuu vieläkin. Ei näyttelyitä, ei jalostusta. Kovapäinen, jytisee naapurin pojille, vahva, 57 kg. En jaksa edes pitää sitä, jos se päättää mennä joko pojille isottelee tai tyttöihin! Miksi siis pitää palleja turhan takia ? Se on peruskoulutettu ja tokoakin harrastettu ja vepeä. Aktiivinen, tykkäisi varmaan kaverista, kun virtaa on ihan sikana ! Lastenlasten kanssa ( 4 kpl) on tottunut touhuamaan ja vetääkin heitä jalastaan huolimatta. Syötämme sille hepojen lääkettä nivelrustoon. Kalliiksi tulee! Aina ei voi tietää, mitä saa ja toiveet ei täyty terveestä koirasta. Kissaa ei voi ottaa kaveriksi, kun ei naapurit tykkää. Entiselle bernille otin kisulin kaveriksi, kun päivisin oli yksin. Asuimme maalla silloin ok-talossa. Tämmösiä mietteitä, ettei ekaa kertaa pappia kyydissä. Minun siskolla on lagottopoika (leikatttu) ja espanjanvesikoira (tyttö). Mukavia ja aktiivisia heppuja. Lagotolla molemmat takaset paskana, ja myyjä maksoi miltei koko ostohinnan takasin.
Ajattelöin vaan, et kun tuota karvaa lähtee ihan kivasti berniltä, niin olisko helpompaa, jos olis joku ihan muu rotu.
Joku vesikoira sopisi meille varmaankin kivasti kun meillä tämä mökkihomma. Ja jos terve, niin ilman muuta menemme näyttelyyn ja ehdottomasti pentukouluun ja mahdollisesti muutakin touhua. Aikaa on, kun asumme kaksitaan koiran kanssa.
Bernin turkinlähtöön en osaa karvanlähtöä verrata, kun en ole bernin kanssa elänyt. Mutta tosiaan tiettyinä aikoina vuodesta karvaa lähtee runsaasti. Mutta jatkuvasti ei karvaa juurikaan lähde.
Turkki myös teettää töitä; sellaisessa turkissa kuin näyttelykuvissa, ei metsärymistelykoiraa pidetä (tai voi pitää, mutta itselle se teettää työtä). Karvan alle pääsee piiloon uskomaton määrä risuja, neulasia jne. Eli ei-näyttelyihmiset pitävät usein turkin, ainakin jalkakarvat, melko lyhyeksi leikattuina.