On tämä mahdotonta. Poikamme on vasta 3,5 viikkoa ja valvoo lähes 15 tuntia putkeen. Viimeisten 30 tunnin aikana ollaan nukuttu n. 5 h ja siis kerralaan 15 min - 45 min. Minä ja öapsen isä aletaan olemaan ihan puhki. Itse kärsin ilta illan jälkeen pahenevasta paniikkihäiriöstä, pelkään aina yötä jo valmiiksi. Perheen isi ei päässyt tänään töihin, ei jaksanut = (. Vauvaa ei oikeastaan vaivaa mikään, ei ole flunssassa tms, vatsa toimii ja syö hyvin. Ollaan siis tissimaidolla ja tankkausvälit n. 30 min-2 h, joudun käyttämään rintakumia ja siitä kyllä nään että maitoa tulee ihan hirveästi (ehkä liikaakin?). Olen kaiken huipuksi myös antibioottikuurilla jo toisella eli kun vauvamme on tänään 24 vuorokautta on se jo tavallaan joutunut olemaan antibioottikuurilla 14 vuorokautta ja siis kyseessä on paha rintatulehdus. Eli tulevaisuutta pelkään myös, eli kuinka nopeasti tauti taas uusii. Onko kellään mitään ideoita tuon nukkumisen suhteen, mitä voin yrittää ...... ei tuo voi olla normaalia ? Vai onko ?
Neuvoja = (
Uneton vauva 3,5 vkoa
9978
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miun pirpana oli huono nukkumaan alussa, pitkiä uni pätkiä ei paljoa ollut, ennen kuin sitten vähän isompana. Kantoliinassa sitten nukkui tunnin, pari.
Kapalo kannattaa kokeilla myös..
Helpottaa kun vauva kasvaa :)
ulkona vaunuissa. Ulkoilma saattaa tehdä tehtävänsä. Pidä vaunut ensin paikoillaan ja hyssytä tarvittaessa pikkaisen, että vaavi nukahtaa. Jos ei onnistu, lähde pienelle vaunukävelylle. Meilläkin nukkui aika huonosti sisällä ja nukkuu edelleen. Vaunut on olleet meillä se taikasana.
Toset tarvitsevat enemmän unta kun taas toiset ovat pirteämpiä, niin kuin me aikuisetkin. On varmaan ihan normaalia.
Millainen poju on hereillä ollessaan? onko tyytyväinen? Jos on kärttyisä, hän saattaa olla yliväsynyt. Kokeile vaunuja, rintareppue, liinaa. Pimennä huone.
Kyllä se siitä. Pyydä kavereita tai isovanhempia viemään vauvaa vaikka kävelylle, että saat huilattua miehesi kanssa.
viedä sairaalaan yöksi. Jos lapsi valvottaa kovasti, jotta vanhemmat saavat nukkua edes yhden yön rauhassa. Neuvolan kautta muistaakseni tuosta voi puhua. Soita vaikka heti neuvolaan ja kerro tilanteenne, olisi varmaan myös paikallaan lääkärintarkistus vauvalle, että sillä on kaikki kunnossa. Vauvallekin on parempi, että vanhemmat ovat levänneitä ja voivat hyvin.
Valveilla oloaika meni itkien lapselta (joskus äidiltäkin), ja olimme koko perhe pian ihan sekaisin. Monia asioita kokeiltiin, mutta unet eivät alkaneet maistua, tosin meillä on taustalla ihan neurologiset syyt, ja unettomuus ei ollut ainoa ongelma. Ei auttanut se, että välillä sain lapselle hoitajan, että saan nukkua. Vauva nimittäin piti itkullaan tehokkaasti hereillä silloinkin. Ei auttanut vaunulenkit, saattoi kyllä torkahtaa, mutta heräsi oitis, kun vaunu heilahti, tai pysähtyi. Rintareppu ja kantoliina tuli kokeiltua laihoin menestyksin.
vasta vuoden iässä saimme apua, siihen asti meille ainoa tarjottu apu oli se, että saan viedä vauvan välillä sairaalaan tai sitten ensi- ja turvakodille hoitoon. Siihen ei minusta ollut, mieluummin vaan kärsittiin ja turvauduin mummolan apuun. Jossakin vaiheessa kuitenkin alkoi halukkaat hoitajatkin loppumaan, ihmiset alkoivat välttää kylässä käymistä, vaikka sitä olisin kaivannutkin. Välillä menin naapuriin nukkumaan, Mies hoiti silloin vauvaa. esikoinen oli päivät tarhassa, koska en yksinkertaisesti pärjännyt, hänelläkin oli omat erityispiirteensä, joita levottomet kotiolot vaan pahensivat. Ihan oikeasti välillä tuntui, että lasta on hirveän vaikeaa rakastaakin, ja olin voimaton, kun en osannut hänen oloaan helpottaa.
Mutta aika aikaa kutakin, vauvastamme kasvoi kuitenkin hyväntuulinen lapsi. Uhmaiät ovat vieläkin tosi rankkoja, mutta niihinkin tottuu. Uniongelmat palaavat aika ajoin, mutta nyt kun siihenkin olemme saaneet tehokkaan apukeinon, ei kierre pääse niin pahaksi.
