Imeväiset

Sanot:
"Johannespoika ilmaisi uskonsa hypähtämällä ilosta äitinsä kohdussa kuullessaan Marian tervehdyksen sanat. Lapsi siis kuuli hyvin jo kohdussa. Eikös se usko tule kuulemisesta. Eihän ne lapset mitään kuuroja ole, kuten uudestikastajat väittää. Ja osaavat vielä "imeväiset" kiittääkin Jeesusta. Jeesus itse sanoo näin".
--
Niinpä!

Uskovien kasteen kannattaja Helluntalainen JUHANI KUOSMANEN opettaa NM:n opetussivuilla:
”… sylilapsen kohdallahan ei voida puhua parannuksen teosta, synneistä kääntymisestä tai evankeliumin uskomisesta. Eihän vauva voi edes kuulla evankeliumia. ”Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet?” (Room. 10:14)”.

Raamattu opettaa toisin!

kun tuota lausetta käytetään vauvakasteen puolustamisessa. Tuossahan puhutaan jumalattomista eli lähinnä ateisteistä tai vastaavista. Kristityillähän on Jumalan joten miten tuo muka liitty kristittyjen perhjeisiin?

Kaikki ovat pois poikenneita ja kelvottomaksi käyneitä. Siksi tähän kysymykseen liittyy lastenkin kohdalla käsite uudestisyntynisestä. Totuus on, että lapsi on lihasta syntynyt, siis synnissä, miehen tahdosta siinnyt (Raamattu todistaa). Sitä vastaan tarvitaankin siis uudestisyntyminen. Jeesuksella on vahva ukaasi. Kaksinkertaisesti hän vannoo TOTISESTI, TOTISESTI, ellei joku synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi periä Jumalan valtakuntaa. Kun lapsessa on siis ominaisuus nimeltä turmelus, niin pelastuksen ehto on lapsenkin kohdalla uudestisyntyminen. Sitten lapsessa on siis kaksi ominaisuutta, että on turmeltunut, mutta kasteessa uudestisyntynyt ja sitten kuulevat Jumalan sanan ja uskovat sen, kun sitä julistetaan. Sanan hoidossa uudestisyntymä pysyy voimassa. Silloin lapsi kuulee kunhan sanaa vaan julistetaan. Siitä on nyt jo tässä edellä todistettu väkevästi Johannes-sikiön tapauksella, että kuulevat ja uskovat. Kaikkia ihmisiä, siis lapsiakin koskee, että pelastuvat uskon kautta. Sitä on luonnollisesti järkeisoppineiden vaikea uskoa, kun vaatimus on havaittavat, kuultavat ja nähtävät ominaisuudet. Järkeisoppineet eivät voi uskoa mittään, elleivät näe.

yönmatkamies kirjoitti:

kun tuota lausetta käytetään vauvakasteen puolustamisessa. Tuossahan puhutaan jumalattomista eli lähinnä ateisteistä tai vastaavista. Kristityillähän on Jumalan joten miten tuo muka liitty kristittyjen perhjeisiin?

Lue lisää

Voisitko selittää mitä eroa on jumalattomien, siis vaikkapa ateistien ja kristittyjen, siis uskovien syntyvillä lapsilla? En halua tehdä johtopäätöksiä viestistä "Kumma homma" ilman selitystäsi siitä mitä tahdoit viestissä sanoa ja mitkä ovat perusteet sille mitä sanoit.

AlpoAhola kirjoitti:

Kaikki ovat pois poikenneita ja kelvottomaksi käyneitä. Siksi tähän kysymykseen liittyy lastenkin kohdalla käsite uudestisyntynisestä. Totuus on, että lapsi on lihasta syntynyt, siis synnissä, miehen tahdosta siinnyt (Raamattu todistaa). Sitä vastaan tarvitaankin siis uudestisyntyminen. Jeesuksella on vahva ukaasi. Kaksinkertaisesti hän vannoo TOTISESTI, TOTISESTI, ellei joku synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi periä Jumalan valtakuntaa. Kun lapsessa on siis ominaisuus nimeltä turmelus, niin pelastuksen ehto on lapsenkin kohdalla uudestisyntyminen. Sitten lapsessa on siis kaksi ominaisuutta, että on turmeltunut, mutta kasteessa uudestisyntynyt ja sitten kuulevat Jumalan sanan ja uskovat sen, kun sitä julistetaan. Sanan hoidossa uudestisyntymä pysyy voimassa. Silloin lapsi kuulee kunhan sanaa vaan julistetaan. Siitä on nyt jo tässä edellä todistettu väkevästi Johannes-sikiön tapauksella, että kuulevat ja uskovat. Kaikkia ihmisiä, siis lapsiakin koskee, että pelastuvat uskon kautta. Sitä on luonnollisesti järkeisoppineiden vaikea uskoa, kun vaatimus on havaittavat, kuultavat ja nähtävät ominaisuudet. Järkeisoppineet eivät voi uskoa mittään, elleivät näe.

Lue lisää

selkeä viesti ketkä tulee kastaa on kirkko alkanut kastamaan ilman parannuksen tekoa olevia ihmisiä, elävät synneissään jne.
He kastavat rippikoululaisia eli 15 vuotiaita jos eivät sitä ennen ole kastettu, uskosta ei niinkään ole tietoa mutta kun kirkko sanoo että muuten ei ehtoollista saa.

Ja kuitenkin Raamattu antaa selkeän sävelen lapsen puhtaudesta. Tämä eksytys mistä Raamattu varoittaa on hyvinkin totta. käykää ulos tuosta valhekirkosta joka tuudittaa ihmiset väärään uskoon. Onneksi vapaat suunnat ovat tämän ymmärtäneet, ja tulee joka päivä niitä jotka uskovat Herraan Jeesukseen ja liittyvät toisiin uskoviin. Niin se Jumalan Sanassakin on ollut ja on aina oleva. selkeä pasuuna on annettu ketkä ovat uskovia ja ketkä ei.



Alkukristityt perustivat seurakuntia joihin kuului uudestisyntyneet ukskovat ja kastetut.
2000 vuotta vanha oppi on onneksi tullut jäädäkseen vapaissa suunnissa. On ymmärretty että uskoon tuleminen on ensin ja kaste sitten vasta.
Miksi kastaa ihmistä joka ei tunne Jumalan Sanaa.
Jeesus itse osoitti syntisille ihmisille mitä heidän pitää tehdä.
Ja kastetta julistettiin ihmisille jotka tekivät parannuksen ja uskoivat Jeesukseen.

Ihmiselle on annettu vapaus tähän.
Nyt kirkot saavat sanoa uudestisyntyneille ihmsille että tekevät synnin kun menevät uudelleen kasteelle. Suurin virhe minusta on tehty kun viaton joka ei pysty ymmärtämään asiasta yhtään mitään kastetaan sitä hänen pyytämättään.
Ihminen kulkee kastettuna mutta ristin vihollisena, ainakin useimmat heistä.

Antoiko Jeesus ymmärtää kasteen olevan sellaiselle ihmiselle joka murhaa, raiskaa, muttei tee parannusta. Ei todellakaan. Hän julisti evankeliumin ja sen jälkeen ihmisissä alkoi tapahtumaan tahtomista ja tekemistä.

Annetaan vauvat kasvaa ihan rauhassa, he eivät sitä tarvitse koska ovat viattomia ja puhtaita Jeesuksen omien sanojen mukaan. Parannuksen teko kuuluu jokaiselle ihmiselle jos haluaa taivaaseen kerran päästä perille.

Jokaine joka on Jeesuksessa Kristuksessa, muistaa myös kastepäivänsä, on se vain niin suuri asia kun syntinen saa pelastuksen.

AlpoAhola kirjoitti:

Voisitko selittää mitä eroa on jumalattomien, siis vaikkapa ateistien ja kristittyjen, siis uskovien syntyvillä lapsilla? En halua tehdä johtopäätöksiä viestistä "Kumma homma" ilman selitystäsi siitä mitä tahdoit viestissä sanoa ja mitkä ovat perusteet sille mitä sanoit.

Lue lisää

Miten sainkin noin paljon kirjoitusvirheitä mahtumaan yhteen viestiin??? Tuli ennätys...

jumalaton

Adjektiivi

jumalaton

henkilö, jolla ei ole Jumalaa
henkilö, joka ei ole uskovainen
suuri, valtava (puhek.)
Niiden talo on ihan jumalattoman iso!
]
Sanontoja
Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.

Wikisanakirjasta määritelmää.

Uskovillahan on Jumala joten Jumalattomasta ei voi puhua.

1. Kor. 7:14
Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

Uskovat vanhemmat pyhittää lapset joten kasteita ei tarvita ennekuin ihminen itse sitten alkaa ymmärtämään asioista.

AlpoAhola kirjoitti:

Kaikki ovat pois poikenneita ja kelvottomaksi käyneitä. Siksi tähän kysymykseen liittyy lastenkin kohdalla käsite uudestisyntynisestä. Totuus on, että lapsi on lihasta syntynyt, siis synnissä, miehen tahdosta siinnyt (Raamattu todistaa). Sitä vastaan tarvitaankin siis uudestisyntyminen. Jeesuksella on vahva ukaasi. Kaksinkertaisesti hän vannoo TOTISESTI, TOTISESTI, ellei joku synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi periä Jumalan valtakuntaa. Kun lapsessa on siis ominaisuus nimeltä turmelus, niin pelastuksen ehto on lapsenkin kohdalla uudestisyntyminen. Sitten lapsessa on siis kaksi ominaisuutta, että on turmeltunut, mutta kasteessa uudestisyntynyt ja sitten kuulevat Jumalan sanan ja uskovat sen, kun sitä julistetaan. Sanan hoidossa uudestisyntymä pysyy voimassa. Silloin lapsi kuulee kunhan sanaa vaan julistetaan. Siitä on nyt jo tässä edellä todistettu väkevästi Johannes-sikiön tapauksella, että kuulevat ja uskovat. Kaikkia ihmisiä, siis lapsiakin koskee, että pelastuvat uskon kautta. Sitä on luonnollisesti järkeisoppineiden vaikea uskoa, kun vaatimus on havaittavat, kuultavat ja nähtävät ominaisuudet. Järkeisoppineet eivät voi uskoa mittään, elleivät näe.

Lue lisää

kuitenkin ketkä sinne kasteelle meni. Uskovat ja eikä sylivauvat. Kastettavilla oli ikää päälle kymmenenvuotta...

yönmatkamies kirjoitti:

Miten sainkin noin paljon kirjoitusvirheitä mahtumaan yhteen viestiin??? Tuli ennätys...

jumalaton

Adjektiivi

jumalaton

henkilö, jolla ei ole Jumalaa
henkilö, joka ei ole uskovainen
suuri, valtava (puhek.)
Niiden talo on ihan jumalattoman iso!
]
Sanontoja
Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.

Wikisanakirjasta määritelmää.

Uskovillahan on Jumala joten Jumalattomasta ei voi puhua.

1. Kor. 7:14
Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

Uskovat vanhemmat pyhittää lapset joten kasteita ei tarvita ennekuin ihminen itse sitten alkaa ymmärtämään asioista.

Lue lisää

Millä perusteella vanhemmat pyhittävät lapsensa.

mukainen eksytys kirjoitti:

selkeä viesti ketkä tulee kastaa on kirkko alkanut kastamaan ilman parannuksen tekoa olevia ihmisiä, elävät synneissään jne.
He kastavat rippikoululaisia eli 15 vuotiaita jos eivät sitä ennen ole kastettu, uskosta ei niinkään ole tietoa mutta kun kirkko sanoo että muuten ei ehtoollista saa.

Ja kuitenkin Raamattu antaa selkeän sävelen lapsen puhtaudesta. Tämä eksytys mistä Raamattu varoittaa on hyvinkin totta. käykää ulos tuosta valhekirkosta joka tuudittaa ihmiset väärään uskoon. Onneksi vapaat suunnat ovat tämän ymmärtäneet, ja tulee joka päivä niitä jotka uskovat Herraan Jeesukseen ja liittyvät toisiin uskoviin. Niin se Jumalan Sanassakin on ollut ja on aina oleva. selkeä pasuuna on annettu ketkä ovat uskovia ja ketkä ei.



Alkukristityt perustivat seurakuntia joihin kuului uudestisyntyneet ukskovat ja kastetut.
2000 vuotta vanha oppi on onneksi tullut jäädäkseen vapaissa suunnissa. On ymmärretty että uskoon tuleminen on ensin ja kaste sitten vasta.
Miksi kastaa ihmistä joka ei tunne Jumalan Sanaa.
Jeesus itse osoitti syntisille ihmisille mitä heidän pitää tehdä.
Ja kastetta julistettiin ihmisille jotka tekivät parannuksen ja uskoivat Jeesukseen.

Ihmiselle on annettu vapaus tähän.
Nyt kirkot saavat sanoa uudestisyntyneille ihmsille että tekevät synnin kun menevät uudelleen kasteelle. Suurin virhe minusta on tehty kun viaton joka ei pysty ymmärtämään asiasta yhtään mitään kastetaan sitä hänen pyytämättään.
Ihminen kulkee kastettuna mutta ristin vihollisena, ainakin useimmat heistä.

Antoiko Jeesus ymmärtää kasteen olevan sellaiselle ihmiselle joka murhaa, raiskaa, muttei tee parannusta. Ei todellakaan. Hän julisti evankeliumin ja sen jälkeen ihmisissä alkoi tapahtumaan tahtomista ja tekemistä.

Annetaan vauvat kasvaa ihan rauhassa, he eivät sitä tarvitse koska ovat viattomia ja puhtaita Jeesuksen omien sanojen mukaan. Parannuksen teko kuuluu jokaiselle ihmiselle jos haluaa taivaaseen kerran päästä perille.

Jokaine joka on Jeesuksessa Kristuksessa, muistaa myös kastepäivänsä, on se vain niin suuri asia kun syntinen saa pelastuksen.

Lue lisää

Saisinko ne Raamatun kohdat, jotka todistavat lasten sellaista puhtaudesta, että he perivät iankaikkisen elämän.

yönmatkamies kirjoitti:

kuitenkin ketkä sinne kasteelle meni. Uskovat ja eikä sylivauvat. Kastettavilla oli ikää päälle kymmenenvuotta...

Mitään ei voi, että perheen pää määräsi Uuden Testamentin aikana (vanhan Testamentin mukaisesti) perheen uskon osallisuudesta ja siis myös kasteesta. Missä on tavattu lapseton kansa (lähetyskäsky) ja missä ovat perheet, joilla ei ole lapsia (perhekuntien kasteet)?

AlpoAhola kirjoitti:

Mitään ei voi, että perheen pää määräsi Uuden Testamentin aikana (vanhan Testamentin mukaisesti) perheen uskon osallisuudesta ja siis myös kasteesta. Missä on tavattu lapseton kansa (lähetyskäsky) ja missä ovat perheet, joilla ei ole lapsia (perhekuntien kasteet)?

Lue lisää

kerrotaan sylivauvojen kaste.

Missä vauvat mursivat leipää?

Minusta tässä nyt on vähän isommasta kyse joille sanaa julistettiin, ottivat itse kasteen. Parannuksen tehneet menivät kasteelle. Siis ihminen ymmärsi puhutun Sanan.

AlpoAhola kirjoitti:

Millä perusteella vanhemmat pyhittävät lapsensa.

vanhemmat voivat uskoa lapsensa puolesta?
miten ihminen voi ottaa Jumalan aseman ja kastaa heidät sitä heidän pyytämättä. Pyhittääkö kirkko lapset ilman heidän suostumustaan? eikös Jeesus antanut valinnan mahdollisuuden. Uskon että tuota "pyhittämistä" ei kukaan voi tehdä kirkon tunnustuksien mukaan.
Pyhitetäänkö lapset jotenkin ihmisen toimesta?

Eikö se enää olekaan armosta ja uskosta?
Olen näkevinäni kirkon toiminnassa ihmisen teon. Lapsena saatu kaste annetaan ymmärtää että jokainen kirkon kastettu on uskossa.
Mistä kohtaa Raamatussa näin sanotaan.
Minä kun olen luullut että Jeesus pelastaa, eikä kirkko. Ihmiset pelastaa ennalta vaikka eivät tiedä mitä heistä tulee.
Ei pelastusrengastakaan heitetä veteen, jos siellä ei avunhuutoja kuulu. Mitään emme voi tehdä ennakolta vaan silloin kun ihminen itse tulee synnin tuntoon ja tahtoo pelastua.
Jumala avaa kun kolkutetaan.

AlpoAhola kirjoitti:

Mitään ei voi, että perheen pää määräsi Uuden Testamentin aikana (vanhan Testamentin mukaisesti) perheen uskon osallisuudesta ja siis myös kasteesta. Missä on tavattu lapseton kansa (lähetyskäsky) ja missä ovat perheet, joilla ei ole lapsia (perhekuntien kasteet)?

Lue lisää

Kasteeseen liittyy aina Raamatun opetuksen mukaan ensin usko ja evankeliumin kuulemisen vuoksi uudestisyntyminen Hengestä on alkanut. (1 Piet 1:23, Room 10:14-17, Mark 16:15-16) Ennen perhekuntien kastamista Raamatussa edelsi aina evankeliumin kuuleminen, katumus, kääntymys, ja syntien hylkääminen. (Matt 28:18-20, Apt 2:38-39, 8:35-39)

Raamatun esimerkki on aina luotettava. Raamattu kertoo kuitenkin avoimesti suurtenkin uskonmiesten lankeemuksistakin, joita tietenkään ei pidä seurata. Sylivauvojen ja hiukan vanhempienkin lasten kohdalla on lisäksi mielenkiintoinen asia että sen ajan roomalais-kreikkalaisen kulttuurin tapojen mukaan perhekuntiin luettiin juridisesti vain oikeustoimikelpoiset henkilöt. Holhottavat eivät ole oikeustoimikelpoisia, vaan vasta tietyssä iässä. Ehkäpä tapa johtui korkeasta lapsikuolleisuudesta? Voitaisiin sanoa että koko perhe kävi äänestämässä vaaleissa, mutta lapset eivät tietenkään äänestäneet?

Raamatun opetuksen mukaan on ilman muuta selvää ettei Jumalan tarkoitus ole missään tapauksessa että seurakunnassa on kastettuja jäseniä jotka eivät uskossa ole, eivätkä pyhityksen tietä kulje. Sellainen olisi vastoin kaikkia kristillisyyden ja seurakunnan tarkoituksen periaatteita. (1 Tim 3:15) Kuinka monta prosenttia lapsena kastetuista jää uskon tielle?

Oikeudenmukaisen Jumalan edessä vastataan teoista ymmärryksen mukaan. (Luuk 12:47-48) Lapsi ei voi vastata Jumalan edessä, esim. että lyö toista poskelle.

39 Ja teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, ja teidän poikanne, jotka eivät vielä tiedä, mikä on hyvä, mikä paha, ne pääsevät sinne; heille minä annan maan, ja he ottavat sen omaksensa.

kerro sinä mistä Raamatun k... kirjoitti:

kerrotaan sylivauvojen kaste.

Missä vauvat mursivat leipää?

Minusta tässä nyt on vähän isommasta kyse joille sanaa julistettiin, ottivat itse kasteen. Parannuksen tehneet menivät kasteelle. Siis ihminen ymmärsi puhutun Sanan.

Lue lisää

Perhekuntien kasteet.
Ehtoollisesta Raamattu määrää nauttian ymmärryksen.

kuinka kirjoitti:

vanhemmat voivat uskoa lapsensa puolesta?
miten ihminen voi ottaa Jumalan aseman ja kastaa heidät sitä heidän pyytämättä. Pyhittääkö kirkko lapset ilman heidän suostumustaan? eikös Jeesus antanut valinnan mahdollisuuden. Uskon että tuota "pyhittämistä" ei kukaan voi tehdä kirkon tunnustuksien mukaan.
Pyhitetäänkö lapset jotenkin ihmisen toimesta?

Eikö se enää olekaan armosta ja uskosta?
Olen näkevinäni kirkon toiminnassa ihmisen teon. Lapsena saatu kaste annetaan ymmärtää että jokainen kirkon kastettu on uskossa.
Mistä kohtaa Raamatussa näin sanotaan.
Minä kun olen luullut että Jeesus pelastaa, eikä kirkko. Ihmiset pelastaa ennalta vaikka eivät tiedä mitä heistä tulee.
Ei pelastusrengastakaan heitetä veteen, jos siellä ei avunhuutoja kuulu. Mitään emme voi tehdä ennakolta vaan silloin kun ihminen itse tulee synnin tuntoon ja tahtoo pelastua.
Jumala avaa kun kolkutetaan.

