saumoissa. Meillä on katossa ns. roisketasoitus, ja nyt eka talvena on tullut aika suuria halkeamia ko. saumoihin.
Onko halkeilu normaalia Siporex
laataston
1812882
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sama meidän Lammitalon ontelolaatoissa? Eikös noita elementtisaumoja saa pysymään kiinni vai olisiko ollut varmempaa koolata ja vetää kipsilevy??
Menkääpäs kursseille Ikaalisiin Siporexin tehtaalle. Järjestävät aina silloin tällöin kodinrakentajakursseja. Tuli aikoinaan kyseinen kurssi käytyä ja moneen asiaan sai vastauksen.
Kyllä noihin kattolaattoihin tulee halkeamia laattojen väleihin uusissa kerrostaloissakin, saati pientaloissa.
Ongelma ei ole niin paha kuin saattaa tuntua.
Antaa talon elää ja etsiä paikkansa tulevaan syksyyn saakka. Sitten rautakauppaan ostamaan Akrylimassaa (valkoista jos katto valkoinen) ja sitten puristamaan massaa halkeamiin...siis hyvin pienet määrät ja nimenomaan halkeamiin. Ei huomaa mitään halkeamia jos homma hyvin tehty.
En missään tapauksessa suosittele mitään korjaustoimenpiteitä, korjauksen jäljistä tulee nimittäin näkyvämpi kun alkuperäinen vika.
Halkeama johtuu siitä kun betonielementti joustaa yläkerran taakasta. Ruiskurappaus on alle millin paksuinen joten siihen tulee sauman kohtaan "halkeama", täysin luonnollista mutta on saumassa huomaamaton.
Jopa ei ammattilainen osaa paikata/piilottaa halkeamat näkymättömiksi. Taidat olla tumpelo.
Jos ei alaslaskua raaski tehdä mutta haluaa välttyä halkeamilta niin saumoihin pitäis ehkä pistää akryylimassa & jättää pinta ruiskuttamatta saumojen kohdilta (helpommin sanottu kuin tehty).
Onkohan ne halkeamat läpi asti yläpohjan lankuissa/laatoissa?
Johtuukohan ne lankkujen/laattojen
- taipuilusta lumikuorman alla?
- kutistumisesta rakenteen kuivuessa?
- lämpöliikkeestä?
- kutistumisesta rakenteen kuivuessa?
>>>Jos ei alaslaskua raaski tehdä mutta haluaa välttyä halkeamilta niin saumoihin pitäis ehkä pistää
Nyt ei tajua....
Miten raskiminen liittyy tähän?
mielestäni jos alaslaskuja täytyy tehdä paljon niin kohde on huonosti suuniteltu
jos sipo talossa on rengasteräkset oikein villakaistan päällä laatta halkeilua ei tule.
esim. Meillä ei tulut kuin talon halki menevässä liikuntasaumassa (niin pitikin tulla.)
Mitä isompi yhtenäinen pinta, sitä varmemmin siihen tulee halkeama. Kaikkiin kivitaloihin tulee hiusmurtumia, koska kivi ei jousta, eikä teäkset jaksa vastustaa niin suuria voimia, mitkä sielllä talossa jyllää. Se on aikamoinen pamaus kun esim. leca seinä kajahtaa halki. Ei kuitenkaan pidä huolestua. Halkeama auki ja kittiä päälle. Yleensä ei enää siitä aukene, kun kerran on paikkansa hakenut.
>>>Jos ei alaslaskua raaski tehdä mutta haluaa välttyä halkeamilta niin saumoihin pitäis ehkä pistää
>Miten raskiminen liittyy tähän?
Alaslasku maksaa extraa ja on työlästä.
>mielestäni jos alaslaskuja täytyy tehdä paljon niin kohde on huonosti suuniteltu
Alaslaskujahan on pakko tehdä jos ilmanvaihto tehdään lämmöneristeen alapuolella, niinkuin hyvin suunnitelluissa taloissa tehdään.
Toisaalta, alaslaskulla välttyy kivirakenteisen yläpohjan halkeilulta ... mutta oisko sitten ollut sama tehdä puurakenteinen yläpohja...
>esim. Meillä ei tulut kuin talon halki menevässä liikuntasaumassa (niin pitikin tulla.)
Meillä taas on ontelolaatta välipohjassa melkein jokaisessa juotosvalussa hiushalkeama, myös laattojen päissä. Kaikki teräkset on vimosen päälle.
>Alaslasku maksaa extraa ja on työlästä.
Jep tuota tarkoitin...
>Alaslaskujahan on pakko tehdä jos ilmanvaihto tehdään lämmöneristeen alapuolella, niinkuin hyvin suunnitelluissa taloissa tehdään.
Ei ole pakko kun ilmanvaihto tehdään lämmöneristeen alapuolella...
Kotelo kattoa vasten seinän viereen ja ilmasuuttimet kotelon kylestä läpi ja kyprokki verhous kotelolle.
Onhan se kotelokin osittainen alaslasku.
Monastihan ne on hieman sen näköisiä että onkos jotain unohtunut suunnittelussa, mutta todellisuudessa moni mieluummin tekee katon korkeaksi kuin välittää kotelosta.
(kotelot tulee meilläkin)
Meillä on siporex-lankkujen saumat kitattu kipsillä ja päälle laitettiin n. 5 cm leveä lasikuituverkko. Oli aika nopeasti tehty. Katot tasoitettiin tämän jälkeen kuten seinät - sileäksi. Kahdessa huoneessa on yksi sauma haljennut (lähes huomaamattomasti tosin). Asuttu nyt kolme vuotta. Saumaa olisi näkyvissä yhteensä n. 200 metriä, joista siis n. 7,5 metriä näkyy.
VALITETTAVASTI SIPOREX SOPII HYVIN VÄLIMEREN ALUEELLE, EI ARCTISIIN OLOSUHTEISIIN !!!!
oli sama ongelma, jos luit kaikki viestit.. sillä sitten sama kohtalo: Välimerelle vaan.
...keskieurooppaan, jossa kivirakentamista todella paljon, oikeastaan kaikki talot kivirakenteisia ja siellä olosuhteet monesti huomattavasti hankalammat kuin meillä suomessa ikinä. Yllättäen suurin osa siporex-taloja, tietysti eri tuotemerkillä kuin suomessa...
Suomessa kivirakentaminen vielä pientä puuhastelua, johtuen metsäteollisuuden suuresta vaikutusvallasta.....mutta vain VIELÄ...
Että se siitä välimerelle vain kehoituksesta...
Meillä tehtiin perus-tavallinen ratkaisu, eli saumoja ei täytetty, ja rosorappaus. Saumat on halkeileet mutta sitä ei huomaa, jollei erityisesti tarkkaan katso.
Rapparin ei olisi mielellään tasoittanutkaan saumoja, sanoi että tasoitetuissa halkeaminen näkyy.
Lankkujen saumat täytettiin muurauslaastilla (samalla kamalla siis roilotukset seinissä). Sitten päälle vedettiin lasikuitunauhat. Kyllä siinä tietysti oli omaa työtä ennen tasoitemiehiä, mutta kannatti.
aiheuttaa pientä liikettä ja siitä nuo hiushalkeamat. Kymmenen vuoden päästä maalaat kellastuneet katot ja hiushalkeamat tasoitteessa menee piiloon, paksumpi maalikerros niin saattaa pysyäkin jonkun aikaa piilossa. Uran pohjassa ne ei kuitenkaan näy niin häiritsevästi kuin tasaisessa katossa.