Tiedätkö mitä?
Ei tarvitsekaan.
Oli vain hyvä,
että sain kysyä sitä.
Ruoho tuoksuu niin
vihreiltä unilta.
Siihen jää kuoppa,
kun nousemme tästä.
Ei nousta eihän?
Älä sano, älä mitään.
Ihan hiljaa vain
minä rakastan sinua.
Vähän hölmö olen.
Juu, tiedän -sinä myös.
Ei tarvitsekaan.
Oli vain hyvä,
että sain kysyä sitä.
Ruoho tuoksuu niin
vihreiltä unilta.
Siihen jää kuoppa,
kun nousemme tästä.
Ei nousta eihän?
Älä sano, älä mitään.
Ihan hiljaa vain
minä rakastan sinua.
Vähän hölmö olen.
Juu, tiedän -sinä myös.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sun runo on.
Mua osaisit
ainakin murheen alhossa
lohduttaa tommosilla
hauskoilla jutuilla.
En vois varmaan olla
nauramatta, jos vielä
veikeään ääneen kertoisit.
No, taidatkin olla
naisten naurattaja,
joka tapauksessa piristävä!
Hauska, että piristin
vaikken sentään ole
naisten (niin kaunokaisten)
naurattaja
Olen nainen itsekin!
Helppo samaistua
antaa ajatuksen lentää,
unien kantaa.
Ole oma itsesi,
niin olen itsekin.
En koskaan, enkä ikuna
ole ollut rakastunut.
Tai ehkä, jopa sitenkin
kaikkeen sekä kaikkiin.
Miksi yritän vastata runomuodossa? Tarttuva tapa nähtävästi. Useimmiten asustan tuolla kirjailijanalkujen osastolla, koska runollinen lahjakkuuteni (tai mahdollisesti epälahjakkuuteni) on hyvin kuritonta ja äkillisesti purskahtelevaa. Hetken mielijohteesta paiskasin tämänkin hupsutuksen. :)
Unien varaan on joskus hauska heittäytyä.
* *
* * * *
* * * * * *
=-) ;-) (luulisin).