Lue lisää

Te järjestelmällisesti lähdette siitä, että ihminen on luonnostaan hyvä ja siten kiellätte Raamatun vääjäämmättömän totuuden, että ihminen on lihasta syntynyt. Tehkää siis parannus Raamatun vastaisesta opissa.

Raamattu sanoo, ettei velikään taida veljeä Jumalalle lunastaa. Siinä virassa on lihasta syntymätön KRISTUS. Lapsikin pelastuu vain uskon kautta, jonka Te myös kiellätte Raamatun vastaisesti.

yönmatkamies kirjoitti:

Kasteeseen liittyy aina Raamatun opetuksen mukaan ensin usko ja evankeliumin kuulemisen vuoksi uudestisyntyminen Hengestä on alkanut. (1 Piet 1:23, Room 10:14-17, Mark 16:15-16) Ennen perhekuntien kastamista Raamatussa edelsi aina evankeliumin kuuleminen, katumus, kääntymys, ja syntien hylkääminen. (Matt 28:18-20, Apt 2:38-39, 8:35-39)

Raamatun esimerkki on aina luotettava. Raamattu kertoo kuitenkin avoimesti suurtenkin uskonmiesten lankeemuksistakin, joita tietenkään ei pidä seurata. Sylivauvojen ja hiukan vanhempienkin lasten kohdalla on lisäksi mielenkiintoinen asia että sen ajan roomalais-kreikkalaisen kulttuurin tapojen mukaan perhekuntiin luettiin juridisesti vain oikeustoimikelpoiset henkilöt. Holhottavat eivät ole oikeustoimikelpoisia, vaan vasta tietyssä iässä. Ehkäpä tapa johtui korkeasta lapsikuolleisuudesta? Voitaisiin sanoa että koko perhe kävi äänestämässä vaaleissa, mutta lapset eivät tietenkään äänestäneet?

Raamatun opetuksen mukaan on ilman muuta selvää ettei Jumalan tarkoitus ole missään tapauksessa että seurakunnassa on kastettuja jäseniä jotka eivät uskossa ole, eivätkä pyhityksen tietä kulje. Sellainen olisi vastoin kaikkia kristillisyyden ja seurakunnan tarkoituksen periaatteita. (1 Tim 3:15) Kuinka monta prosenttia lapsena kastetuista jää uskon tielle?

Oikeudenmukaisen Jumalan edessä vastataan teoista ymmärryksen mukaan. (Luuk 12:47-48) Lapsi ei voi vastata Jumalan edessä, esim. että lyö toista poskelle.

39 Ja teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, ja teidän poikanne, jotka eivät vielä tiedä, mikä on hyvä, mikä paha, ne pääsevät sinne; heille minä annan maan, ja he ottavat sen omaksensa.

Lue lisää

Onko siis lapseton kansa ja perheetkö ovat siis lapsettomia. Kiellätte lasten lihasta syntymisen ja kiellätte Jeesuksen todistuksen lasten uskosta. Tehkää siis parannus harhaisesta opistanne.

mukainen eksytys kirjoitti:

selkeä viesti ketkä tulee kastaa on kirkko alkanut kastamaan ilman parannuksen tekoa olevia ihmisiä, elävät synneissään jne.
He kastavat rippikoululaisia eli 15 vuotiaita jos eivät sitä ennen ole kastettu, uskosta ei niinkään ole tietoa mutta kun kirkko sanoo että muuten ei ehtoollista saa.

Ja kuitenkin Raamattu antaa selkeän sävelen lapsen puhtaudesta. Tämä eksytys mistä Raamattu varoittaa on hyvinkin totta. käykää ulos tuosta valhekirkosta joka tuudittaa ihmiset väärään uskoon. Onneksi vapaat suunnat ovat tämän ymmärtäneet, ja tulee joka päivä niitä jotka uskovat Herraan Jeesukseen ja liittyvät toisiin uskoviin. Niin se Jumalan Sanassakin on ollut ja on aina oleva. selkeä pasuuna on annettu ketkä ovat uskovia ja ketkä ei.



Alkukristityt perustivat seurakuntia joihin kuului uudestisyntyneet ukskovat ja kastetut.
2000 vuotta vanha oppi on onneksi tullut jäädäkseen vapaissa suunnissa. On ymmärretty että uskoon tuleminen on ensin ja kaste sitten vasta.
Miksi kastaa ihmistä joka ei tunne Jumalan Sanaa.
Jeesus itse osoitti syntisille ihmisille mitä heidän pitää tehdä.
Ja kastetta julistettiin ihmisille jotka tekivät parannuksen ja uskoivat Jeesukseen.

Ihmiselle on annettu vapaus tähän.
Nyt kirkot saavat sanoa uudestisyntyneille ihmsille että tekevät synnin kun menevät uudelleen kasteelle. Suurin virhe minusta on tehty kun viaton joka ei pysty ymmärtämään asiasta yhtään mitään kastetaan sitä hänen pyytämättään.
Ihminen kulkee kastettuna mutta ristin vihollisena, ainakin useimmat heistä.

Antoiko Jeesus ymmärtää kasteen olevan sellaiselle ihmiselle joka murhaa, raiskaa, muttei tee parannusta. Ei todellakaan. Hän julisti evankeliumin ja sen jälkeen ihmisissä alkoi tapahtumaan tahtomista ja tekemistä.

Annetaan vauvat kasvaa ihan rauhassa, he eivät sitä tarvitse koska ovat viattomia ja puhtaita Jeesuksen omien sanojen mukaan. Parannuksen teko kuuluu jokaiselle ihmiselle jos haluaa taivaaseen kerran päästä perille.

Jokaine joka on Jeesuksessa Kristuksessa, muistaa myös kastepäivänsä, on se vain niin suuri asia kun syntinen saa pelastuksen.

Lue lisää

Opetat:"Suurin virhe minusta on tehty kun viaton joka ei pysty ymmärtämään asiasta yhtään mitään kastetaan..."
--
Kasteen tilalla teillä on lapsen siunaamisen.
Kysynkin sinulta, ottaako lapsi vastaan tämän hänelle välittämänne siunauksen?

yönmatkamies kirjoitti:

Kasteeseen liittyy aina Raamatun opetuksen mukaan ensin usko ja evankeliumin kuulemisen vuoksi uudestisyntyminen Hengestä on alkanut. (1 Piet 1:23, Room 10:14-17, Mark 16:15-16) Ennen perhekuntien kastamista Raamatussa edelsi aina evankeliumin kuuleminen, katumus, kääntymys, ja syntien hylkääminen. (Matt 28:18-20, Apt 2:38-39, 8:35-39)

Raamatun esimerkki on aina luotettava. Raamattu kertoo kuitenkin avoimesti suurtenkin uskonmiesten lankeemuksistakin, joita tietenkään ei pidä seurata. Sylivauvojen ja hiukan vanhempienkin lasten kohdalla on lisäksi mielenkiintoinen asia että sen ajan roomalais-kreikkalaisen kulttuurin tapojen mukaan perhekuntiin luettiin juridisesti vain oikeustoimikelpoiset henkilöt. Holhottavat eivät ole oikeustoimikelpoisia, vaan vasta tietyssä iässä. Ehkäpä tapa johtui korkeasta lapsikuolleisuudesta? Voitaisiin sanoa että koko perhe kävi äänestämässä vaaleissa, mutta lapset eivät tietenkään äänestäneet?

Raamatun opetuksen mukaan on ilman muuta selvää ettei Jumalan tarkoitus ole missään tapauksessa että seurakunnassa on kastettuja jäseniä jotka eivät uskossa ole, eivätkä pyhityksen tietä kulje. Sellainen olisi vastoin kaikkia kristillisyyden ja seurakunnan tarkoituksen periaatteita. (1 Tim 3:15) Kuinka monta prosenttia lapsena kastetuista jää uskon tielle?

Oikeudenmukaisen Jumalan edessä vastataan teoista ymmärryksen mukaan. (Luuk 12:47-48) Lapsi ei voi vastata Jumalan edessä, esim. että lyö toista poskelle.

39 Ja teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, ja teidän poikanne, jotka eivät vielä tiedä, mikä on hyvä, mikä paha, ne pääsevät sinne; heille minä annan maan, ja he ottavat sen omaksensa.

Lue lisää

5. Mooseksen kirja 1:39 Ja teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, ja teidän poikanne, jotka eivät vielä tiedä, mikä on hyvä, mikä paha, ne pääsevät sinne; heille minä annan maan, ja he ottavat sen omaksensa.

(Tulevatkohan pian tietämän kuitenkin:)

5. Mooseksen kirja 4:24 Sillä Herra, sinun Jumalasi, on kuluttava tuli, kiivas Jumala.

5. Mooseksen kirja 27:26 Kirottu olkoon se, joka ei pidä tämän lain sanoja eikä täytä niitä. Ja kaikki kansa sanokoon: 'Amen'

Roomalaiskirje 3:12, 19-20, 23 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

Roomalaiskirje 5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet

(Mistä nyt saataisiin varmuus siitä, ettei vain sittenkin nämäkin koskisi lapsiakin. Ainakin lapsetkin voi kulla, mutta miksi ne voivat kuolla, kun heissä ei pitäisi olla syntiä?)

AlpoAhola kirjoitti:

Te järjestelmällisesti lähdette siitä, että ihminen on luonnostaan hyvä ja siten kiellätte Raamatun vääjäämmättömän totuuden, että ihminen on lihasta syntynyt. Tehkää siis parannus Raamatun vastaisesta opissa.

Raamattu sanoo, ettei velikään taida veljeä Jumalalle lunastaa. Siinä virassa on lihasta syntymätön KRISTUS. Lapsikin pelastuu vain uskon kautta, jonka Te myös kiellätte Raamatun vastaisesti.

Lue lisää

on täysin käsittämätöntä!

Miten muka lapsikaste tekee lapsesta uskovaisen,että tulisi puhitetyksi sen kautta,mikä siinä rituaalissa todistaa lapsen tulleen uskoon?

Eiköhän asia ole niin,että tämän epäraamatullisen kastetavan kannattajat ITSE olettavat niin tapahtuvan,ja siihen sitten sisällytetään eri Raamatun kohtia,vaikka niissä yhdessäkään ei sanallakaan mainita kasteesta -saati lapsikasteesta.

Se on liperaalitologien järjellinen,ihmisjärjellä selitetty ,monisanaisesti harhautettu sellaiset ihmiset,jotka eivät itse lue Raamattua.
Et Alpo mitenkään voi Raamatulla todistaa lapsikastetta raamatulliseksi,kun sanaakaan ei löydy Raamatusta lapsikasteesta,kaikki on sovittelua ja olettamusta,sovellusta sinun omaan rakaentaamaasi kastetapaan,Raamatusta sitä ei löydy.

Mikset muuten vastaa viestiini,jonka olen julkaissut molemmille palstoille,itse pyysit vastauksia,meitkö sanattomaksi,koska Raamatunkohdat joihin niin innokkasti aina vetoat ,eivät oikeasti arvioituina puhu tavuakaan lapsikasteen puolesta!

Vai et suinkaan ole niin ylimielinen,ettet "mahdu" vastaamaan ja puollustamaan kantaasi,tai osoittamaan analyysini vääräksi!

Etkä ole vieläkään vastannut kysymyksiini:
Missä Raamatussa on todisteet siitä,että kastevedessä on myös veri,siis Jeesuksen veri?

Toinen kysymys:
Missä Raamatussa sanotaan,että lapsi voi uskoa?
Vastaukset tulee antaa selvästi Raamatun kohdat mainiten,ilman laahausta Mooseksesta alkaen läpi Raamatun,sillä se on hakuammuntaa ja täysin sekamelskaa,josta ei saa mitään tolkkua,kun yksikään kohta ei puhu lapsikasteesta,ainakaan tähän menessä mitä olet esittänyt,pelkkää olettamusta ja sovellusta.

Sillä kaste on uudentestamentin ilmoittama,ja apostolien esille tuoma,johon sisältyy Jeesuksen lähetyskäskyn yhteydessä annettu kristillisen kasteen perustus. Jonka sitten apostolit toivat krjeissään selvästi esille uskovaisten kasteena upottamalla.

RitariOlevainen kirjoitti:

on täysin käsittämätöntä!

Miten muka lapsikaste tekee lapsesta uskovaisen,että tulisi puhitetyksi sen kautta,mikä siinä rituaalissa todistaa lapsen tulleen uskoon?

Eiköhän asia ole niin,että tämän epäraamatullisen kastetavan kannattajat ITSE olettavat niin tapahtuvan,ja siihen sitten sisällytetään eri Raamatun kohtia,vaikka niissä yhdessäkään ei sanallakaan mainita kasteesta -saati lapsikasteesta.

Se on liperaalitologien järjellinen,ihmisjärjellä selitetty ,monisanaisesti harhautettu sellaiset ihmiset,jotka eivät itse lue Raamattua.
Et Alpo mitenkään voi Raamatulla todistaa lapsikastetta raamatulliseksi,kun sanaakaan ei löydy Raamatusta lapsikasteesta,kaikki on sovittelua ja olettamusta,sovellusta sinun omaan rakaentaamaasi kastetapaan,Raamatusta sitä ei löydy.

Mikset muuten vastaa viestiini,jonka olen julkaissut molemmille palstoille,itse pyysit vastauksia,meitkö sanattomaksi,koska Raamatunkohdat joihin niin innokkasti aina vetoat ,eivät oikeasti arvioituina puhu tavuakaan lapsikasteen puolesta!

Vai et suinkaan ole niin ylimielinen,ettet "mahdu" vastaamaan ja puollustamaan kantaasi,tai osoittamaan analyysini vääräksi!

Etkä ole vieläkään vastannut kysymyksiini:
Missä Raamatussa on todisteet siitä,että kastevedessä on myös veri,siis Jeesuksen veri?

Toinen kysymys:
Missä Raamatussa sanotaan,että lapsi voi uskoa?
Vastaukset tulee antaa selvästi Raamatun kohdat mainiten,ilman laahausta Mooseksesta alkaen läpi Raamatun,sillä se on hakuammuntaa ja täysin sekamelskaa,josta ei saa mitään tolkkua,kun yksikään kohta ei puhu lapsikasteesta,ainakaan tähän menessä mitä olet esittänyt,pelkkää olettamusta ja sovellusta.

Sillä kaste on uudentestamentin ilmoittama,ja apostolien esille tuoma,johon sisältyy Jeesuksen lähetyskäskyn yhteydessä annettu kristillisen kasteen perustus. Jonka sitten apostolit toivat krjeissään selvästi esille uskovaisten kasteena upottamalla.

Lue lisää

RitariOlevainen:
"Jonka (kasteen) sitten apostolit toivat krjeissään selvästi esille uskovaisten kasteena upottamalla".
---
Kysymyksiä uskovaisten kasteesta sinulle RO ja muillekin tämän kasteen kannattajille:
--Mitä ns. uskovasten kaste sinulle antoi/antaa?
(Mitä kaste 0N?)
--Onko kasteveteen yhdistyneenä Jumalan SANA?
--Vaikuttaako/toimiiko kasteessa Isä, Poika ja Pyhä Henki?
Jos vaikuttaa, niin miten?

Muutama Raamatun Sanan paikka riittää vastaukseksi kuhunkin kysymykseen!

RitariOlevainen kirjoitti:

on täysin käsittämätöntä!

Miten muka lapsikaste tekee lapsesta uskovaisen,että tulisi puhitetyksi sen kautta,mikä siinä rituaalissa todistaa lapsen tulleen uskoon?

Eiköhän asia ole niin,että tämän epäraamatullisen kastetavan kannattajat ITSE olettavat niin tapahtuvan,ja siihen sitten sisällytetään eri Raamatun kohtia,vaikka niissä yhdessäkään ei sanallakaan mainita kasteesta -saati lapsikasteesta.

Se on liperaalitologien järjellinen,ihmisjärjellä selitetty ,monisanaisesti harhautettu sellaiset ihmiset,jotka eivät itse lue Raamattua.
Et Alpo mitenkään voi Raamatulla todistaa lapsikastetta raamatulliseksi,kun sanaakaan ei löydy Raamatusta lapsikasteesta,kaikki on sovittelua ja olettamusta,sovellusta sinun omaan rakaentaamaasi kastetapaan,Raamatusta sitä ei löydy.

Mikset muuten vastaa viestiini,jonka olen julkaissut molemmille palstoille,itse pyysit vastauksia,meitkö sanattomaksi,koska Raamatunkohdat joihin niin innokkasti aina vetoat ,eivät oikeasti arvioituina puhu tavuakaan lapsikasteen puolesta!

Vai et suinkaan ole niin ylimielinen,ettet "mahdu" vastaamaan ja puollustamaan kantaasi,tai osoittamaan analyysini vääräksi!

Etkä ole vieläkään vastannut kysymyksiini:
Missä Raamatussa on todisteet siitä,että kastevedessä on myös veri,siis Jeesuksen veri?

Toinen kysymys:
Missä Raamatussa sanotaan,että lapsi voi uskoa?
Vastaukset tulee antaa selvästi Raamatun kohdat mainiten,ilman laahausta Mooseksesta alkaen läpi Raamatun,sillä se on hakuammuntaa ja täysin sekamelskaa,josta ei saa mitään tolkkua,kun yksikään kohta ei puhu lapsikasteesta,ainakaan tähän menessä mitä olet esittänyt,pelkkää olettamusta ja sovellusta.

Sillä kaste on uudentestamentin ilmoittama,ja apostolien esille tuoma,johon sisältyy Jeesuksen lähetyskäskyn yhteydessä annettu kristillisen kasteen perustus. Jonka sitten apostolit toivat krjeissään selvästi esille uskovaisten kasteena upottamalla.

Lue lisää

>Miten muka lapsikaste tekee lapsesta uskovaisen, että tulisi pyhitetyksi sen kautta, mikä siinä rituaalissa todistaa lapsen tulleen uskoon?

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. On siis Kolmiyhteisen Jumalan toimesta ja mahdollisuuksista, eikä ihmisen työstä, sillä Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt" Joh.6:29.

>Et Alpo mitenkään voi Raamatulla todistaa lapsikastetta raamatulliseksi, kun sanaakaan ei löydy Raamatusta lapsikasteesta, kaikki on sovittelua ja olettamusta, sovellusta sinun omaan rakentamaasi kastetapaan,Raamatusta sitä ei löydy.

Perhekuntien kasteet.

>Etkä ole vieläkään vastannut kysymyksiini: Missä Raamatussa on todisteet siitä, että kastevedessä on myös veri, siis Jeesuksen veri?

Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Room. 6:3. Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä 1.Joh.5:8.

>Toinen kysymys: Missä Raamatussa sanotaan, että lapsi voi uskoa?

Jeesus otti pieniä lapsia syliinsä ja sanoi niiden uskovan. ”JOTKA USKOVAT”, eivät siis vain voi uskoa, vaan jotka ”presiis” de facto USKOVAT.

kavereita pirskoteltiin, muttei vauvoja.

kovin parataisia kirjoitti:

kavereita pirskoteltiin, muttei vauvoja.

Oletko lukenut Vanhasta Testamentista, että mitä siellä määrättiin lasten puolesta tekemään. Minä olen lukenut ja näyttää siltä, että vanhempien velvollisuus oli hoitaa asiat niin, että jo pieni lapsi tulee saatetuksi niin, että se pysyy valittuna kansana ja siis tulee erotetuksi pakanuudesta. Sillä kaikella on merkityksensä ajatelle Uutta Testamenttia.

noissa kohdissa puhuttu kuukauden ikäisten pirskottamisesta. Sitäpaitsi leeviläisillä oli erikois asema joten heitä koski eri säännöt.

14 Erota leeviläiset israelilaisten keskuudesta, että leeviläiset olisivat minun omani.
15 Ja senjälkeen leeviläiset menkööt palvelemaan ilmestysmajaa, kun sinä olet puhdistanut heidät ja toimittanut heille heilutuksen.

yönmatkamies kirjoitti:

noissa kohdissa puhuttu kuukauden ikäisten pirskottamisesta. Sitäpaitsi leeviläisillä oli erikois asema joten heitä koski eri säännöt.

14 Erota leeviläiset israelilaisten keskuudesta, että leeviläiset olisivat minun omani.
15 Ja senjälkeen leeviläiset menkööt palvelemaan ilmestysmajaa, kun sinä olet puhdistanut heidät ja toimittanut heille heilutuksen.