Varsinaisia keinoja on vaikeaa antaa, kannattaa kuitenkin lähteä miettimään, onko lapsella mahdollisesti kipuja esimerkiksi mahavaivat ovat tehokkaita valvottajia. Kapalointia kannattaa myös kokeilla, se on toiminut monilla. Ulkona nukkumistahan voitte myös jo harjoitella, siellä voi paremmin nukuttaa vauvaakin. Mainitsit nuo antibioottikuurit, nehän voivat aiheuttaa vauvalle myös vaivoja, kokeile vaikkapa maitohappobakteereja.
Puhu asiasta myös neuvolassa, vaikka muistan kyllä, että ei sieltä konkreettista apua herunut. Ymmärrystä kuitenkin sai, ja sekin auttoi. Yhtä vähän oli apua perhetyöntekijästäkään, jonka piti tulla miettimään, miten saisimme arjen sujumaan.
Ulkoile itsekin, ja pidä itsestäsi mahdollisuuksien mukaan hyvää huolta. Se auttaa jaksamaan myös. Pidä yhteyttä ystäviisi, ja jakakaa vastuuta miehesi kanssa. Tiedän tuon iltatunteen, loppujen lopuksi ei saa torkahdettua sitä vähääkään aikaa, kun tietää, että vartin päästä viimeistään tulee herätys. Koita kuitenkin saada levähdettyä! Älä huolehdi kotitöistä, ne eivät karkaa. Istahda tuolille tilaisuuden tullen, tai köllähdä petille mieluummin kuin tartut imuriin tai tiskiharjaan.
Voimia teille kaikille!
Sitä vaan on niin pöhnä olo koko ajan.
Mahavaivat ne taitaa osittain olla jotka valvottaa, eli pojalla on hirmuinen tarve syödä kokoajan, siis nyt on alettu vasta puglauttelemaan maitoa ja kakkaakin tulee ihan hirmusti. Kokeilin maitohappobakteereita viime viikolla pojalle ja se lopulta vei pojan vatsan toiminnan kokonaan (eli lopetin) ja sai yhden päivän huutamaan aamusta iltaan ja tilanne oli hyvä kolme päivää tässä välissä. Soitin tänään neuvolaan ja varsinkin kun minulla vaihtui raskauden puolessa välissä neuvola"täti" niin ei tämä uusi henkilö ota mitään tosissaan. Soitin hänelle torstaina ja tänään ja hän vaan ilmoitti että voi, voi, ei hän voi auttaa mitenkään. Eli hänelle en enään soita, vaikka mikä olisi. Ollaan nyt kolmena päivänä käyty vaunulenkillä (aloitettu vasta kun vauva siis "nuori" ja pakkaset oli tosi kovia)..... ja meillä ei kyllä niihinkään nukahdeta, mutta itse otan koiran mukaan ja nautin ulkoilusta kyllä. Ystävien kanssa en jaksa olla, en ole enään moneen päivään vastannut edes puhelimeen ..... tänäänkin peruin treffit, en vaan jotenkin jaksa (vaikka tiedän että pitäisi). Mummolaa ei ole, äitini kuoli helmikuussa 2005 ......... Toivon vaan että mieheni jaksaa, hän on tähän mennessä ollut tosi aarre.
KIITOS VASTANNEILLE ja pakkohan se vaan on ajatella että tämä helpottaa jossakin vaiheessa .....
meillä myös 3,5vk:n vauva. meillä tuntuu olevan "helpompi" tilanne verrattuna teihin. Poika syö kahden tunnin välein, korkeintaan kolmen tunnin välein. olen niin itsekäs ja ajattelen, että ehkä kahden kuukauden kuluttua meilläkin voitaisiin edes 5h tuntia nukkua putkeen. Välillä tulee vauvalle purettua pahaa mieltä, kun on niin väsy! Toivottavasti teillä tilanne edes vähän helpottaisi..Kukapa sitä olisi raskaana ollessa uskonut, että äitiys onkin näin vaativaa, vaikka sen jotenkin aavisti..
Meillä oli alussa ihan sama homma. Poika on nyt 5 viikkoinen ja alkanut nukkua enemmän, päiväunia. Alussa saattoi valvoa koko päivän ja nukkui yöllä korkeintaan kahden tunnin pätkiä, joiden välissä söi tunnin verran tissiä... Itse vähän ihmettelin, kun ei kukaan "varoittanut" et vauva saattaa valvoa koko päivän... Aina vaan puhuttiin, et vauvat nukkuu melkein koko ajan alussa.
Onneksi nyt vähän tosiaan helpottanut tilanne ja tää äitikin saa välillä levätä:)
Kyllä se sullekin aurinko paistaa risukasaan :D Ja elämä helpottaa... Vauvat ovat sellaisia.
Kylläpä tänään tuntuu paremmalta. Eilen perheen isi lähti vauvan kanssa parin tunnun autoajelulle ja nukuin sen hetken kun tukki. Olo oli sen jälkeen yhtä kiukkuinen ja uupunut, mutta ....... heräsin äskön lähes 12 tunnin unilta .... vauvan kanssa oltiin napanapaa vasten ja tietenkin olin syöttänyt vauvaa tarpeen mukaan, mutta väsymys vaan on vienyt viime yönä voiton ja unta on vedetty kaikki syöttövälit todella sikeesti ja TÄTÄ SELKEÄSTI TARVITSIN. Nyt on hymy huulilla ja vauva näyttää maailman ihanimmalta olennolta, pyykkikone päällä ja ystävän kanssa keskusteltu hetki puhelimessa. Kyllä nyt taas jaksaa ainakin vähän aikaan = )