Lue lisää

Miksi imeväiset lapsetkin piti kastaa Punaisen Meren ylityksen aikana?
ja joivat kaikki Kristuksen henkeä?
miksi imeväisetkin joivat kasteessa Kristuksen henkeä?

myös imeväiset kirjoitti:

Miksi imeväiset lapsetkin piti kastaa Punaisen Meren ylityksen aikana?
ja joivat kaikki Kristuksen henkeä?
miksi imeväisetkin joivat kasteessa Kristuksen henkeä?

Lue lisää

"ja saivat kaikki kasteen"
myös imeväiset:
"Miksi imeväiset lapsetkin piti kastaa Punaisen Meren ylityksen aikana?
ja joivat kaikki Kristuksen henkeä?
miksi imeväisetkin joivat kasteessa Kristuksen henkeä"?
---
Aamulla töihin ajellessani mietin juuri samoja asioita, joita toit esiin viestissäsi.
Arvellaan, että Punaisen meren yli kulki noin 600,000 sotakuntoista miestä.
Joukossa oli varmaan paljon myös imeväisiä, jotka saivat myös "kasteen Moosekseen" (1. Kor. 10:1-4).

Kaste Moosekseenhan on Uuden Liiton kasteen vanhatestamentillinen esikuva.

Tapio522 kirjoitti:

"ja saivat kaikki kasteen"
myös imeväiset:
"Miksi imeväiset lapsetkin piti kastaa Punaisen Meren ylityksen aikana?
ja joivat kaikki Kristuksen henkeä?
miksi imeväisetkin joivat kasteessa Kristuksen henkeä"?
---
Aamulla töihin ajellessani mietin juuri samoja asioita, joita toit esiin viestissäsi.
Arvellaan, että Punaisen meren yli kulki noin 600,000 sotakuntoista miestä.
Joukossa oli varmaan paljon myös imeväisiä, jotka saivat myös "kasteen Moosekseen" (1. Kor. 10:1-4).

Kaste Moosekseenhan on Uuden Liiton kasteen vanhatestamentillinen esikuva.

Lue lisää

Jo Hesekiel kirjottaa kasteesta ja sen olemuksesta näin:

Hes.36
25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

Punaisen meren ylityksen ajan lapset joivat kasteessa Kristuksen henkeä.

Samoin lapset juovat Kristuksen henkeä tämän ajan kasteessa nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, sillä ilman Kristuken henkeä, ei voi olla hänen omansa, sanoo sana.

1.Kor.12
12 Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
14 Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta.

Raamatun mukaan kaste on suuri Jumalan salaisuus (=sakramentti tarkoittaa Jumalan salaisuutta), jolla lapsi liitetään seurakuntaan eli Kristuksen ruumiiseen.

Ef. 5:32
   
Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

Väisäsen tekstiä:

"Jeesus asettaa lapsen aikuiselle esikuvaksi ja sanoo:
”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi,
ette pääse taivasten valtakuntaan” (Matt. 18:3).

Kysymyksessä ei ollut varttunut lapsi, vaan pienokainen
(mikros = pieni, vähäinen) (Matt. 18:6). Koko esikuva
menettää merkityksensä, jos kertomuksen lapsi ajatellaan
itsenäisiin tahdonratkaisuihin kypsyneeksi."

vastaus:

Adjektiivin mikros, mikra, mikron merkitykset erään
Uuden testamentin kreikan sanakirjan mukaan:

a) koosta: pieni, vähäinen, lyhyt
b) matkasta: vähän, lyhyt
c) iästä: nuorempi
d) ajasta: vähän, lyhyt
e) määrästä: vähän, hiukan, harva
f) arvosta: pieni

On täysin mielikuvituksen tuotetta väittää tämän sanan
merkitsevän sylivauvaikäistä lasta. Sylivauvoista kun
puhutaan, käytetään neutrista substantiivia `brefos´,
mutta silläkin on muitakin merkityksiä, joista eräs
Uuden testamentin kreikan sanakirja luettelee seuraavat:
sikiö, vauva, pieni lapsi, lapsuus.

Seuraava Väisäsen virke onkin täysin totta:

"Kysymyksessä oli vanhan liiton armolupauksista osallinen
lapsi, joka uskoi."

Tässä oli jo selvästi kyse sen ikäisestä lapsesta, jotka
kykeni henkilökohtaisesta ja tietoisesti `uskomaan`, ja
myös ilmaiseman toisille uskovansa.

Väisäsen tekstiä:

"Kertomuksessa mainitaan, että Jeesus ”kutsui luokseen lapsen”
(Matt. 18:2). Tästä maininnasta ei käy ilmi, tuliko lapsi itse
vai tuotiinko hänet. Jeesus kutsui tykönsä sellaisen lapsen,
joka oli paikalla. Vertauskohdan kärki ei suuntaudu lapsen
kävelytaitoon tai muihin avuihin, vaan ’lapsen kaltaisuuteen’.
Siinä suhteessa kaikkein lapsenmielisin on paras esikuva, kun
taas itsenäisiin tahdonratkaisuihin pystyvä henkilö on Jeesuksen
antaman esikuvan vastakohta. (257)"

Vastaus:

Tekstistä käy selvästi ilmi se todennäköisin vaihtoehto, että
Jeesuksen kutsu kohdistui lapselle suoraan itselleen. Tästä
syystä on myös selvästi nähtävissä se todennäköisin vaihtoehto,
että juuri lapsi itse vastasi `ìtsenäisellä tahtonratkaisulla´
tuohon kutsuun, lähtemällä liikkeelle, siis kävelemään eli siis
tottelemalla kutsua.

Väisäsen tekstiä:

Lapsia ’tuotiin’ (Mark. 10:13) eli kannettiin Jeesuksen tykö.
Opetuslapset moittivat tuojia. Mutta Jeesus suorastaan närkästyi
siitä ja sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää
estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” (
Mark. 10:14). Matteus ja Markus käyttävät Jeesuksen tykö
tuoduista lapsista sanaa paidion, jota Uusi Testamentti
käyttää 0-12 vuotiaista, kuten esim. Johannes Kastajasta 8
päivän vanhana (Luuk. 1:59) ja Markus 12-vuotiaasta tytöstä
(Mark. 5:39-40).

Vastaus:

Kohdassa Markus 10: 13 oleva "lapsia" sana on "paidia",
eli monikon akkusatiivimuoto neutrisesta substantiivista
`paidion´.

Neutrinen substantiivi `paidion´ on puolestaan
deminutiivimuoto sanasta `pais´ ja merkitsee:
lapsi, tyttö, poika pienokainen, lapsukainen,
nuorukainen
kuvaannollisesti: lapsi (ymmärrykseltään) 1Kor/14:20.

Maskuliini / feminiini sukuinen substantiivi
`pais` merkitsee:

poika, tyttö, lapsi, palvelija, orja

On siis täysin Väisäsen tarkoitushakuista mielikuvitusta
väittää, että tässä raamatunkohdassa mainittu `tuominen´
merkitsi kaikkien lasten kohdalla heidän `kantamistaan´.

Kyllä kysymys useimpien lasten kohdalla oli varmaankin
"taluttamisesta". Heitähän ujoutensa tähden täytyy
meidänkin aikanamme `taluttaa´ uusien tuttavuuksien
luo, mutta talutettaessakin he kyllä kävelevät omilla
jaloillaan.

Omilla jaloilla `tykö tuloon´ viittaa selvästi myös
Herramme sanat: "Sallikaa lasten `tulla´ minun tyköni,
älkääkä estäkö `heitä´... ."

Herra ei siis sanonut: "Sallikaa toisten kantaa lapsia,
minun tyköni, älkääkä estäkö heidän kantajiaan..."

No, totta kai lapsia myös kannettiin Herran siunattavaksi,
mutta nämä kannettavat olivat pääasiasssa noita `brefos`-
ikäisiä.

Väisäsen tekstiä:

Kolmas kertomus puhuu lapsista, jotka huusivat pyhäkössä
ylistystä Jeesukselle (Matt. 21:15-16). Nyt närkästyivät
ylipapit ja kirjanoppineet. Silloin Jeesus sanoi: ”Ettekö
ole koskaan lukeneet tätä sanaa: ’Lasten ja imeväisten
suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi’?”

Kiitos on uskon hedelmä. Jos lapsilla on uskon hedelmiä,
heillä on uskoakin. Uskon hedelmää, kiitosta, on jo
imeväisellä. Jeesus ei tee eroa pienemmän ja vähän
varttuneemman imeväisen välillä. Niihin aikoihin lasta
saatettiin imettää kaksi, kolmekin vuotta (2. Makk. 7:27).

Vastaus:

Tuosta Matteuksen jakeesta 21: 15 ei löydy kreikan `brefos´-
sanaa, vaan siitä löytyy maskuliininen monikon akkusatiivi-
muoto `paidas´ substantiivista `pais´.

Tuskin Väisänenkään pitää todennäköisenä, että noilla
lapsilla tässä kohtaa tarkoitettin pelkkää vastasyntyneitten
sylilapsien kuoroa, Herralle Hoosiannaa laulamassa.

Saattoi tosin joukossa olla jo omille jaloilleen
nousseita vielä imetettäviä pienempiäkin isompien
veljien ja sisartensa talutettavana, `niihin aikoihin
kun lasta saatettiin imettää kaksi, kolmekin vuotta´
(2. Makk. 7:27).´ Tämän ikäisten imetettävien taitona
oli jo matkia vanhempia lapsia Hoosiannan sanojen
ilmaisemisessa.

Jätin tämän lainauksen viimeiseksi, koska juuri
tähän haluan Tapiolta selvän vastauksen:

Väisäsen tekstiä:

"Jeesus varoitti: `Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen
yhdenkin näistä vähäisistä (mikros = pieni, vähäinen),
jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen
kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin
meren syvyyteen” (Matt. 18:6)."

Väisänen ja häntä seuraten Tapio siis olettavat, että
tässäkin edellä olisi muka kysymys `sylivauvaikäisistä´
lapsista. Hyvä, olettakaamme näin.

Olettakaamme lisäksi että nämä herrat Väisänen ja Tapio
olisivat itse juuri noita "lankeemukseen johdattajia",
joista teksti varoittaa.

Kertokaapa nyt minulle ja muillekin lukijoille, `millä
keinoin´ ja ´`mihin kiusaukseen´ te kykenisitte johdattamaan
jonkun kapaloissaan ähisevän pikkupiltin, joka ei ymmärrä
vielä sanaakaan äidinkielestään, eikä näin ollen myöskään
teidän puheistanne?

Ei piltti myöskään kykene mihinkään siirtymään liikkumalla,
mitään `kiusausta´ toteuttamaan, vaan ainoastaan liikuttamaan
korissaan tarkoituksettomaan tahtiin mahdollisesti vapaana
olevia raajojaan.

kolmekonetta kirjoitti:

Väisäsen tekstiä:

"Jeesus asettaa lapsen aikuiselle esikuvaksi ja sanoo:
”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi,
ette pääse taivasten valtakuntaan” (Matt. 18:3).

Kysymyksessä ei ollut varttunut lapsi, vaan pienokainen
(mikros = pieni, vähäinen) (Matt. 18:6). Koko esikuva
menettää merkityksensä, jos kertomuksen lapsi ajatellaan
itsenäisiin tahdonratkaisuihin kypsyneeksi."

vastaus:

Adjektiivin mikros, mikra, mikron merkitykset erään
Uuden testamentin kreikan sanakirjan mukaan:

a) koosta: pieni, vähäinen, lyhyt
b) matkasta: vähän, lyhyt
c) iästä: nuorempi
d) ajasta: vähän, lyhyt
e) määrästä: vähän, hiukan, harva
f) arvosta: pieni

On täysin mielikuvituksen tuotetta väittää tämän sanan
merkitsevän sylivauvaikäistä lasta. Sylivauvoista kun
puhutaan, käytetään neutrista substantiivia `brefos´,
mutta silläkin on muitakin merkityksiä, joista eräs
Uuden testamentin kreikan sanakirja luettelee seuraavat:
sikiö, vauva, pieni lapsi, lapsuus.

Seuraava Väisäsen virke onkin täysin totta:

"Kysymyksessä oli vanhan liiton armolupauksista osallinen
lapsi, joka uskoi."

Tässä oli jo selvästi kyse sen ikäisestä lapsesta, jotka
kykeni henkilökohtaisesta ja tietoisesti `uskomaan`, ja
myös ilmaiseman toisille uskovansa.

Väisäsen tekstiä:

"Kertomuksessa mainitaan, että Jeesus ”kutsui luokseen lapsen”
(Matt. 18:2). Tästä maininnasta ei käy ilmi, tuliko lapsi itse
vai tuotiinko hänet. Jeesus kutsui tykönsä sellaisen lapsen,
joka oli paikalla. Vertauskohdan kärki ei suuntaudu lapsen
kävelytaitoon tai muihin avuihin, vaan ’lapsen kaltaisuuteen’.
Siinä suhteessa kaikkein lapsenmielisin on paras esikuva, kun
taas itsenäisiin tahdonratkaisuihin pystyvä henkilö on Jeesuksen
antaman esikuvan vastakohta. (257)"

Vastaus:

Tekstistä käy selvästi ilmi se todennäköisin vaihtoehto, että
Jeesuksen kutsu kohdistui lapselle suoraan itselleen. Tästä
syystä on myös selvästi nähtävissä se todennäköisin vaihtoehto,
että juuri lapsi itse vastasi `ìtsenäisellä tahtonratkaisulla´
tuohon kutsuun, lähtemällä liikkeelle, siis kävelemään eli siis
tottelemalla kutsua.

Väisäsen tekstiä:

Lapsia ’tuotiin’ (Mark. 10:13) eli kannettiin Jeesuksen tykö.
Opetuslapset moittivat tuojia. Mutta Jeesus suorastaan närkästyi
siitä ja sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää
estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” (
Mark. 10:14). Matteus ja Markus käyttävät Jeesuksen tykö
tuoduista lapsista sanaa paidion, jota Uusi Testamentti
käyttää 0-12 vuotiaista, kuten esim. Johannes Kastajasta 8
päivän vanhana (Luuk. 1:59) ja Markus 12-vuotiaasta tytöstä
(Mark. 5:39-40).

Vastaus:

Kohdassa Markus 10: 13 oleva "lapsia" sana on "paidia",
eli monikon akkusatiivimuoto neutrisesta substantiivista
`paidion´.

Neutrinen substantiivi `paidion´ on puolestaan
deminutiivimuoto sanasta `pais´ ja merkitsee:
lapsi, tyttö, poika pienokainen, lapsukainen,
nuorukainen
kuvaannollisesti: lapsi (ymmärrykseltään) 1Kor/14:20.

Maskuliini / feminiini sukuinen substantiivi
`pais` merkitsee:

poika, tyttö, lapsi, palvelija, orja

On siis täysin Väisäsen tarkoitushakuista mielikuvitusta
väittää, että tässä raamatunkohdassa mainittu `tuominen´
merkitsi kaikkien lasten kohdalla heidän `kantamistaan´.

Kyllä kysymys useimpien lasten kohdalla oli varmaankin
"taluttamisesta". Heitähän ujoutensa tähden täytyy
meidänkin aikanamme `taluttaa´ uusien tuttavuuksien
luo, mutta talutettaessakin he kyllä kävelevät omilla
jaloillaan.

Omilla jaloilla `tykö tuloon´ viittaa selvästi myös
Herramme sanat: "Sallikaa lasten `tulla´ minun tyköni,
älkääkä estäkö `heitä´... ."

Herra ei siis sanonut: "Sallikaa toisten kantaa lapsia,
minun tyköni, älkääkä estäkö heidän kantajiaan..."

No, totta kai lapsia myös kannettiin Herran siunattavaksi,
mutta nämä kannettavat olivat pääasiasssa noita `brefos`-
ikäisiä.

Väisäsen tekstiä:

Kolmas kertomus puhuu lapsista, jotka huusivat pyhäkössä
ylistystä Jeesukselle (Matt. 21:15-16). Nyt närkästyivät
ylipapit ja kirjanoppineet. Silloin Jeesus sanoi: ”Ettekö
ole koskaan lukeneet tätä sanaa: ’Lasten ja imeväisten
suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi’?”

Kiitos on uskon hedelmä. Jos lapsilla on uskon hedelmiä,
heillä on uskoakin. Uskon hedelmää, kiitosta, on jo
imeväisellä. Jeesus ei tee eroa pienemmän ja vähän
varttuneemman imeväisen välillä. Niihin aikoihin lasta
saatettiin imettää kaksi, kolmekin vuotta (2. Makk. 7:27).

Vastaus:

Tuosta Matteuksen jakeesta 21: 15 ei löydy kreikan `brefos´-
sanaa, vaan siitä löytyy maskuliininen monikon akkusatiivi-
muoto `paidas´ substantiivista `pais´.

Tuskin Väisänenkään pitää todennäköisenä, että noilla
lapsilla tässä kohtaa tarkoitettin pelkkää vastasyntyneitten
sylilapsien kuoroa, Herralle Hoosiannaa laulamassa.

Saattoi tosin joukossa olla jo omille jaloilleen
nousseita vielä imetettäviä pienempiäkin isompien
veljien ja sisartensa talutettavana, `niihin aikoihin
kun lasta saatettiin imettää kaksi, kolmekin vuotta´
(2. Makk. 7:27).´ Tämän ikäisten imetettävien taitona
oli jo matkia vanhempia lapsia Hoosiannan sanojen
ilmaisemisessa.

Jätin tämän lainauksen viimeiseksi, koska juuri
tähän haluan Tapiolta selvän vastauksen:

Väisäsen tekstiä:

"Jeesus varoitti: `Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen
yhdenkin näistä vähäisistä (mikros = pieni, vähäinen),
jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen
kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin
meren syvyyteen” (Matt. 18:6)."

Väisänen ja häntä seuraten Tapio siis olettavat, että
tässäkin edellä olisi muka kysymys `sylivauvaikäisistä´
lapsista. Hyvä, olettakaamme näin.

Olettakaamme lisäksi että nämä herrat Väisänen ja Tapio
olisivat itse juuri noita "lankeemukseen johdattajia",
joista teksti varoittaa.

Kertokaapa nyt minulle ja muillekin lukijoille, `millä
keinoin´ ja ´`mihin kiusaukseen´ te kykenisitte johdattamaan
jonkun kapaloissaan ähisevän pikkupiltin, joka ei ymmärrä
vielä sanaakaan äidinkielestään, eikä näin ollen myöskään
teidän puheistanne?

Ei piltti myöskään kykene mihinkään siirtymään liikkumalla,
mitään `kiusausta´ toteuttamaan, vaan ainoastaan liikuttamaan
korissaan tarkoituksettomaan tahtiin mahdollisesti vapaana
olevia raajojaan.

Lue lisää

"kolmekonetta" pyytää:
"Kertokaapa nyt minulle ja muillekin lukijoille, `millä keinoin´ ja ´`mihin kiusaukseen´ te kykenisitte johdattamaan jonkun kapaloissaan ähisevän pikkupiltin, joka ei ymmärrä vielä sanaakaan äidinkielestään, eikä näin ollen myöskään teidän puheistanne"?
--
Kiitos kommenteistasi ja kysymyksestä!

Sikiön muisti tallentaa ääniä aktiivisesti.
Sikiö myös osoittaa selvästi muistavansa.
Tämä kävi ilmi, kun Helsingin yliopiston aivotutkimuksen osasto tutki sikiön äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä raskausviikoilla kolmisen vuotta sitten (v. 2003).
Tulokset hämmästyttivät tutkijatkin.

Tutkimus osoitti, että kuulon erottelukyky kehittyy puheen osalta huomattavasti aikaisemmin kuin tähän asti on luultu.
Raamatun Sanaa tuntevalle tämä ei tietenkään ole mikään uusi asia, kuten tässäkin keskustelussa on monen kautta tuotu julki.
Järkeisoppineiden on vaikea myöntää näitä tosiasioita todeksi.

Tutkimuksen mukaan 32-38-viikkoisen sikiön aivot ja muisti ovat tutkimusta tehneen MINNA HUOTILAISEN mukaan hämmästyttävän kehittyneitä.
Vastasyntynyt vauva tunnistaa äitinsä äänen ja äidinkielen.
Vauvalla on myös tarve tuottaa itse ääntä ja kiinnittää huomionsa puheeseen.
Sikiö kuulee erityisesti äidin äänen kohtuun.

Meidän ei siis tarvitse poisselittää tai järkeillä tätäkään Sanan paikkaa;
"Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen" (Matt. 21:16).
Uskotaan, "niinkuin on kirjoitettu"!

Tapio522 kirjoitti:

"kolmekonetta" pyytää:
"Kertokaapa nyt minulle ja muillekin lukijoille, `millä keinoin´ ja ´`mihin kiusaukseen´ te kykenisitte johdattamaan jonkun kapaloissaan ähisevän pikkupiltin, joka ei ymmärrä vielä sanaakaan äidinkielestään, eikä näin ollen myöskään teidän puheistanne"?
--
Kiitos kommenteistasi ja kysymyksestä!

Sikiön muisti tallentaa ääniä aktiivisesti.
Sikiö myös osoittaa selvästi muistavansa.
Tämä kävi ilmi, kun Helsingin yliopiston aivotutkimuksen osasto tutki sikiön äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä raskausviikoilla kolmisen vuotta sitten (v. 2003).
Tulokset hämmästyttivät tutkijatkin.

Tutkimus osoitti, että kuulon erottelukyky kehittyy puheen osalta huomattavasti aikaisemmin kuin tähän asti on luultu.
Raamatun Sanaa tuntevalle tämä ei tietenkään ole mikään uusi asia, kuten tässäkin keskustelussa on monen kautta tuotu julki.
Järkeisoppineiden on vaikea myöntää näitä tosiasioita todeksi.

Tutkimuksen mukaan 32-38-viikkoisen sikiön aivot ja muisti ovat tutkimusta tehneen MINNA HUOTILAISEN mukaan hämmästyttävän kehittyneitä.
Vastasyntynyt vauva tunnistaa äitinsä äänen ja äidinkielen.
Vauvalla on myös tarve tuottaa itse ääntä ja kiinnittää huomionsa puheeseen.
Sikiö kuulee erityisesti äidin äänen kohtuun.

Meidän ei siis tarvitse poisselittää tai järkeillä tätäkään Sanan paikkaa;
"Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen" (Matt. 21:16).
Uskotaan, "niinkuin on kirjoitettu"!

Lue lisää

Kiitos sinullekin vastauksestasi, joka
ei tosiasiassa kuitenkaan ollut vastaus
kysymykseeni.

Koska et vastannut ollenkaan kysymykseeni,
toistan sen nyt toisin sanoin:

Mihin kiusaukseen ihminen kykenee
viettelemään kapaloissaan äheltävän
pikkupiltin, ja mitä viettelystä tuo
pikkupiltti kykenee vieteltynä
toteuttamaan?

Kaikki vanhemmat tietävät, että lapsilta
menee aikaa jopa pari kokonaista syntymänsä
jälkeistä ensimmäistä elinvuottaan siihen,
että he oppivat ymmärtämään äidinkieltään.

Sinä selitit sen sijaan lyhennettynä seuraavaa:

"Sikiön muisti tallentaa ääniä aktiivisesti.
Sikiö myös osoittaa selvästi muistavansa.
Tutkimus osoitti, että kuulon erottelukyky
kehittyy puheen osalta huomattavasti aikaisemmin
kuin tähän asti on luultu. Tämä kävi ilmi, kun
Helsingin yliopiston aivotutkimuksen osasto tutki
sikiön äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä
raskausviikoilla kolmisen vuotta sitten (v. 2003).
Tulokset hämmästyttivät tutkijatkin. Tutkimuksen
mukaan 32-38-viikkoisen sikiön aivot ja muisti
ovat tutkimusta tehneen MINNA HUOTILAISEN mukaan
hämmästyttävän kehittyneitä. Vastasyntynyt vauva
tunnistaa äitinsä äänen ja äidinkielen. Sikiö kuulee
erityisesti äidin äänen kohtuun."

Ilmeisesti siis oletat tuon selostuksesi perustalta
seuraavaa: Kun sikiö kuulee kohtuun äitinsä äänen,
ja tallentaa ääntä aktiivisesti ja osoittaa myös
selvästi jopa muistavansa, hän oppii siis sinun
mukaasi ymmärtämään äidinkieltään jo äitinsä
kohdussa?

Oletat edelleen, että syntymänsä jälkeenkin tämä
vastasyntynyt on `kielitaitoinen´ kastehetkeensä
asti, ei tosin osaa puhua, mutta `ymmärtää´ kyllä
kaiken sen, mitä hänen kastetilaisuudessaan pappi
evankeliumia läsnäolijoille puhuu?

Oletat, että kastehetkeensä mennessä tämä vasta-
syntynyt on oppinut niin perusteellisesti ymmärtä-
mään äidinkieltään, että hän kykenee todella jopa
ymmärtämään evankeliumin merkityksen, ja tulee näin
jo sylivauvana henkilökohtaisesti uskovaksi?

Näin siis oletat, eikö niin?

Mutta ilmeisesti kuitenkin myönnät sen, että sitten
tämän piltin kastetilaisuuden jälkeen tapahtuukin
yks kaks täysi taantuminen?

Jo kohdussa opittu kielitaito tältä vauvelilta katoaa, ja
hän joutuukin opettelemaan äidinkielensä ymmärtämisen
aivan alusta, samassa tahdissa puhumaan oppimisensa
kanssa. Tähän menee aikaa jopa pitempään kuin
siellä kohdussa oppimiseen, eli pari vuotta.

Kysympä, onko näkemyksesi sinusta todella uskottava?

Minusta se ei ole uskottava.

Jumala on luonut meille järjen sitä varten että me
sitä myös käyttäisimme. Apostolikin kehottaa:

"Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vain
pahuudessa olkaa lapsia, ymmärrykseltä täysi-ikäisiä.

Uskosi tässä asiassa ei mielestäni ole täysi-ikäisen uskoa.

kolmekonetta kirjoitti:

Kiitos sinullekin vastauksestasi, joka
ei tosiasiassa kuitenkaan ollut vastaus
kysymykseeni.

Koska et vastannut ollenkaan kysymykseeni,
toistan sen nyt toisin sanoin:

Mihin kiusaukseen ihminen kykenee
viettelemään kapaloissaan äheltävän
pikkupiltin, ja mitä viettelystä tuo
pikkupiltti kykenee vieteltynä
toteuttamaan?

Kaikki vanhemmat tietävät, että lapsilta
menee aikaa jopa pari kokonaista syntymänsä
jälkeistä ensimmäistä elinvuottaan siihen,
että he oppivat ymmärtämään äidinkieltään.

Sinä selitit sen sijaan lyhennettynä seuraavaa:

"Sikiön muisti tallentaa ääniä aktiivisesti.
Sikiö myös osoittaa selvästi muistavansa.
Tutkimus osoitti, että kuulon erottelukyky
kehittyy puheen osalta huomattavasti aikaisemmin
kuin tähän asti on luultu. Tämä kävi ilmi, kun
Helsingin yliopiston aivotutkimuksen osasto tutki
sikiön äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä
raskausviikoilla kolmisen vuotta sitten (v. 2003).
Tulokset hämmästyttivät tutkijatkin. Tutkimuksen
mukaan 32-38-viikkoisen sikiön aivot ja muisti
ovat tutkimusta tehneen MINNA HUOTILAISEN mukaan
hämmästyttävän kehittyneitä. Vastasyntynyt vauva
tunnistaa äitinsä äänen ja äidinkielen. Sikiö kuulee
erityisesti äidin äänen kohtuun."

Ilmeisesti siis oletat tuon selostuksesi perustalta
seuraavaa: Kun sikiö kuulee kohtuun äitinsä äänen,
ja tallentaa ääntä aktiivisesti ja osoittaa myös
selvästi jopa muistavansa, hän oppii siis sinun
mukaasi ymmärtämään äidinkieltään jo äitinsä
kohdussa?

Oletat edelleen, että syntymänsä jälkeenkin tämä
vastasyntynyt on `kielitaitoinen´ kastehetkeensä
asti, ei tosin osaa puhua, mutta `ymmärtää´ kyllä
kaiken sen, mitä hänen kastetilaisuudessaan pappi
evankeliumia läsnäolijoille puhuu?

Oletat, että kastehetkeensä mennessä tämä vasta-
syntynyt on oppinut niin perusteellisesti ymmärtä-
mään äidinkieltään, että hän kykenee todella jopa
ymmärtämään evankeliumin merkityksen, ja tulee näin
jo sylivauvana henkilökohtaisesti uskovaksi?

Näin siis oletat, eikö niin?

Mutta ilmeisesti kuitenkin myönnät sen, että sitten
tämän piltin kastetilaisuuden jälkeen tapahtuukin
yks kaks täysi taantuminen?

Jo kohdussa opittu kielitaito tältä vauvelilta katoaa, ja
hän joutuukin opettelemaan äidinkielensä ymmärtämisen
aivan alusta, samassa tahdissa puhumaan oppimisensa
kanssa. Tähän menee aikaa jopa pitempään kuin
siellä kohdussa oppimiseen, eli pari vuotta.

Kysympä, onko näkemyksesi sinusta todella uskottava?

Minusta se ei ole uskottava.

Jumala on luonut meille järjen sitä varten että me
sitä myös käyttäisimme. Apostolikin kehottaa:

"Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vain
pahuudessa olkaa lapsia, ymmärrykseltä täysi-ikäisiä.

Uskosi tässä asiassa ei mielestäni ole täysi-ikäisen uskoa.

Lue lisää

Kasteessa lapsi liitetään Kristuksen ruumiiseen. Seurakuntaan. Lahkopiru ei sitä siedä. Kova paikka lahkopirulle, kun lapsia kastetaan? Alkaa vapina, tärinä ja tutina, kun mutkitteleva henkiolento alkaa lahkolaisen sisällä liikehtiä, kun lasta aiotaan kastaa nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.

kolmekonetta kirjoitti:

Kiitos sinullekin vastauksestasi, joka
ei tosiasiassa kuitenkaan ollut vastaus
kysymykseeni.

Koska et vastannut ollenkaan kysymykseeni,
toistan sen nyt toisin sanoin:

Mihin kiusaukseen ihminen kykenee
viettelemään kapaloissaan äheltävän
pikkupiltin, ja mitä viettelystä tuo
pikkupiltti kykenee vieteltynä
toteuttamaan?

Kaikki vanhemmat tietävät, että lapsilta
menee aikaa jopa pari kokonaista syntymänsä
jälkeistä ensimmäistä elinvuottaan siihen,
että he oppivat ymmärtämään äidinkieltään.

Sinä selitit sen sijaan lyhennettynä seuraavaa:

"Sikiön muisti tallentaa ääniä aktiivisesti.
Sikiö myös osoittaa selvästi muistavansa.
Tutkimus osoitti, että kuulon erottelukyky
kehittyy puheen osalta huomattavasti aikaisemmin
kuin tähän asti on luultu. Tämä kävi ilmi, kun
Helsingin yliopiston aivotutkimuksen osasto tutki
sikiön äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä
raskausviikoilla kolmisen vuotta sitten (v. 2003).
Tulokset hämmästyttivät tutkijatkin. Tutkimuksen
mukaan 32-38-viikkoisen sikiön aivot ja muisti
ovat tutkimusta tehneen MINNA HUOTILAISEN mukaan
hämmästyttävän kehittyneitä. Vastasyntynyt vauva
tunnistaa äitinsä äänen ja äidinkielen. Sikiö kuulee
erityisesti äidin äänen kohtuun."

Ilmeisesti siis oletat tuon selostuksesi perustalta
seuraavaa: Kun sikiö kuulee kohtuun äitinsä äänen,
ja tallentaa ääntä aktiivisesti ja osoittaa myös
selvästi jopa muistavansa, hän oppii siis sinun
mukaasi ymmärtämään äidinkieltään jo äitinsä
kohdussa?

Oletat edelleen, että syntymänsä jälkeenkin tämä
vastasyntynyt on `kielitaitoinen´ kastehetkeensä
asti, ei tosin osaa puhua, mutta `ymmärtää´ kyllä
kaiken sen, mitä hänen kastetilaisuudessaan pappi
evankeliumia läsnäolijoille puhuu?

Oletat, että kastehetkeensä mennessä tämä vasta-
syntynyt on oppinut niin perusteellisesti ymmärtä-
mään äidinkieltään, että hän kykenee todella jopa
ymmärtämään evankeliumin merkityksen, ja tulee näin
jo sylivauvana henkilökohtaisesti uskovaksi?

Näin siis oletat, eikö niin?

Mutta ilmeisesti kuitenkin myönnät sen, että sitten
tämän piltin kastetilaisuuden jälkeen tapahtuukin
yks kaks täysi taantuminen?

Jo kohdussa opittu kielitaito tältä vauvelilta katoaa, ja
hän joutuukin opettelemaan äidinkielensä ymmärtämisen
aivan alusta, samassa tahdissa puhumaan oppimisensa
kanssa. Tähän menee aikaa jopa pitempään kuin
siellä kohdussa oppimiseen, eli pari vuotta.

Kysympä, onko näkemyksesi sinusta todella uskottava?

Minusta se ei ole uskottava.

Jumala on luonut meille järjen sitä varten että me
sitä myös käyttäisimme. Apostolikin kehottaa:

"Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vain
pahuudessa olkaa lapsia, ymmärrykseltä täysi-ikäisiä.

Uskosi tässä asiassa ei mielestäni ole täysi-ikäisen uskoa.

Lue lisää

Kolmekonetta:"Oletat, että kastehetkeensä mennessä tämä vastasyntynyt on oppinut niin perusteellisesti ymmärtämään äidinkieltään, että hän kykenee todella jopa ymmärtämään evankeliumin merkityksen, ja tulee näin jo sylivauvana henkilökohtaisesti uskovaksi"?
---
---Vaatiko Jeesus "ymmärtäväistä" ikää niiltä lapsilta, joita vanhemmat toivat Jeesuksen siunattavaksi (Mark. 10:13-15)?
(Sinä vaadit lapselta jopa enemmän kuin monilta aikuisilta; "perusteellista äidinkielensä ymmärtämistä" )
Omana vastauksenani sanoisin, että kukahan meistä "ymmärtäväisistäkään" täyttäisi vaatimasi ehdot kasteen vastaanottamiseksi.
Täydellisiä emme ole!

---Missä Raamatussa vaaditaan lapsilta tiettyä kypsyneisyyttä, jotta hän voisi ottaa vastaan kasteen (lahjan)?

---Ymmärrätkö sinä omalla järjelläsi evankeliumin?

(Perustelut Raamatun Sanalla!)

Tapio522 kirjoitti:

Kolmekonetta:"Oletat, että kastehetkeensä mennessä tämä vastasyntynyt on oppinut niin perusteellisesti ymmärtämään äidinkieltään, että hän kykenee todella jopa ymmärtämään evankeliumin merkityksen, ja tulee näin jo sylivauvana henkilökohtaisesti uskovaksi"?
---
---Vaatiko Jeesus "ymmärtäväistä" ikää niiltä lapsilta, joita vanhemmat toivat Jeesuksen siunattavaksi (Mark. 10:13-15)?
(Sinä vaadit lapselta jopa enemmän kuin monilta aikuisilta; "perusteellista äidinkielensä ymmärtämistä" )
Omana vastauksenani sanoisin, että kukahan meistä "ymmärtäväisistäkään" täyttäisi vaatimasi ehdot kasteen vastaanottamiseksi.
Täydellisiä emme ole!

---Missä Raamatussa vaaditaan lapsilta tiettyä kypsyneisyyttä, jotta hän voisi ottaa vastaan kasteen (lahjan)?

---Ymmärrätkö sinä omalla järjelläsi evankeliumin?

(Perustelut Raamatun Sanalla!)

Lue lisää

Anteeksi huolimattomuuteni!
Edellisen viestini lainaus kolmekoneelta tarkoittaa, että minä oletan ja vaadin pieneltä lapselta "täydellistä äidinkielen ymmärtämistä".
No...olettaahan voi kaikenlaista!

Tapio522 kirjoitti:

Anteeksi huolimattomuuteni!
Edellisen viestini lainaus kolmekoneelta tarkoittaa, että minä oletan ja vaadin pieneltä lapselta "täydellistä äidinkielen ymmärtämistä".
No...olettaahan voi kaikenlaista!

Lue lisää

Oppimestarisi Väisäsen oletuksestahan nyt alkuaan
oli kysymys. Väisänenhän nimenomaan oletti, että
tällä kreikan sanalla (mikros = pieni, vähäinen)
tarkoitetaan muka tässä Jeesuksen puheessa syli-
vauvaikäisiä:

Tämä on Väisäsen kirjan tekstiä:

"Jeesus varoitti: `Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen
yhdenkin näistä vähäisistä (mikros = pieni, vähäinen),
jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen
kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin
meren syvyyteen” (Matt. 18:6)."

Johtopäätös edellisestä oli aivan oikeutettu, kun
totesin:

"Väisänen ja häntä seuraten Tapio siis olettavat, että
tässäkin edellä olisi muka kysymys `sylivauvaikäisistä´
lapsista. Hyvä, olettakaamme näin.

Olettakaamme lisäksi että nämä herrat Väisänen ja Tapio
olisivat itse juuri noita "lankeemukseen johdattajia",
joista teksti varoittaa.

Kertokaapa nyt minulle ja muillekin lukijoille, `millä
keinoin´ ja ´`mihin kiusaukseen´ te kykenisitte johdattamaan
jonkun kapaloissaan ähisevän pikkupiltin, joka ei ymmärrä
vielä sanaakaan äidinkielestään, eikä näin ollen myöskään
teidän puheistanne?

Ei piltti myöskään kykene mihinkään siirtymään liikkumalla,
mitään `kiusausta´ toteuttamaan, vaan ainoastaan liikuttamaan
korissaan tarkoituksettomaan tahtiin mahdollisesti vapaana
olevia raajojaan."

Vastaukseksesi pidit luentoa siitä, kuinka sikiö muka jo
äitinsä kohdussa oppii äidinkieltään niin paljon, että
kykenee ymmärtämään evankeliumin merkityksen.

Tehän juuri edellytätte jopa sylivauvaikäiseltä uskomisen
kykyä, ja siksi pidit tuon tutkimusluentosi sikiön kyvyistä.

Nyt pyöräytit asian sellaiseksi, että minä olenkin se,
joka vaadin vauvelilta liikoja. Syynä on se, ettet
ilmeisesti itsekään usko tuohon sylivauvojen uskomisen
teoriaan.

Olet sinä Tapio `tosi mestari` venkuloimaan. Et
vastannut vieläkään kysymykseeni, vaan pyöräytit
koko asian ylösalaisin.

Väitätte Lutheria seuraten sylilapsien uskovan,
koska Lutherinkin mukaan usko on välttämätön
kasteen vastaanottamisen edellytys. Siksi
sovellatte sylilapsia koskeviksi myös sellaiset
Raamatun kohdat, jotka selvästi tosiasiassa
puhuvat jo sylilapsia vanhemmista lapsista.

Lopulta joudutte pääsemättömiin tuonkin
raamatunkohdan edessä, joka kertoo "mikros"-
ikäisen viettelemisestä: Tajuatte näet itsekin,
että kapaloikäisen vietteleminen mihinkään
on sula mahdottomuus kaikille viettelemistä
yrittäville.

Olette opinne kanssa `pääsemättömissä´, mutta
tästähän tilasta pääsette irti `venkuloimalla´.

Tästä syystä tämän keskustelun jatkaminen
on näköjään aivan turhaa.

kolmekonetta kirjoitti:

Oppimestarisi Väisäsen oletuksestahan nyt alkuaan
oli kysymys. Väisänenhän nimenomaan oletti, että
tällä kreikan sanalla (mikros = pieni, vähäinen)
tarkoitetaan muka tässä Jeesuksen puheessa syli-
vauvaikäisiä:

Tämä on Väisäsen kirjan tekstiä:

"Jeesus varoitti: `Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen
yhdenkin näistä vähäisistä (mikros = pieni, vähäinen),
jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen
kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin
meren syvyyteen” (Matt. 18:6)."

Johtopäätös edellisestä oli aivan oikeutettu, kun
totesin:

"Väisänen ja häntä seuraten Tapio siis olettavat, että
tässäkin edellä olisi muka kysymys `sylivauvaikäisistä´
lapsista. Hyvä, olettakaamme näin.

Olettakaamme lisäksi että nämä herrat Väisänen ja Tapio
olisivat itse juuri noita "lankeemukseen johdattajia",
joista teksti varoittaa.

Kertokaapa nyt minulle ja muillekin lukijoille, `millä
keinoin´ ja ´`mihin kiusaukseen´ te kykenisitte johdattamaan
jonkun kapaloissaan ähisevän pikkupiltin, joka ei ymmärrä
vielä sanaakaan äidinkielestään, eikä näin ollen myöskään
teidän puheistanne?

Ei piltti myöskään kykene mihinkään siirtymään liikkumalla,
mitään `kiusausta´ toteuttamaan, vaan ainoastaan liikuttamaan
korissaan tarkoituksettomaan tahtiin mahdollisesti vapaana
olevia raajojaan."

Vastaukseksesi pidit luentoa siitä, kuinka sikiö muka jo
äitinsä kohdussa oppii äidinkieltään niin paljon, että
kykenee ymmärtämään evankeliumin merkityksen.

Tehän juuri edellytätte jopa sylivauvaikäiseltä uskomisen
kykyä, ja siksi pidit tuon tutkimusluentosi sikiön kyvyistä.

Nyt pyöräytit asian sellaiseksi, että minä olenkin se,
joka vaadin vauvelilta liikoja. Syynä on se, ettet
ilmeisesti itsekään usko tuohon sylivauvojen uskomisen
teoriaan.

Olet sinä Tapio `tosi mestari` venkuloimaan. Et
vastannut vieläkään kysymykseeni, vaan pyöräytit
koko asian ylösalaisin.

Väitätte Lutheria seuraten sylilapsien uskovan,
koska Lutherinkin mukaan usko on välttämätön
kasteen vastaanottamisen edellytys. Siksi
sovellatte sylilapsia koskeviksi myös sellaiset
Raamatun kohdat, jotka selvästi tosiasiassa
puhuvat jo sylilapsia vanhemmista lapsista.

Lopulta joudutte pääsemättömiin tuonkin
raamatunkohdan edessä, joka kertoo "mikros"-
ikäisen viettelemisestä: Tajuatte näet itsekin,
että kapaloikäisen vietteleminen mihinkään
on sula mahdottomuus kaikille viettelemistä
yrittäville.

Olette opinne kanssa `pääsemättömissä´, mutta
tästähän tilasta pääsette irti `venkuloimalla´.

Tästä syystä tämän keskustelun jatkaminen
on näköjään aivan turhaa.

Lue lisää

Kolmekonetta:
"Tajuatte näet itsekin,
että kapaloikäisen vietteleminen mihinkään
on sula mahdottomuus kaikille viettelemistä
yrittäville".
----
Väitteesi on mielestäni järkeisoppia.

PIENI LAPSI JA USKO
(Tämä on lainaus kotisivuiltani)

Pyhän Hengen työ ihmisen kohdalla voi alkaa jo sikiövaiheessa. JEREMIA oli pyhitetty ja asetettu kansojen profeetaksi jo ennen syntymäänsä. JOHANNES KASTAJAsta sanotaan, että hän oli täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdussa. Epäilemättä oli Pyhän Hengen työtä myös se, kun Johannes hypähti ilosta äitinsä kohdussa tultuaan Jeesuksen läheisyyteen.

-"Sinähän vedit minut äitini kohdussa, sinä autoit minua luottamaan, kun olin äitini rinnoilla (Ps. 22:10, amerikkal. NASB-käännöksen mukaan). Tässä puhutaan luottamuksesta imeväisen ominaisuutena. Hyvin harvoilla on kuitenkaan mitään muistikuvaa elämästään ennen kahta elinvuotta. Muutenkin suurimman osan elämästämme elämme ilman,että tietoisuutemme sanoo: nyt minä elän. Tarvitsee mainita vain se tosiasia, että nukumme kolmasosan lyhyestä maanpäällisestä elämästämme. Elämme tosin nukkuessammekin, mutta se on tiedostamatonta elämää.

Aivan pieni lapsi on vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Lapsen elämän tietoinen osa kasvaa ja muovautuu alkuaikojen vaikutteiden mukaan. Tästä ymmärrämme, miten vastuullista pikkulasten käsittely on. Lapsi saa jo varhain oikkuja ja päähänpistoja. Näin hänessä tulee esiin synnin turmelema luonne. Tämän tähden lapsen on saatava kuritusta, jossa hän kohtaa muuttumattoman tahdon.Silloin hänen on helpompi taipua koko elämänsä ajan ja hänen on myös helpompi kääntyä Jumalan puoleen.

"Se, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, ei pääse sinne sisälle",( Mark.10:13-15). Jumala asettaa meille näin lapsen esikuvaksi uskosta ja luottamuksesta Jumalaan. Samoin lapsi on luottavainen ympäristöään ja muita ihmisiä kohtaan. Tästä kertoo hyvän esimerkin tunnettu norjalainen kirjailija O. HALLESBY kirjassaan "Uskonelämän salaisuuksia". "Eräänä päivänä kotiimme tuli kerjäläinen, joka näytti niin iljettävältä ja luotaantyöntävältä, että hän oli melkeinpä pelottava. Mutta pieni lapsemme meni heti hänen luokseen, kiipesi hänen syliinsä ja kietoi kätensä hänen kaulalleen. Lapsi voi voittaa esteitä, joita me emme kykene voittamaan". Itse olen huomannut samaa työskennellessäni kehitysvammaisten parissa. Voi kuinka avoimia ja vilpittömiä he ovatkaan muita ihmisiä kohtaan. Meillä olisi tässä asiassa heiltä paljon opittavaa.

Aikuisina meidän tulisi auttaa lasta taistelemaan niitä pieni ja suuria kiusauksia vastaan, joita hän kohtaa. Lapsella ei ole kykyä nähdä selvästi todellista syntiä, sydämen sisäistä syntiä. Meidän tulisikin aloittaa selvimmistä ulkonaisista asioista, kuten toisen ihmisen lyöminen kiivastuksissa. Meidän on osoitetteva, että tämä on väärin. Lapsen kasvaessa meidän tulisi koettaa kääntää hänen katseensa sisäisiin synteihin kuten viha, kiivaus, pahansuopaisuus ym. Meidän on autettava lasta rukoilemaan Jumalalta anteeksiantamusta, kun hän tuntee tehneensä väärin ja että myös Jeesus murehtii siitä. Katumus ja synnin tunnustaminen on ainut tie rauhaan ja onneen!

Tapio522 kirjoitti:

Kolmekonetta:
"Tajuatte näet itsekin,
että kapaloikäisen vietteleminen mihinkään
on sula mahdottomuus kaikille viettelemistä
yrittäville".
----
Väitteesi on mielestäni järkeisoppia.

PIENI LAPSI JA USKO
(Tämä on lainaus kotisivuiltani)

Pyhän Hengen työ ihmisen kohdalla voi alkaa jo sikiövaiheessa. JEREMIA oli pyhitetty ja asetettu kansojen profeetaksi jo ennen syntymäänsä. JOHANNES KASTAJAsta sanotaan, että hän oli täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdussa. Epäilemättä oli Pyhän Hengen työtä myös se, kun Johannes hypähti ilosta äitinsä kohdussa tultuaan Jeesuksen läheisyyteen.

-"Sinähän vedit minut äitini kohdussa, sinä autoit minua luottamaan, kun olin äitini rinnoilla (Ps. 22:10, amerikkal. NASB-käännöksen mukaan). Tässä puhutaan luottamuksesta imeväisen ominaisuutena. Hyvin harvoilla on kuitenkaan mitään muistikuvaa elämästään ennen kahta elinvuotta. Muutenkin suurimman osan elämästämme elämme ilman,että tietoisuutemme sanoo: nyt minä elän. Tarvitsee mainita vain se tosiasia, että nukumme kolmasosan lyhyestä maanpäällisestä elämästämme. Elämme tosin nukkuessammekin, mutta se on tiedostamatonta elämää.

Aivan pieni lapsi on vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Lapsen elämän tietoinen osa kasvaa ja muovautuu alkuaikojen vaikutteiden mukaan. Tästä ymmärrämme, miten vastuullista pikkulasten käsittely on. Lapsi saa jo varhain oikkuja ja päähänpistoja. Näin hänessä tulee esiin synnin turmelema luonne. Tämän tähden lapsen on saatava kuritusta, jossa hän kohtaa muuttumattoman tahdon.Silloin hänen on helpompi taipua koko elämänsä ajan ja hänen on myös helpompi kääntyä Jumalan puoleen.

"Se, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, ei pääse sinne sisälle",( Mark.10:13-15). Jumala asettaa meille näin lapsen esikuvaksi uskosta ja luottamuksesta Jumalaan. Samoin lapsi on luottavainen ympäristöään ja muita ihmisiä kohtaan. Tästä kertoo hyvän esimerkin tunnettu norjalainen kirjailija O. HALLESBY kirjassaan "Uskonelämän salaisuuksia". "Eräänä päivänä kotiimme tuli kerjäläinen, joka näytti niin iljettävältä ja luotaantyöntävältä, että hän oli melkeinpä pelottava. Mutta pieni lapsemme meni heti hänen luokseen, kiipesi hänen syliinsä ja kietoi kätensä hänen kaulalleen. Lapsi voi voittaa esteitä, joita me emme kykene voittamaan". Itse olen huomannut samaa työskennellessäni kehitysvammaisten parissa. Voi kuinka avoimia ja vilpittömiä he ovatkaan muita ihmisiä kohtaan. Meillä olisi tässä asiassa heiltä paljon opittavaa.

Aikuisina meidän tulisi auttaa lasta taistelemaan niitä pieni ja suuria kiusauksia vastaan, joita hän kohtaa. Lapsella ei ole kykyä nähdä selvästi todellista syntiä, sydämen sisäistä syntiä. Meidän tulisikin aloittaa selvimmistä ulkonaisista asioista, kuten toisen ihmisen lyöminen kiivastuksissa. Meidän on osoitetteva, että tämä on väärin. Lapsen kasvaessa meidän tulisi koettaa kääntää hänen katseensa sisäisiin synteihin kuten viha, kiivaus, pahansuopaisuus ym. Meidän on autettava lasta rukoilemaan Jumalalta anteeksiantamusta, kun hän tuntee tehneensä väärin ja että myös Jeesus murehtii siitä. Katumus ja synnin tunnustaminen on ainut tie rauhaan ja onneen!

Lue lisää

Koko tuon kotisivusi lainauksen sisällön kokonaisuus,
varsinkin sen viimeiset kappaleet, todistavat selvääkin
selvämmin juuri tuota sinun omaa oppiasi vastaan.

Ei parane poimia erikseen esimerkiksi Jeremian ja
Johannes Kastajan syntymien yhteydessä tapahtuneita
asioita, ja soveltaa niitä kritiikittömästi kaikkiin
vastasyntyneisiin. Jeremia ja Johannes Kastaja olivat
"miehiä, Jumalan lähettämiä", joiden kummankin tulo
tähän maailmaan oli jo edeltä taivaassa suunniteltu.

Kun kirjoitit:

"Väitteesi on mielestäni järkeisoppia",

niin minä vastaan:

"Sinun koko oppisi on mielestäni järjetöntä oppia,
joka on täynnä sakramenttimaagillisia käsityksiä,
jotka eivät pidä paikkaansa."

PISTE.

kolmekonetta kirjoitti:

Koko tuon kotisivusi lainauksen sisällön kokonaisuus,
varsinkin sen viimeiset kappaleet, todistavat selvääkin
selvämmin juuri tuota sinun omaa oppiasi vastaan.

Ei parane poimia erikseen esimerkiksi Jeremian ja
Johannes Kastajan syntymien yhteydessä tapahtuneita
asioita, ja soveltaa niitä kritiikittömästi kaikkiin
vastasyntyneisiin. Jeremia ja Johannes Kastaja olivat
"miehiä, Jumalan lähettämiä", joiden kummankin tulo
tähän maailmaan oli jo edeltä taivaassa suunniteltu.

Kun kirjoitit:

"Väitteesi on mielestäni järkeisoppia",

niin minä vastaan:

"Sinun koko oppisi on mielestäni järjetöntä oppia,
joka on täynnä sakramenttimaagillisia käsityksiä,
jotka eivät pidä paikkaansa."

PISTE.

Lue lisää

kolmekonetta:
"Sinun koko oppisi on mielestäni järjetöntä oppia,
joka on täynnä sakramenttimaagillisia käsityksiä,
jotka eivät pidä paikkaansa."
----
Pidätkö näitä Raamatun opetuksia kasteen olemuksesta maagisina käsityksinä:

MITÄ KASTE ON

Huomaat selvästi, että kaste on muutakin kuin pelkkää vettä.
- Kasteessa synnit pestään pois (Apt 22:16) Kaste tapahtuu syntien anteeksisaamiseksi
(Mark 1:4, Luuk. 3:3, Apt. 2:38).
Siinä ihminen pestään ja sydän vihmotaan puhtaaksi pahasta omastatunnosta (Hebr. 10:22).
- Kaste uudestisynnyttää (Joh 3:5, Tiit 3:5).
- Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen kuolemasta ( Room 6:3) ja osalliseksi Kristuksen ylösnouseuksesta (Room 6:5).
- Kasteessa saadaan Pyhä Henki ( Apt 2:38, Apt 19:6) .
- Vesikaste pelastaa (1.Piet 3:21, Mark. 16:16) .
- Kasteessa Jumala vaikuttaa meissä uskon ( Kol 2:12).
- Kasteessa tapahtuu vanhan ihmisen (Aadamin) hautaaminen ja uuden ihmisen hengellinen herääminen ja ylösnousemus rikkomuksiin ja synteihin kuolleesta olotilasta (Room. 6:4-5, Kol. 2:12-13).
Siinä ihmisen vanha luonto, “lihan ruumis” , poisriisutaan, koska kaste on Kristuksen ympärileikkaus (Kol 2:11).
- Kaste ei ole “lihan saastan poistamista” (liha pysyy aina syntisenä, ja synnin asuinsijana), vaan ennen kaikkea Jumalan meidän kanssamme solmima hyvän omantunnon liitto (1.Piet 3:21).
- Kasteessa tapahtuu peso, pyhittyminen ja vanhurskautuminen Kristuksen nimessä ja Jumalan Hengessä (1.Kor 6:11) .
- Kasteessa ihminen pukee Kristuksen ja hänen vanhurskautensa päällensä (Gal 3:27)
- Kaste pyhittää ja puhdistaa seurakunnan kirkastetuksi, tahrattomaksi, rypyttömäksi, pyhäksi ja nuhteettomaksi Kristuksen morsiameksi (Ef 5:26- 27).
------
Kaste ei ole ihmisen kuuliaisuuden teko Jumalalle, vaan se on Jumalan teko meille (Matt 3:11, Luuk 3:16, Joh 1:33).
Me olemme siinä Jumalan toiminnan kohteena (objektina).
Jumala itse toimii kasteessamme (subjekti).

Pysytään Jumalan Sanassa, vaikka järkemme sanoo toisin!

Tapio522 kirjoitti:

kolmekonetta:
"Sinun koko oppisi on mielestäni järjetöntä oppia,
joka on täynnä sakramenttimaagillisia käsityksiä,
jotka eivät pidä paikkaansa."
----
Pidätkö näitä Raamatun opetuksia kasteen olemuksesta maagisina käsityksinä:

MITÄ KASTE ON

Huomaat selvästi, että kaste on muutakin kuin pelkkää vettä.
- Kasteessa synnit pestään pois (Apt 22:16) Kaste tapahtuu syntien anteeksisaamiseksi
(Mark 1:4, Luuk. 3:3, Apt. 2:38).
Siinä ihminen pestään ja sydän vihmotaan puhtaaksi pahasta omastatunnosta (Hebr. 10:22).
- Kaste uudestisynnyttää (Joh 3:5, Tiit 3:5).
- Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen kuolemasta ( Room 6:3) ja osalliseksi Kristuksen ylösnouseuksesta (Room 6:5).
- Kasteessa saadaan Pyhä Henki ( Apt 2:38, Apt 19:6) .
- Vesikaste pelastaa (1.Piet 3:21, Mark. 16:16) .
- Kasteessa Jumala vaikuttaa meissä uskon ( Kol 2:12).
- Kasteessa tapahtuu vanhan ihmisen (Aadamin) hautaaminen ja uuden ihmisen hengellinen herääminen ja ylösnousemus rikkomuksiin ja synteihin kuolleesta olotilasta (Room. 6:4-5, Kol. 2:12-13).
Siinä ihmisen vanha luonto, “lihan ruumis” , poisriisutaan, koska kaste on Kristuksen ympärileikkaus (Kol 2:11).
- Kaste ei ole “lihan saastan poistamista” (liha pysyy aina syntisenä, ja synnin asuinsijana), vaan ennen kaikkea Jumalan meidän kanssamme solmima hyvän omantunnon liitto (1.Piet 3:21).
- Kasteessa tapahtuu peso, pyhittyminen ja vanhurskautuminen Kristuksen nimessä ja Jumalan Hengessä (1.Kor 6:11) .
- Kasteessa ihminen pukee Kristuksen ja hänen vanhurskautensa päällensä (Gal 3:27)
- Kaste pyhittää ja puhdistaa seurakunnan kirkastetuksi, tahrattomaksi, rypyttömäksi, pyhäksi ja nuhteettomaksi Kristuksen morsiameksi (Ef 5:26- 27).
------
Kaste ei ole ihmisen kuuliaisuuden teko Jumalalle, vaan se on Jumalan teko meille (Matt 3:11, Luuk 3:16, Joh 1:33).
Me olemme siinä Jumalan toiminnan kohteena (objektina).
Jumala itse toimii kasteessamme (subjekti).

Pysytään Jumalan Sanassa, vaikka järkemme sanoo toisin!

Lue lisää

Kastetotuuden oppikurssi:

Sakramenttimaagillisen sylilapsien kastekäytännön
edustajien mukaan kirkkoisä Origenes kirjoitti:

”Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa
myös pienet lapset. Kaikissa on synnin luontainen
saastutus, joka täytyy pestä pois veden ja Hengen
kautta. Ei kukaan ole synnitön, vaikka olisi vain
yhden päivän ikäinen. Koska synnynnäinen saasta
pestään pois kasteen kautta, pienetkin lapset tulee
kastaa. Sillä joka ei synny vedestä ja Hengestä, ei
hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.”

Joku palstoilla vihjaisikin jo "väärennöksestä",
joten siitä nyt vähän lisää.

Origenekselle omistettu lause pienten lasten (siis
sylivauvojen) kasteen apostoleilta periytymisestä
puuttuu alkukielisestä kreikkalaisesta tekstistä.
Se esiintyy vain alkuperäisestä kreikankielisestä
tekstistä tehdyssä latinankielisessä käännöksessä.

Kun Origeneksen teoksien latinaksi kääntäjät(Hieronymus
ja Rufinus) lisäksi ovat jopa tunnustaneet tehneensä
lisäyksiä Origeneen teksteihin, on melkoisen varmaa,
ettei kyseinen latinalaisesta käännöksestä löytyvä
Origeneen nimiin pistetty lausuma ole suinkaan aito,
koska se puuttuu alkukielisestä kreikkalaisesta
tekstistä, jonka Origenes itse kirjoitti.

On siis väärin pistää hänen nimiinsä hänen teoksiensa
latinaksi kääntäjien tekemiä lisäyksiä.

Lisäksi jotkut näyttävät olevan täysin tietämättömiä
kansainvälisesti tunnustettujen alkuajan seurakuntien
tutkijoiden esiin tuomista tosiasiosta, joiden joukosta
esimerkiksi Kurt Aland on kirjoittanut suomennettuna
seuraavasti:

"Alkuseurakuntaan kuuluikin kahdenlaisia jäseniä.
Toiset olivat omakohtaisen kääntymisen ja sitä
seuranneen kasteen kautta seurakuntaan liitettyjä
varsinaisia jäseniä. Tämän sisärenkaan lisäksi
kuului seurakunnan läheiseen yhteyteen kuitenkin
niitä, joita ei vielä ollut kastettu. Sellaisia
olivat mm. pienet lapset, koska `sellaisten on
Jumalan valtakunta`.

Kuitenkin vasta kasteen ja ehtoolliselle osallistumisen
kautta heistä aikanaan tuli seurakunnan täysvaltaisia
jäseniä. Kasteelle he tulivat sen jälkeen kun olivat
saaneet opetusta ja kun katsottiin, että pikkulapsille
luettu erityinen viattomuuden ja puhtauden aika oli ohi."
(Kurd Aland, Die Stellung der Kinder in der frühen
christlichen Gemeinde und ihre Taufe. München 1967)


Myös Christensen - Göransson:in kirkkohistorian ensimmäinen
osa,"Kirkkohistoria 1." esittää vastaansanomattoman selvästi
totuuden siitä, mikä oli alkuajan seurakuntien käytäntö,
kuten myös siitä, miten ja milloin käytäntö alkoi muuttumaan
myöhemmin omaksuttuun sakramenttimaagilliseen suuntaan,
jota näkemystä monet nykyään edustavat.

No, mitä tämä mainittu kirkkohistoria sitten todistaa?

Lukekaamme:

Mainittu luterilais-protestanttinen Christensen-Göransson:in
Kirkkohistorian ensimmäinen osa kertoo Apostolista aikaa eli
vuosia 30 - 64 käsittelevässä luvusssa seuraavaa:

"Ne, jotka olivat kääntyneet, ja saaneet uskon ristiin-
naulittuun Jeesukseen, ottivat vastaan kasteen.

... Kristillinen kaste tajuttiin tapahtumaksi, jossa
annettiin synnit anteeksi, ja otettiin kastettu Messiaan
pelastettujen joukkoon.

... Koska pelastus kuitenkin perustui Jeesukseen, suoritettiin
kaste Jeesuksen nimeen, mikä merkitsi sitä, että kastettu oli
hänen omaisuuttaan, ja oli hänen suojeluksessaan."

Apostolien jälkeistä aikaa eli (vuosia 64 - 140) käsittelevä
luku selostaa:

"Katekumenaattia ( = kasteelle valmistavaa evankeliumikoulua)
pidettiin välttämättömänä valmentautumisena kasteen vastaan-
ottamiseen. Se, joka saatuaan opetusta kristinuskon uskonnol-
lisesta ja eettisestä sisällöstä, oli luvannut uskoa ja elää
kristittynä, pääsi kasteelle.

... Sen jälkeen kun kastettava oli vastannut myöntävästi
kasteen toimittajan kysymykseen, uskoiko hän Isään Jumalaan,
Poikaan ja Pyhään Henkeen, hänet kastettiin, mikä tapahtui
yleensä upottamalla.

...Kaste tapahtui Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen - tämä
syrjäytti apostolien jälkeisellä ajalla lähes kokonaan kasteen
Jeesuksen nimeen. Aikuiskaste oli vallitseva. Varmasti ei voida
sanoa, kastettiinko lapsia lainkaan."

Ajasta, jolloin kristinuskosta tuli valtakunnan uskonto eli
vuosia 311- 395 selostetaan seuraavasti:

"Katekumenaatti oli vielä 300-luvulla tärkeä, koska kaste
toimitettiin pääasiassa aikuiskasteena.

... Sitä mukaa kun Rooman väestöstä tuli kristittyjä,
lapsikaste yleistyi. Siten katekumenaatti lakkasi,
joskin sen menot liitettiin lapsikasteeseen.

... varsinaista upotuskastetta (immersio) (ei) enää noudatettu.
Nyt kastettavan pää ainoastaan valeltiin vedellä, tai kaadettiin
hänen päähänsä vettä (aspersio)."


Entä, mitä sitten apostolisten isien kirjat todistavat?

Apostolisten isien kirjoituksiin kuuluu joukko tekstejä, joista
vanhimmat ovat samalta ajalta kuin Uuden testamentin nuorimmat
tekstit. Nämä tekstit ovat siis vanhempia kuin edellä lainatut
kirkkoisien maininnat, josta syystä niiden todistuksella on
varteenotettava painoarvo.

Lainaan näistäkin vain pari merkittävää tekstiä.

" Didakhee" = "Opetus, kahdentoista apostolin opin" nimellä
kulkeva kirjoitus (noin vuodelta 100), sanoo:

"Ennen kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava, sekä jotkut
muut lisäksi, jos mahdollista. Kastettavan käske paastota päivä
tai kaksi ennen toimitusta."

Kun kastettavalle annetaan käsky paastota ennen kastetoimitusta
(eikä puhuta mitään poikkeuksen muodostavista kastettavista,
joita paastokäsky ei koske), näyttää ilmeisen selvältä, että
teksti tarkoittaa kastettujen olleen tietoisessa iässä olevia,
evankeliumin vastaanottaneita henkilöitä.

(No, väittihän joku muinoin tuolla jollakin foorumilla,
että sylivauvelitkin muka paastoavat elämänsä ensimmäiset
kuukaudet, eli ajan, jolloin he ovat pulloruokinnalla. Tuo
väitehän synnytti vain `hilpeyttä´ lukijoissa.)


Vuosiin 117- 135 ajoitettu "Barnabaan kirje" sanoo:

"Autuaat ne, jotka ovat panneet toivonsa ristiin, ja sitten
astuneet veteen."

"Me astumme veteen täynnä syntiä ja saastaa, mutta nousemme
siitä sydämessämme hedelmä, nimittäin pelko, ja hengessämme
toivo Jeesukseen."

Tässä edellytetään veteen eli kasteelle astuvalta sitä,
että hän on ensin tietoisesti asettanut toivonsa ristiin
eli Herran Jeesuksen sovituskuolemaan.

Teksti edellyttää kastettavan myös itse astuvan veteen, ja
myös nousevan itse kasteelta, hengessään toivo Jeesukseen.

Näitä edellytyksiä voidaan soveltaa vain tietoisesti
evankeliumin vastaanottaneisiin henkilöihin, ja totta
kai myös jo jonkin verran varttuneisiin lapsiin. muttei
kuitenkaan sylivauvoihin. Sylivauvelit eivät vielä ole
siinä iässä, että kykenisivät itse edes "konttaamaan"
kastettaviksi.

Kaikki puhe muka sylilapsien omasta uskosta, joka heille
muka syntyy evankeliumin sanoman kuulemisen välityksellä
heidän kasteensa edellä, on täysin mieletöntä jorinaa.

Sylilapsien täytyy ensin kehittyä siihen ikään, että he
oppivat ymmärtämään, mitä heille puhutut äidinkielensä
sanat merkitsevät. Tähän kuluu aikaa heidän elämästään
pari ensimmäistä vuotta. Kun he oppivat ymmärtämään heille
puhuttua kieltä, he myös yleensä saman tien oppivat itsekin
puhumaan.

On mieletön väite tuo väite, että kuukauden parin ikäinen
sylilapsi muka ymmärtäisi heille puhuttua evankeliumin
sanomaa, vaikka heidän tietoisuuselämänsä on vielä sillä
tasolla, että äidinkielen sanojen ymmärtäminenkään ei heiltä
vielä pitkään aikaan onnistu.


Seuraava lainaus on kuvaava esimerkki siitä, miten
sylilapsikasteen kannattajat vääristelevät kirkko-
historiaa. He näet `vääntävät´ Justinus Marttyyrinkin
muka sylilapsikasteen todistajaksi, kertoen Justinuksen
kirjoituksista kovin vajavaisesti vain seuraavaa:


""JUSTINUS MARTTYYRI (100-165)

Hän kirjoittaa: "sitten me johdamme heidät paikkaan jossa
on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymisen
tavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä. Meidän
joukossamme on monia 60-70 vuotiaita miehiä ja naisia,
jotka jo LAPSENA on tehty opetuslapsiksi"

Nuo 60-70 vuotiaat olivat siis kastettu lapsina vuosien
80-90 välillä, eli aikana jolloin Johannes vielä eli.""


Kun he ovat löytäneet edellä lainatusta tekstistä maininnan
henkilöistä "jotka jo LAPSENA on tehty opetuslapsiksi", he
ilmeisesti oitis olettavat, että kyseessä olivat silloinkin
samanlaiset "sylivauvat" joiden otsia Suomen kirkot tänäkin
päivänä vedellä valelevat.

Mutta oikaistaanpa noita `huuhaa´- olettamuksia hiukan,
lainaten vähän laajemmin sen tekstin sisältöä, jonka
Justinus keisarille kirjoitti.

Vuonna 148 Justinus marttyyri kirjoitti todellakin keisari
Antonius Piukselle kirjeen, jossa on nuo kaksi mielenkiintoista
kohtaa. Toinen niistä todellakin kuuluu:


"Meidän joukossamme on monia 60 -70 vuotiaita miehiä ja
naisia, jotka jo lapsina ovat tehdyt opetuslapsiksi."

Kun Justinus tässä kirjoittaa "lapsina opetuslapsiksi
tehdyistä", sylilapsikasteen kannattajien puolella
ymmärretään mieluusti hänen viittaavan Matteuksen
evankeliumin nykymuodon mukaiseen lähetyskäskyyn,
jonka mukaan:

"Mentyänne tehkää opetuslapsia kaikista kansoista,
kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen,..."

Justinuksen tätä kohtaa pyritään siis mieluusti käyttämään
kirkon nykyisen sylilapsikastekäytännön puolustuksena.

On kuitenkin selvään epärehellisyyteen viittaavaa, kun
nuo sylilapsikasteen kannattajat pyrkivät `visusti
salaamaan´ opetettaviltaan Justinuksen saman kirjeen
laajemman kohdan sisällön.

Tämä laajempi kohta näet paljastaa, mistä Justinuksen
kirjeessä tosiasiassa oli kyse:

"Minä tahtoisin nyt selittää, kuinka me jotka Kristus
on uudistanut, olemme jättäytyneet Jumalalle, jotta ei,
jos minä tämän sivuuttaisin, voitaisi minua katsoa
epärehelliseksi jossakin kohtaa tätä selontekoani.

Kaikkia, jotka ovat tulleet vakuuttuneiksi ja uskovat,
että se mitä me opetamme ja puhumme, on totta, ja jotka
tunnustavat voivansa elää sen mukaan, opetetaan ensin
rukoilemaan ja paastoten pyytämään Jumalalta entisiä
syntejään anteeksi. Ja myös me paastoamme ja rukoilemme
yhdessä heidän kanssaan.

Sitten me johdatamme heidät johonkin paikkaan jossa on
vettä, ja he uudestisyntyvät samalla tavalla kuin mekin
uudestisynnyimme. Sillä he vastaanottavat silloin vesipeson
kaikkien Isän ja Herran Jumalan nimessä, ja Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Pyhän Hengen nimessä."

Justinus siis kirjoitti "Kristuksen uudistamista Jumalalle
jättäytyneistä, jotka vesikasteensa edellä ovat tulleet
vakuuttuneiksi ja uskoviksi. He ovat myös kasteensa edellä
tunnustaneet haluavansa ja kykenevänsä elämään kristittyinä.
Kasteensa edellä heidän tuli rukoilla ja pyytää Jumalalta
entisiä syntejään anteeksi.

Tämä Justinuksen kohta todella todistaa, että hän uskoi
uudestisyntymisen tapahtuvan vedellä kastettaessa, muttei
kuitenkaan ilman kastettavien henkilökohtaista uskoa, eli
kääntymystä ja uskoon tuloa.


Mutta se mikä on tärkeää huomata on se seikka, että
`Kristuksen uudistus´, ´Jumalalle jättäytyminen´,
`vakuuttuneeksi ja uskovaksi tuleminen´ ja sen `todeksi
uskominen mitä kristityt opettivat ja puhuivat´, ja
vieläpä sen tunnustaminen, että kasteelle pyrkivät
`voivat elää kuulemansa evankeliumin sanoman mukaan´,
kaikki tämä edellä esitetty koski myös kasteelle
päästettäviä lapsiakin.

Lastenkin tuli ennen kasteelle pääsyään "oppia
rukoilemaan" ja paastoten pyytämään Jumalalta
entisiä syntejään anteeksi. Vasta kaiken tämän
jälkeen lapsetkin vasta pääsivät kasteelle.


Edellä lainatut Justinuksen tekstin kohdat kylläkin
todella todistavat, että hän uskoi varsinaisen uudesti-
syntymisen tapahtuvan vedellä kastettaessa, muttei
kuitenkaan ilman kastettavien henkilökohtaista uskoa,
eli kääntymystä ja uskoon tuloa, joiden tuli edeltää
kasteaktia.

Mitä uudestisyntymisellä sen sijaan on alkuseurakunnan
aikana tarkoitettu, se selviää kun sovitamme yhteen
kaikki aiheesta puhuvat Uuden testamentin eri näkökohdat.

Lukuun ottamatta kohtaa Matt. 19:28 joka viittaa
kuolleista ylösnousemukseen, kaikki muut kohdat
selittävät uudestisyntymisen hengellistä asiasisältöä.

Joh. 1:13 mukaan uudestisyntyminen on "Jumalasta
syntymistä", jota edellinen jae kuvaa "oikeudeksi
(eksuusian) tulla Jumalan lapseksi." Se tapahtui ja
tapahtuu kaikille niille, "jotka ottivat ja ottavat
hänet (s.o. Jeesuksen) vastaan", ja näin hänet
henkilökohtaisesti vastaanottavina "alkoivat (ja
alkavat) uskoa hänen nimeensä."

1 Joh.5:1 sanookin, että "jokainen joka `uskoo´,
että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt",
joten uudestisyntyminen on siis uskoon tulemista,
jota 1 Piet. 1:3 nimittää "elävään toivoon" uudesti-
syntymiseksi.

Saman luvun jae 23 sanoo tämän syntymisen tapahtuvan
"Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta", jolla
tarkoitetaan julistettua ja / tai luettua evankeliumin
sanaa (jae 25).

Uudestisyntymistapahtuma edellyttää siis evankeliumin
sanoman kuulemista tai lukemista, jonka seurauksena
asianosaisessa saattoi tapahtua henkilökohtainen
Jeesukseen turvansa asettaminen eli uskoon tuleminen.


Tämä merkitsi samalla Hänen vastaanottamistaan, ja häneen
uskossa pukeutumista (kun otettiin uskoon tultaessa kaste
Hänen nimeensä: Gal.3:26 - 27). Uskon ja kasteen vastaan-
ottamisen välittämää uutta hengellistä tilaa nimitettiin
myös `vedestä ja Hengestä syntymisen välityksellä tapah-
tuneeksi, sillä uskoa ja kastetta seurasi alkuaikoina
välittömästi Pyhän Hengen vuodatus uskoon tulleeseen.
Tiit.3:5 - 7.


Tämän uuden hengellisen tilan toinen nimi oli "uudistus"
jonka Pyhä Henki (uudestisyntyvään runsaasti vuodatettuna)
sai aikaan.

Uudestisyntymisen eli uskoon tulon eräs nimitys oli siis
"vedestä ja Hengestä syntyminen" (Joh. 3:5), joka veden
osalta tarkoittanee vesikastetta.

Kastetta vastaanotettaessa tuli kuitenkin alkuseurakunnan
aikana muidenkin osatekijöiden olla vastaanottajassa
vaikuttamassa, eli evankeliumin sanan uskossa vastaan-
ottamisen oli täytynyt edeltää kastetta.

Tämän uskoon tulemisen prosessin tuli siis olla käynnissä
kasteelle tultaessa, ja ilmetä kastettavan uskontunnustuksena
kasteen edellä.


Näin oli alussa, ja siksi kastetta nimitettiin "uudestisyntymisen
pesoksi / kylvyksi" (to luutron tees palinggenesiaas) Tiit.3: 5):
Tiit. 3:4 - 7:

"Mutta kun meidän pelastajamme Jumalan hyvyys ja ihmisrakkaus
tuli ilmi, ei teoista, joita me vanhurskaudessa teimme, vaan
mukaan hänen laupeutensa, hän meidät pelasti, kautta uudesti-
syntymisen kylvyn ja Pyhän Hengen uudistuksen, jonka hän
vuodatti meihin runsaasti, Jeesuksen Kristuksen meidän
pelastajamme kautta, jotta vanhurskautettuina hänen armossaan,
olisimme perillisiä toivon mukaan iankaikkisesta elämästä."

Uudestisyntyminen merkitsee Uudessa testamentissa siis
tietoiseen henkilökohtaiseen uskoon tulemista. Tämän saa
aikaan vastaanotettu evankeliumin sana, ja sen sinetöi
todeksi Pyhän Henki, josta Hengestä uudestisyntynyt pääsee
lupauksen mukaan itsensä kastattamisen jälkeen osalliseksi.

Niin sanotuissa `vapaissa suunnissa´ uudestisyntyminen käsitetään
poikkeuksetta alkuseurakunnan mallin mukaan, eli hengelliseksi
murrokseksi. Sillä siis tarkoitetaan yksilön uskoon tuloa, eli
tietoista "uudesti syntymistä elävään toivoon."

Sen sijaan luterilaisille uudesti syntyminen ei merkitse
uskoon tuloa.

Uskoon tulo on heille eri asia. Uudestisyntymisellä he sen
sijaan tarkoittavat sylilasten kasteaktia, sillä sitähän
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen hyväksymä
kristinoppi tarkoittaa, sanoessaan kohdassa 58 seuraavaa:

"Kasteessa toimii Jeesus Kristus itse. Hän uudesti synnyttää
meidät siinä, ja ottaa meidät Jumalan lapsiksi ja seurakuntansa
jäseniksi. Hän vapauttaa meidät synnin, kuoleman ja perkeleen
vallasta."

On selvää että Evankelis-luterilaisen kirkon oppi tämän
sylilapsia kastettaessa tapahtuvan uudestisyntymisen
kohdalla, on ilmeinen opillinen erehdys kaikkien niiden
mielestä, jotka ovat itse kokeneet ja jotka pitäytyvät
edellä selostamaani Uuden testamentin opettamaan
hengellisen uudesti syntymisen kokemukseen.

Kasteessa tapahtuva uudestisyntyminen on ilmeinen opillinen
erehdys varsinkin silloin, kun kirkollinen kaste kohdistetaan
sylivauvoihin, ja väitetään heissä tapahtuvan se, minkä
katekismus väittää tapahtuvaksi.

Jotkut todellisen uudestisyntymisen henkilökohtaisesti ja
hengellisenä kokemuksena Tiituksen kirjeen mallin mukaan
(3::5-7) todeksi eläneet luterilaiset kristityt kykenevät
myöntämään katekismuksen väitteen sylivauvakasteessa
tapahtuvasta uudestisyntymisestä todeksi korkeintaan
vain vertauskuvallisesti tai symbolisesti, ei muuten.

Kirkkoisien lausunnot kyllä todistavat, että tämä uudesti
syntymistä koskeva kansankirkkomme katekismuksen opillinen
erehdys sai alkunsa jo melkein heti apostolisen ajan jälkeen,
kun itse kastetta yksinään alettiin nimittämään uudesti-
syntymiseksi. Näin tapahtui, vastoin Herramme alkuperäistä
tarkoitetta tekstissä Joh.3:3-5.

Silti ei silloin varsinaista Uuden testamentin opettamaa
hengellistä uudestisyntymistä hylätty.

Kun näet Justinus kirjoitti "Kristuksen uudistamista
Jumalalle jättäytyneistä, jotka vesikasteensa edellä
ovat tulleet vakuuttuneiksi ja uskoviksi, ja jotka
ovat myös kasteensa edellä tunnustaneet haluavansa
ja kykenevänsä elämään kristittyinä, ja joiden tuli
kasteensa edellä rukoilla ja pyytää Jumalalta entisiä
syntejään anteeksi, kaikki tämä todistaa hengellisen
uudestisyntymisen todellisuudesta.

On näet selvää, että edellä mainitut Jumalalle jättäytyneet,
vakuuttuneiksi ja uskoviksi tulleet, kristittynä elämisen
haluaan tunnustavat yksilöt, jotka rukoilevat ja pyytävät
Jumalalta syntejään anteeksi, ovat jo tällaisinaan varmaankin
kaikkien vapaitten suuntien kristittyjen mukaan uudestisyntyneitä
yksilöitä.

Silti Justinus tulkitsi heidän uudestisyntymisensä olevan
vielä edessä päin, sillä hänen mukaansa uudesti syntyminen
todellakin tapahtui vasta kasteen aktia toimitettaessa, eli
vesipeson vastaanottamisen yhteydessä, joka hänen seura-
kunnassaan toimitettiin Matteuksen evankeliumin mukaisen
kolmiyhteyskaavan arvonimet mainiten.

Justinuksen kirjeen tekstiä ei siis rehellisyyden nimessä
käytetä oikein, jos tekstin puhetta `opetuslapseksi tekemisestä´
ja `uudesti syntymisestä´ sovelletaan siten, että teksti
tarkoittaisi myös sylivauvojen omaavan `Jumalalle jättäytymisen´,
`vakuuttuneiksi ja uskoviksi tulemisen´, `kristittynä elämisen
halun´, ynnä muutkin luetellut valmiudet kasteaktiensa edellä.

Näitä valmiuksia ei sylilapsilla ole, ja siksi lienee ilmeisen
selvää, ettei Justinus edellyttänyt sylilapsia kastettavan.

Augustinuksenkin kohdalla on todettava samaa kuin jo Justinus
marttyyrin kohdalla. Augustinuskaan ei tarkoittanut "uudesti-
syntymisellä" yksilön kokemaa hengellistä murrosta, vaan vain
itse kasteen aktia, jota aktia uskoon tulon ja hengellisten
murroksien tuli kasteelle pyrkivän kohdalla edeltää.

Augustinuksenkin mukaan "Kristuksen uudistamat Jumalalle
jättäytyneet, vakuuttuneiksi ja uskoviksi tulleet, jotka
tunnustivat halunsa ja kykynsä elää kristittyinä" ilmoit-
tautuivat kasteelle. Kasteensa edellä he "rukoilivat ja
pyysivät Jumalalta entisiä syntejään anteeksi", mutta
vasta kasteaktissa he Augustinuksen mukaan uudestisyntyivät.

Tämä käy selvästi ilmi hänen kirjoittamansa `Tunnustukset´ -
kirjan monilta sivuilta. Esimerkiksi sivut: 160, 253, 290,
292, 300, 301, 302, 323, 324.


Eräs kirjoitti joskus tuolla jossain eräälle palstalle
seuraavaa:

"Ihan keinotekoista yrittää hakea jotain ristiriitaa -
uudestisyntyminen vesikasteessa ja uudestisyntyminen
Sanan kuulemisen kautta Pyhän Hengen voimasta ovat
molemmat Raamatussa ja yhtälailla totta. Ei niiden
välillä ole mitään ristiriitaa - ..."


Minä vastasin silloin:

Osoittaa, jollei `järjen köyhyyttä´ niin ainakin ´järjen
käyttököyhyyttä´ väittää tuollaista mitä kirjoittaja
edellä väitti.


Uudestisyntyminen sanan kuulemisen kautta on Raamatun
mukainen, koska se edellyttää sanan kuulijalta ymmärtävää
ikää. Evankeliumin kuulija on tässä tapauksessa oppinut
äidinkielensä sanojen merkitykset pikku hiljaa, lapsuutensa
ensimmäisinä vuosina, mutta useita vuosia kuluu siihen
hetkeen, jolloin hänen ymmärryksensä kykenee käsittämään
evankeliumin sisällön merkitykset äidinkielellään, jolla
kielellä ymmärtävässä iässä oleville yleensä evankeliumia
julistetaan.

Kyllä kuulija, jopa siis lapsikin, jos on tullut ymmärtävään
ikään, kykenee evankeliumin sanoman kuultuaan uudestisyntymään,
jos hän ottaa kuulemansa sanoman vastaan.


Aivan toisesta tilanteesta on kyse silloin, kun puhutaan
uudestisyntymisestä vesikasteessa, tällä kun nykyään
tarkoitetaan melkein poikkeuksetta kuukauden ikäisten
sylilasten uudestisyntymistä, joka muka tapahtuu, heidän
otsalleen vettä valeltaessa.

On tiedossa, että kuukauden ikäinen sylivauva kyllä kuulee
ympäristönsä äänet, muttei silti ymmärrä kuulemiensa äänten
merkityksistä paljon mitään. Mitä nyt äitinsä kasvot nähdessään
kykenee hymyilemään, ja itkullaan ilmaisemaan maidon- tai
vaipanvaihtotarpeensa. Sanoista, mitä hänelle puhutaan, hän
ei ymmärrä tavuakaan, vaan oppiakseen ymmärtämään, hänen
tulee kehittyä ensin siihen ikään että kykenee oppimaan
äidinkielensä sanoja ja ilmaisuja, ja tämä vie aikaa
vuosia.

Edellä sanotuista faktoista välittämättä eräät ´kirkkojen
uskonnolliset huijarit´ ovat keksineet varsinaisia `satuja´,
joilla he yrittävät todistaa oikeaksi omaksumansa sylilapsien
kastamisen käytännön.

He ovat näet keksineet opin "sylilapsien omasta uskosta", joka
noille sylilapsille muka heitä kastettaessa lahjoitetaan, joko (
Lutherin mukaan) kummien esirukouksen kautta, tai (joidenkin
muiden mukaan) julistamalla noille vauvoille evankeliumia, jonka
sisällön nuo vauvelit muka sitten kykenevät ymmärtämään ja
muka omaksi uskokseen omaksumaan.

Kun sitten tuo kirjoittaja julisti, että on muka "keinotekoista
yrittää hakea jotain ristiriitaa" noiden hänen esittämiensä
uudestisyntymisten välille, ja että ne ovat muka "kumpikin yhtä
lailla totta", jouduin toteamaan tuolle eräälle: "Järki hoi,
äly älä jätä!"


Kun Herran sana kertoo meille uskoville, että "Jumalan Poika on
tullut ja antanut meille `ymmärryksen´, tunteaksemme sen Totisen",
ja kun apostolin sana kehottaa meitä "olemaan ymmärrykseltä
täysi-ikäisiä (ei lapsia)", eikö näitä kohtia pidä soveltaa myös
sanalliseen peitsentaittoon ja kanssakäymiseen paikkansa
pitämättömiä harhaoppeja suosivien suhteen?


Justinuksen ajan jälkeiset kirkkoisät, Irenaeus, Origenes
ja Augustinus (ja monet muutkin) ilmeisesti jo selvästi
todistivat sylilasten kastamisen olevan yleistymässä heidän
seurakunnissaan.

Ja kuten jo havaittiin, he väittivät tavan periytyneen jo
apostoliselta ajalta, eli sisältyneen niihin perhekunta-
kasteisiin joista Uusi testamentti mainitsee.

Heidän väitteensä tavan periytymisestä apostoleilta, on
totuusarvoltaan kuitenkin hyvin kyseenalainen.

Tapahtui näet siten kuten Kreikan Evankelisen seurakunnan
katekismuksessa (I PISTIS TON ELLINON EVANGGELIKON), sen
luvussa baptisma (KASTE) selostetaan:

"Koska kaste oli näille uskoville välitön heidän uudesti-
syntymistään seuraava tapahtuma, ensimmäisten vuosisatojen
kirkkoisät alkoivat käyttää näitä kahta erillistä ilmaisua
samaa merkitsevinä."

Tällä Kreikan evankelisella seurakunnalla on käytössään
sylivauvakaste.

Silti tämä Kreikan Evankelinen seurakunta torjuu tänäkin
päivänä jyrkästi kasteen aktin uudestisynnyttävän vaikutuksen
kaikkien aikuisten kohdalla, puhumattakaan siitä, että
sylilapset voisivat tämän toimituksen yhteydessä uudesti-
syntyä elävään toivoon.

Kreikan evankeliset seurakunnat näet pitävät uudesti-
syntymistä pelastukseen välttämättömänä hengellisenä
kokemuksena, eivät sen sijaan vesikasteen aktina.

He siis torjuvat jyrkästi sen `sakramenttimagian´
jonka suuret kirkot ovat tähän toimitukseen
sisällyttäneet.

Tässä vielä kyseisen Kreikan evankelisen seurakunnan
kastekirjan yhden kohdan lainaus vähän pitemmässä
yhteydessään:

"Kun lisäksi on ilmiselvää, että kirkkoisät jotka
puhuivat kasteesta, eivät tarkoittaneet sylilapsia
vaan ihmisiä, jotka olivat kastehetkellään jo
ymmärtävässä iässä, tämän täytyy merkitä seuraavaa:

He olivat syntyään joko juutalaisista tai muista
kansoista. He olivat uskoneet Kristukseen ja uskon
kautta uudestisyntyneet, ja he tulivat kasteen
välityksellä julkisesti näkyvän Kristuksen
seurakunnan yhteyteen.

Koska kaste oli näille uskoville välitön heidän
uudestisyntymistään seuraava tapahtuma, ensimmäisten
vuosisatojen kirkkoisät alkoivat käyttää näitä kahta
erillistä ilmaisua samaa merkitsevinä. Myöhemmin, kun
käsitys mysteerioista valtasi seurakunnan, alettiin
luonnehtimaan kastettakin mysteerioksi."

On merkittävää, että Kreikan evankelinen seurakunta
pitää selviönä, että alkuperäisen ekkleesian kaste-
käytäntö oli sen mukainen, millaiseksi edellä
lainaamani kirkkohistorian ja Kurt Alandin tekstit
käytännön ovat kuvanneet.

Silti tuo seurakunta on mukautunut kirkon myöhemmin
käyttöön ottamaan sylilapsikäytäntöön, pitäen omassa
keskuudessaan jopa kristittyjen vanhempien velvollisuutena
tuoda lapsensa kasteelle.

Kaikesta sakramenttimagiasta kasteen yhteydessä, eli
kasteen uudestisynnyttävästä voimasta he ovat silti
jyrkästi sanoutuneet irti.

Tapio522 kirjoitti:

kolmekonetta:
"Sinun koko oppisi on mielestäni järjetöntä oppia,
joka on täynnä sakramenttimaagillisia käsityksiä,
jotka eivät pidä paikkaansa."
----
Pidätkö näitä Raamatun opetuksia kasteen olemuksesta maagisina käsityksinä:

MITÄ KASTE ON

Huomaat selvästi, että kaste on muutakin kuin pelkkää vettä.
- Kasteessa synnit pestään pois (Apt 22:16) Kaste tapahtuu syntien anteeksisaamiseksi
(Mark 1:4, Luuk. 3:3, Apt. 2:38).
Siinä ihminen pestään ja sydän vihmotaan puhtaaksi pahasta omastatunnosta (Hebr. 10:22).
- Kaste uudestisynnyttää (Joh 3:5, Tiit 3:5).
- Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen kuolemasta ( Room 6:3) ja osalliseksi Kristuksen ylösnouseuksesta (Room 6:5).
- Kasteessa saadaan Pyhä Henki ( Apt 2:38, Apt 19:6) .
- Vesikaste pelastaa (1.Piet 3:21, Mark. 16:16) .
- Kasteessa Jumala vaikuttaa meissä uskon ( Kol 2:12).
- Kasteessa tapahtuu vanhan ihmisen (Aadamin) hautaaminen ja uuden ihmisen hengellinen herääminen ja ylösnousemus rikkomuksiin ja synteihin kuolleesta olotilasta (Room. 6:4-5, Kol. 2:12-13).
Siinä ihmisen vanha luonto, “lihan ruumis” , poisriisutaan, koska kaste on Kristuksen ympärileikkaus (Kol 2:11).
- Kaste ei ole “lihan saastan poistamista” (liha pysyy aina syntisenä, ja synnin asuinsijana), vaan ennen kaikkea Jumalan meidän kanssamme solmima hyvän omantunnon liitto (1.Piet 3:21).
- Kasteessa tapahtuu peso, pyhittyminen ja vanhurskautuminen Kristuksen nimessä ja Jumalan Hengessä (1.Kor 6:11) .
- Kasteessa ihminen pukee Kristuksen ja hänen vanhurskautensa päällensä (Gal 3:27)
- Kaste pyhittää ja puhdistaa seurakunnan kirkastetuksi, tahrattomaksi, rypyttömäksi, pyhäksi ja nuhteettomaksi Kristuksen morsiameksi (Ef 5:26- 27).
------
Kaste ei ole ihmisen kuuliaisuuden teko Jumalalle, vaan se on Jumalan teko meille (Matt 3:11, Luuk 3:16, Joh 1:33).
Me olemme siinä Jumalan toiminnan kohteena (objektina).
Jumala itse toimii kasteessamme (subjekti).

Pysytään Jumalan Sanassa, vaikka järkemme sanoo toisin!

Lue lisää

Lisäys Tapiolle:

Sinun on turhaa myöskin tuoda esiin tätä tuon `yhteisen ystävämme´
ramun viljelemää Raamatun kohtien luetteloa, nimeltään "Mitä kaste on?".

Ei tuolla litanialuettelolla ole mitään arvoa. Siinä esitetyt väitteet
eivät näet kestä totuuden seulaa, ja tämä fakta on jo selvästi osoitettu
todeksi muilla foorumeilla.

Tästä osoituksesta esimerkkinä seuraava keskusteludokumentti
menneisyydestä, eräältä footumilta.

Siellä eräs kolmas nimimerkki keskusteli ramun kanssa, käyttäen
nimimerkki rapen tekstiä argumenttinaan:

Lainaus alkaa:

"Ramu esitti tuossa edellä sen saman litanian, minkä
hän on lähettänyt eräälle toisellekin foorumille, ja
joka litania hänen mukaansa selittää, mitä kasteessa
aina muka tapahtuu.

On huomioitava, että tämä ramu tarkoittaa kasteella
nimenomaan tuota sylilapsien otsatukan valelua vedellä.

Tuolta toiselta foorumilta löytyi myös oivat vastaukset
ramun litaniaan. Nuo vastaukset nyt jatkossa toistan,
jotta kaikille kävisi selväksi, miten tökerösti ramu
Raamatun opetuksia vääristelee:


""Meidän Herramme näet opetti:

"...joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä"
(Luuk.16:10).

Kun tämä Herramme opetus sovitetaan Raamatun opettamisen
sisältöön, se tarkoittaa, että koko opetus on väärää jos
yksikin opetettu kohta ei pidä yhtä totuuden kanssa.

Samoin apostoli Jaakob opetti:

"...joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhdessä
kohden, hän on syyllinen kaikkeen" (Jaakob 2:10).

Kun tämä apostolin opetus sovitetaan Raamatun opettamisen
sisältöön, se tarkoittaa, että koko opetus on väärää jos
yksikin kohta on väärä, eikä pidä yhtä totuuden kanssa.

Ei siis tarvitse osoittaa kuin yksi kohta tuosta Ramun
edellä esittämästä raamatun kohtien `luettelolitaniasta´
nimeltään "Mitä kaste on?" paikkansa pitämättömäksi, niin
tällöin nähdään että koko ramun oppijärjestelmä ´heittää
täyttä `häränpyllyä´.


Tuoksi yhdeksi kohdaksi riittää seuraava Ramun väite:

- KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI ( Apt 2:38, Apt 19:6)

Minä vastaan:

VÄÄRIN!

KASTEESSA EI SUINKAAN SAADA PYHÄÄ HENKEÄ, vaan teksti sanoo:

"Muuttakaa mielenne ja kastattakoon kukin teistä itsensä
syntienne anteeksi saamiseksi, NIIN TE SAATTE (SIIS
KASTEEN JÄLKEEN, EI KASTEESSA) Pyhän Hengen lahjan."

Kohta siis osoittaa, että mielenmutoksen eli parannuksen
teon, ja itse kunkin mielensä muuttaneen kastettavaksi
suostumisen `jälkeen´, heille toteutuu Pyhän Hengen
lahjan saamisen lupaus.

Missään Uudessa testamentissa ei sen sijaan opeteta, että juuri
`kasteessa´ muka saadaan Pyhä Henki. Aina ja joka kohdassa Hengen
saaminen on eri tapahtuma kuin itse vesikaste.

Jopa Paavalin pelastusopissa Tiitus 3: 5 - 7) `uudestisyntymisen
peso´ eli kaste, on eri asia kuin se samassa kohtaa mainittu
`Pyhän Hengen vuodatus´, joka runsaana vuodatetaan pelastettavaan.

Edes Meidän Herramme omakaan kaste ei tehnyt poikkeusta, vaan
siitäkin kerrotaan, että vasta kun hän oli `noussut ylös vedestä´,
lankesi Pyhä Henki hänen päälleen kyyhkysen muodossa. ...""


""- KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI (väittää ramu)
( Apt 2:38, Apt 19:6)"

Jäi vielä kertomatta totuus tuosta toisesta kohdasta johon
edellä esitetty raamattuviite (Apt 19:5-7) viittasi, ja joka
kertoo kuinka nuo `noin kaksitoista miestä´ saivat Pyhän
Hengen.

Teksti kuuluu:

"Kuultuaan ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
Paavalin pantua kätensä heidän päälleen Pyhä Henki
tuli heidän päällensä, ja puhuivat kielillä ja
ennustivat. Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista
miestä."

Siis:

Miehiä oli noin kaksitoista, ja Paavalilla puolestaan
vain kaksi kättä. Paavali ei siis seisonut kastevedessä
pistämässä näitä kahta kättään vuoronperään kunkin
kastettavan päälle juuri sillä hetkellä kun heidät
yksi toisensa jälkeen kastettiin.

Kyllä teksti tarkoittaa, että kasteen jälkeen kastetut
nousivat vedestä, ja kävivät rannalla rukoukseen, kenties
polvilleen.

Siinä sitten Paavali siirtyi yhden luota toisen luo,
siirtäen myös kätensä yhden päältä toisen päälle, ja
kas, Pyhä Henki tuli Paavalin käsien myötä itse kunkin
päälle, ja tämä ilmeni heissä kielillä puhumisena ja
profetoimisena.

Itse kasteessa ei siis tässäkään kohtaa saatu Henkeä,
vaan selvästikin vasta kasteen jälkeen.""

No, esittihän ramu tapansa mukaan näillekin osoituksille
vastaväitteitä seuraavasti:


"" RAMU TOTEAA:

rape yrittää vääntää raamatunkohtaa kieroon LISÄÄMÄLLÄ siihen
oman lisäyksensä " (SIIS KASTEEN JÄLKEEN, EI KASTEESSA)
(kastattakoon" on myöskin rapen oma väännös)

Milläköhän oikeudella rape lisää Jumalan sanaan omaa tulkintaansa.
Tuota menetelmää käyttävät adventistit jotka ovat kirjoittaneet
oman raamattunsa johon ovat sisällyttäneen rapen tavoin EGW n
lausumia. Kun Jumalan sana ei tue rapen oppia, niin rape vääntää
Jumalan sanan muotoon joka soveltuu paremmin rapen oppiin.

Raamattuun laittamaansa lisäystään: "SIIS KASTEEN JÄLKEEN,
EI KASTEESSA" rape yrittää perustella ... jne. ""

Vastaus ramulle silloin kului:

"" Tämänkään syytöksen oikeutusta rape tuskin myöntää oikeaksi
siitä syystä kun "rape ei ymmärrä". Minun täytyy myöntää,
etten minäkään "ymmärrä". Onhan näet kyse apostoli Pietarin
seuraavasta lausumasta, jonka hän kohdistaa saarnansa
kuulijoille ja joka vuoden 1938 käännöksen mukaan kuuluu
(Apt. 2:38):

"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te
saatte Pyhän Hengen lahjan."

Ensiksikin, rapen käännös "kastattakoon kukin teistä itsensä"
merkitsee aivan samaa kuin "ottakoon kukin teistä kasteen",
eli vuoden -38 käännös, joten se ei suinkaan ole mikään
´rapen oma väännös`, kuten ramu väittää.


Toiseksi, kyllä minun mielestäni, kuten rapenkin mielestä,
teksti on aivan selvä. Pyhän Hengen lahja luvataan tekstissä
selvästi parannuksen teon ja kasteen ottamisen `jälkeen´.

Otetaanpa avuksi kreikan alkuteksti vaikkapa latinalaisin
kirjaimin kirjoitettuna jossa samat sanat kuuluvat:

metanoeesate, kai baptistheetoo hekastos hyymoon
Muuttakaa mielenne ja kastettakoon kukin teistä

epi too onomati Ieesuu Khristuu eis afesin toon hamartioon hyymoon.
nimeen Jeesuksen Kristuksen anteeksi saamiseksi syntienne,

kai leempsethe teen doorean tuu Hagiuu Pneumatos.
ja te tulette saamaan lahjan Pyhän Hengen

Tekstissä sana `metanoeesate´ on aoristin aktiivin imperatiivi,
merkiten siis kertakaikkista tuossa tilanteessa tapahtuvaa
kehoitusta mielenmuutokseen.

Samoin `baptistheetoo´ on aoristin passiivin imperatiivin
singulaarin eli yksikön kolmas persoona, merkiten kehoitusta
itse kullekin yksilölle tulla tuossa kyseessä olevassa tilanteessa
kastetuksi.

Sen sijaan sana `leempsesthe´ on deponenttiverbin mediumin
indikatiivin futuuri, merkiten "tulevaisuudessa", eli tuon
kastetapahtuman "jälkeen" saatavaa Pyhän Hengen lahjaa.

Koska suomen kielessä ei ole furuuria, vaan futuuri ilmaistaan
yleensä sekin suomeksi preesensillä, tuo futuuri ei näy vuoden
1938 suomennoksessa.

Jotta alkutekstin merkitys kävisi suomennoksesta kunnolla
julki, käännöksen sanojen "te saatte" tilalla tulisi olla
sanat "te tulette saamaan".

Tällöin olisi helpompaa joidenkin välttää se omaksumansa väärä
tulkinta, jonka omaksuttuaan ramukin jälleen perättömästi syytti
suuressa tietämättömyydessään rapea tekstiin tehdystä lisäyksestä,
joka lisäys muka kuului: "kasteen jälkeen, ei kasteessa."

Mielestäni se on tosiasia, että vuoden 1938 käännös sellaisenaankin
kuin se nyt on, antaa kyllä luetun tekstin ymmärtämistaitoiselle
selvän kuvan siitä, että teksti tarkoittaa Pyhän Hengen saamisen
toteutuvan vasta kasteen jälkeen.

"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teista kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te
saatte Pyhän Hengen lahjan."

Toistan:

Kyllä minun mielestäni kuten rapenkin mielestä teksti on
aivan selvä. Pyhän Hengen lahja luvataan tekstissä selvästi
parannuksen teon ja kasteen ottamisen jälkeen.

Pilkku lauseitten välissä tekee asian meille suomenkielisestäkin
tekstistä selväksi. ""

Tämä edellä oleva oli vain yksi esimerkki siitä, minkä arvoinen
totuuden kannalta onkaan tuo ramun eri nimillä viljelemä Raamatun
kohtien litanialuettelo, jolla nyt oli nimenä "Mitä kaste on?"

Tarkoitan tietysti noita ramun väittämiä, kuten

"KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI" ( Apt 2:38, Apt 19:6),

en siis tietenkään itse Raamatun kohtia.

Tähänkin ramun väittämään "KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI" on siis
empimättä totuudessa vastattava:

"VÄÄRIN! KASTEESSA EI SUINKAAN SAADA PYHÄÄ HENKEÄ, vaan teksti
sanoo: ...jne."

Monien tuon litanian muittenkin kohtien suhteen voitaisiin
tehdä samoin, mutta ei ole tarvis. Tämä yksikin osoitus
näet paljastaa tuon litanian väitteiden todellisen arvon.

Älä siis Tapio viljele tuota litaniaa.

kolmekonetta kirjoitti:

Kastetotuuden oppikurssi:

Sakramenttimaagillisen sylilapsien kastekäytännön
edustajien mukaan kirkkoisä Origenes kirjoitti:

”Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa
myös pienet lapset. Kaikissa on synnin luontainen
saastutus, joka täytyy pestä pois veden ja Hengen
kautta. Ei kukaan ole synnitön, vaikka olisi vain
yhden päivän ikäinen. Koska synnynnäinen saasta
pestään pois kasteen kautta, pienetkin lapset tulee
kastaa. Sillä joka ei synny vedestä ja Hengestä, ei
hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.”

Joku palstoilla vihjaisikin jo "väärennöksestä",
joten siitä nyt vähän lisää.

Origenekselle omistettu lause pienten lasten (siis
sylivauvojen) kasteen apostoleilta periytymisestä
puuttuu alkukielisestä kreikkalaisesta tekstistä.
Se esiintyy vain alkuperäisestä kreikankielisestä
tekstistä tehdyssä latinankielisessä käännöksessä.

Kun Origeneksen teoksien latinaksi kääntäjät(Hieronymus
ja Rufinus) lisäksi ovat jopa tunnustaneet tehneensä
lisäyksiä Origeneen teksteihin, on melkoisen varmaa,
ettei kyseinen latinalaisesta käännöksestä löytyvä
Origeneen nimiin pistetty lausuma ole suinkaan aito,
koska se puuttuu alkukielisestä kreikkalaisesta
tekstistä, jonka Origenes itse kirjoitti.

On siis väärin pistää hänen nimiinsä hänen teoksiensa
latinaksi kääntäjien tekemiä lisäyksiä.

Lisäksi jotkut näyttävät olevan täysin tietämättömiä
kansainvälisesti tunnustettujen alkuajan seurakuntien
tutkijoiden esiin tuomista tosiasiosta, joiden joukosta
esimerkiksi Kurt Aland on kirjoittanut suomennettuna
seuraavasti:

"Alkuseurakuntaan kuuluikin kahdenlaisia jäseniä.
Toiset olivat omakohtaisen kääntymisen ja sitä
seuranneen kasteen kautta seurakuntaan liitettyjä
varsinaisia jäseniä. Tämän sisärenkaan lisäksi
kuului seurakunnan läheiseen yhteyteen kuitenkin
niitä, joita ei vielä ollut kastettu. Sellaisia
olivat mm. pienet lapset, koska `sellaisten on
Jumalan valtakunta`.

Kuitenkin vasta kasteen ja ehtoolliselle osallistumisen
kautta heistä aikanaan tuli seurakunnan täysvaltaisia
jäseniä. Kasteelle he tulivat sen jälkeen kun olivat
saaneet opetusta ja kun katsottiin, että pikkulapsille
luettu erityinen viattomuuden ja puhtauden aika oli ohi."
(Kurd Aland, Die Stellung der Kinder in der frühen
christlichen Gemeinde und ihre Taufe. München 1967)


Myös Christensen - Göransson:in kirkkohistorian ensimmäinen
osa,"Kirkkohistoria 1." esittää vastaansanomattoman selvästi
totuuden siitä, mikä oli alkuajan seurakuntien käytäntö,
kuten myös siitä, miten ja milloin käytäntö alkoi muuttumaan
myöhemmin omaksuttuun sakramenttimaagilliseen suuntaan,
jota näkemystä monet nykyään edustavat.

No, mitä tämä mainittu kirkkohistoria sitten todistaa?

Lukekaamme:

Mainittu luterilais-protestanttinen Christensen-Göransson:in
Kirkkohistorian ensimmäinen osa kertoo Apostolista aikaa eli
vuosia 30 - 64 käsittelevässä luvusssa seuraavaa:

"Ne, jotka olivat kääntyneet, ja saaneet uskon ristiin-
naulittuun Jeesukseen, ottivat vastaan kasteen.

... Kristillinen kaste tajuttiin tapahtumaksi, jossa
annettiin synnit anteeksi, ja otettiin kastettu Messiaan
pelastettujen joukkoon.

... Koska pelastus kuitenkin perustui Jeesukseen, suoritettiin
kaste Jeesuksen nimeen, mikä merkitsi sitä, että kastettu oli
hänen omaisuuttaan, ja oli hänen suojeluksessaan."

Apostolien jälkeistä aikaa eli (vuosia 64 - 140) käsittelevä
luku selostaa:

"Katekumenaattia ( = kasteelle valmistavaa evankeliumikoulua)
pidettiin välttämättömänä valmentautumisena kasteen vastaan-
ottamiseen. Se, joka saatuaan opetusta kristinuskon uskonnol-
lisesta ja eettisestä sisällöstä, oli luvannut uskoa ja elää
kristittynä, pääsi kasteelle.

... Sen jälkeen kun kastettava oli vastannut myöntävästi
kasteen toimittajan kysymykseen, uskoiko hän Isään Jumalaan,
Poikaan ja Pyhään Henkeen, hänet kastettiin, mikä tapahtui
yleensä upottamalla.

...Kaste tapahtui Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen - tämä
syrjäytti apostolien jälkeisellä ajalla lähes kokonaan kasteen
Jeesuksen nimeen. Aikuiskaste oli vallitseva. Varmasti ei voida
sanoa, kastettiinko lapsia lainkaan."

Ajasta, jolloin kristinuskosta tuli valtakunnan uskonto eli
vuosia 311- 395 selostetaan seuraavasti:

"Katekumenaatti oli vielä 300-luvulla tärkeä, koska kaste
toimitettiin pääasiassa aikuiskasteena.

... Sitä mukaa kun Rooman väestöstä tuli kristittyjä,
lapsikaste yleistyi. Siten katekumenaatti lakkasi,
joskin sen menot liitettiin lapsikasteeseen.

... varsinaista upotuskastetta (immersio) (ei) enää noudatettu.
Nyt kastettavan pää ainoastaan valeltiin vedellä, tai kaadettiin
hänen päähänsä vettä (aspersio)."


Entä, mitä sitten apostolisten isien kirjat todistavat?

Apostolisten isien kirjoituksiin kuuluu joukko tekstejä, joista
vanhimmat ovat samalta ajalta kuin Uuden testamentin nuorimmat
tekstit. Nämä tekstit ovat siis vanhempia kuin edellä lainatut
kirkkoisien maininnat, josta syystä niiden todistuksella on
varteenotettava painoarvo.

Lainaan näistäkin vain pari merkittävää tekstiä.

" Didakhee" = "Opetus, kahdentoista apostolin opin" nimellä
kulkeva kirjoitus (noin vuodelta 100), sanoo:

"Ennen kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava, sekä jotkut
muut lisäksi, jos mahdollista. Kastettavan käske paastota päivä
tai kaksi ennen toimitusta."

Kun kastettavalle annetaan käsky paastota ennen kastetoimitusta
(eikä puhuta mitään poikkeuksen muodostavista kastettavista,
joita paastokäsky ei koske), näyttää ilmeisen selvältä, että
teksti tarkoittaa kastettujen olleen tietoisessa iässä olevia,
evankeliumin vastaanottaneita henkilöitä.

(No, väittihän joku muinoin tuolla jollakin foorumilla,
että sylivauvelitkin muka paastoavat elämänsä ensimmäiset
kuukaudet, eli ajan, jolloin he ovat pulloruokinnalla. Tuo
väitehän synnytti vain `hilpeyttä´ lukijoissa.)


Vuosiin 117- 135 ajoitettu "Barnabaan kirje" sanoo:

"Autuaat ne, jotka ovat panneet toivonsa ristiin, ja sitten
astuneet veteen."

"Me astumme veteen täynnä syntiä ja saastaa, mutta nousemme
siitä sydämessämme hedelmä, nimittäin pelko, ja hengessämme
toivo Jeesukseen."

Tässä edellytetään veteen eli kasteelle astuvalta sitä,
että hän on ensin tietoisesti asettanut toivonsa ristiin
eli Herran Jeesuksen sovituskuolemaan.

Teksti edellyttää kastettavan myös itse astuvan veteen, ja
myös nousevan itse kasteelta, hengessään toivo Jeesukseen.

Näitä edellytyksiä voidaan soveltaa vain tietoisesti
evankeliumin vastaanottaneisiin henkilöihin, ja totta
kai myös jo jonkin verran varttuneisiin lapsiin. muttei
kuitenkaan sylivauvoihin. Sylivauvelit eivät vielä ole
siinä iässä, että kykenisivät itse edes "konttaamaan"
kastettaviksi.

Kaikki puhe muka sylilapsien omasta uskosta, joka heille
muka syntyy evankeliumin sanoman kuulemisen välityksellä
heidän kasteensa edellä, on täysin mieletöntä jorinaa.

Sylilapsien täytyy ensin kehittyä siihen ikään, että he
oppivat ymmärtämään, mitä heille puhutut äidinkielensä
sanat merkitsevät. Tähän kuluu aikaa heidän elämästään
pari ensimmäistä vuotta. Kun he oppivat ymmärtämään heille
puhuttua kieltä, he myös yleensä saman tien oppivat itsekin
puhumaan.

On mieletön väite tuo väite, että kuukauden parin ikäinen
sylilapsi muka ymmärtäisi heille puhuttua evankeliumin
sanomaa, vaikka heidän tietoisuuselämänsä on vielä sillä
tasolla, että äidinkielen sanojen ymmärtäminenkään ei heiltä
vielä pitkään aikaan onnistu.


Seuraava lainaus on kuvaava esimerkki siitä, miten
sylilapsikasteen kannattajat vääristelevät kirkko-
historiaa. He näet `vääntävät´ Justinus Marttyyrinkin
muka sylilapsikasteen todistajaksi, kertoen Justinuksen
kirjoituksista kovin vajavaisesti vain seuraavaa:


""JUSTINUS MARTTYYRI (100-165)

Hän kirjoittaa: "sitten me johdamme heidät paikkaan jossa
on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymisen
tavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä. Meidän
joukossamme on monia 60-70 vuotiaita miehiä ja naisia,
jotka jo LAPSENA on tehty opetuslapsiksi"

Nuo 60-70 vuotiaat olivat siis kastettu lapsina vuosien
80-90 välillä, eli aikana jolloin Johannes vielä eli.""


Kun he ovat löytäneet edellä lainatusta tekstistä maininnan
henkilöistä "jotka jo LAPSENA on tehty opetuslapsiksi", he
ilmeisesti oitis olettavat, että kyseessä olivat silloinkin
samanlaiset "sylivauvat" joiden otsia Suomen kirkot tänäkin
päivänä vedellä valelevat.

Mutta oikaistaanpa noita `huuhaa´- olettamuksia hiukan,
lainaten vähän laajemmin sen tekstin sisältöä, jonka
Justinus keisarille kirjoitti.

Vuonna 148 Justinus marttyyri kirjoitti todellakin keisari
Antonius Piukselle kirjeen, jossa on nuo kaksi mielenkiintoista
kohtaa. Toinen niistä todellakin kuuluu:


"Meidän joukossamme on monia 60 -70 vuotiaita miehiä ja
naisia, jotka jo lapsina ovat tehdyt opetuslapsiksi."

Kun Justinus tässä kirjoittaa "lapsina opetuslapsiksi
tehdyistä", sylilapsikasteen kannattajien puolella
ymmärretään mieluusti hänen viittaavan Matteuksen
evankeliumin nykymuodon mukaiseen lähetyskäskyyn,
jonka mukaan:

"Mentyänne tehkää opetuslapsia kaikista kansoista,
kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen,..."

Justinuksen tätä kohtaa pyritään siis mieluusti käyttämään
kirkon nykyisen sylilapsikastekäytännön puolustuksena.

On kuitenkin selvään epärehellisyyteen viittaavaa, kun
nuo sylilapsikasteen kannattajat pyrkivät `visusti
salaamaan´ opetettaviltaan Justinuksen saman kirjeen
laajemman kohdan sisällön.

Tämä laajempi kohta näet paljastaa, mistä Justinuksen
kirjeessä tosiasiassa oli kyse:

"Minä tahtoisin nyt selittää, kuinka me jotka Kristus
on uudistanut, olemme jättäytyneet Jumalalle, jotta ei,
jos minä tämän sivuuttaisin, voitaisi minua katsoa
epärehelliseksi jossakin kohtaa tätä selontekoani.

Kaikkia, jotka ovat tulleet vakuuttuneiksi ja uskovat,
että se mitä me opetamme ja puhumme, on totta, ja jotka
tunnustavat voivansa elää sen mukaan, opetetaan ensin
rukoilemaan ja paastoten pyytämään Jumalalta entisiä
syntejään anteeksi. Ja myös me paastoamme ja rukoilemme
yhdessä heidän kanssaan.

Sitten me johdatamme heidät johonkin paikkaan jossa on
vettä, ja he uudestisyntyvät samalla tavalla kuin mekin
uudestisynnyimme. Sillä he vastaanottavat silloin vesipeson
kaikkien Isän ja Herran Jumalan nimessä, ja Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Pyhän Hengen nimessä."

Justinus siis kirjoitti "Kristuksen uudistamista Jumalalle
jättäytyneistä, jotka vesikasteensa edellä ovat tulleet
vakuuttuneiksi ja uskoviksi. He ovat myös kasteensa edellä
tunnustaneet haluavansa ja kykenevänsä elämään kristittyinä.
Kasteensa edellä heidän tuli rukoilla ja pyytää Jumalalta
entisiä syntejään anteeksi.

Tämä Justinuksen kohta todella todistaa, että hän uskoi
uudestisyntymisen tapahtuvan vedellä kastettaessa, muttei
kuitenkaan ilman kastettavien henkilökohtaista uskoa, eli
kääntymystä ja uskoon tuloa.


Mutta se mikä on tärkeää huomata on se seikka, että
`Kristuksen uudistus´, ´Jumalalle jättäytyminen´,
`vakuuttuneeksi ja uskovaksi tuleminen´ ja sen `todeksi
uskominen mitä kristityt opettivat ja puhuivat´, ja
vieläpä sen tunnustaminen, että kasteelle pyrkivät
`voivat elää kuulemansa evankeliumin sanoman mukaan´,
kaikki tämä edellä esitetty koski myös kasteelle
päästettäviä lapsiakin.

Lastenkin tuli ennen kasteelle pääsyään "oppia
rukoilemaan" ja paastoten pyytämään Jumalalta
entisiä syntejään anteeksi. Vasta kaiken tämän
jälkeen lapsetkin vasta pääsivät kasteelle.


Edellä lainatut Justinuksen tekstin kohdat kylläkin
todella todistavat, että hän uskoi varsinaisen uudesti-
syntymisen tapahtuvan vedellä kastettaessa, muttei
kuitenkaan ilman kastettavien henkilökohtaista uskoa,
eli kääntymystä ja uskoon tuloa, joiden tuli edeltää
kasteaktia.

Mitä uudestisyntymisellä sen sijaan on alkuseurakunnan
aikana tarkoitettu, se selviää kun sovitamme yhteen
kaikki aiheesta puhuvat Uuden testamentin eri näkökohdat.

Lukuun ottamatta kohtaa Matt. 19:28 joka viittaa
kuolleista ylösnousemukseen, kaikki muut kohdat
selittävät uudestisyntymisen hengellistä asiasisältöä.

Joh. 1:13 mukaan uudestisyntyminen on "Jumalasta
syntymistä", jota edellinen jae kuvaa "oikeudeksi
(eksuusian) tulla Jumalan lapseksi." Se tapahtui ja
tapahtuu kaikille niille, "jotka ottivat ja ottavat
hänet (s.o. Jeesuksen) vastaan", ja näin hänet
henkilökohtaisesti vastaanottavina "alkoivat (ja
alkavat) uskoa hänen nimeensä."

1 Joh.5:1 sanookin, että "jokainen joka `uskoo´,
että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt",
joten uudestisyntyminen on siis uskoon tulemista,
jota 1 Piet. 1:3 nimittää "elävään toivoon" uudesti-
syntymiseksi.

Saman luvun jae 23 sanoo tämän syntymisen tapahtuvan
"Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta", jolla
tarkoitetaan julistettua ja / tai luettua evankeliumin
sanaa (jae 25).

Uudestisyntymistapahtuma edellyttää siis evankeliumin
sanoman kuulemista tai lukemista, jonka seurauksena
asianosaisessa saattoi tapahtua henkilökohtainen
Jeesukseen turvansa asettaminen eli uskoon tuleminen.


Tämä merkitsi samalla Hänen vastaanottamistaan, ja häneen
uskossa pukeutumista (kun otettiin uskoon tultaessa kaste
Hänen nimeensä: Gal.3:26 - 27). Uskon ja kasteen vastaan-
ottamisen välittämää uutta hengellistä tilaa nimitettiin
myös `vedestä ja Hengestä syntymisen välityksellä tapah-
tuneeksi, sillä uskoa ja kastetta seurasi alkuaikoina
välittömästi Pyhän Hengen vuodatus uskoon tulleeseen.
Tiit.3:5 - 7.


Tämän uuden hengellisen tilan toinen nimi oli "uudistus"
jonka Pyhä Henki (uudestisyntyvään runsaasti vuodatettuna)
sai aikaan.

Uudestisyntymisen eli uskoon tulon eräs nimitys oli siis
"vedestä ja Hengestä syntyminen" (Joh. 3:5), joka veden
osalta tarkoittanee vesikastetta.

Kastetta vastaanotettaessa tuli kuitenkin alkuseurakunnan
aikana muidenkin osatekijöiden olla vastaanottajassa
vaikuttamassa, eli evankeliumin sanan uskossa vastaan-
ottamisen oli täytynyt edeltää kastetta.

Tämän uskoon tulemisen prosessin tuli siis olla käynnissä
kasteelle tultaessa, ja ilmetä kastettavan uskontunnustuksena
kasteen edellä.


Näin oli alussa, ja siksi kastetta nimitettiin "uudestisyntymisen
pesoksi / kylvyksi" (to luutron tees palinggenesiaas) Tiit.3: 5):
Tiit. 3:4 - 7:

"Mutta kun meidän pelastajamme Jumalan hyvyys ja ihmisrakkaus
tuli ilmi, ei teoista, joita me vanhurskaudessa teimme, vaan
mukaan hänen laupeutensa, hän meidät pelasti, kautta uudesti-
syntymisen kylvyn ja Pyhän Hengen uudistuksen, jonka hän
vuodatti meihin runsaasti, Jeesuksen Kristuksen meidän
pelastajamme kautta, jotta vanhurskautettuina hänen armossaan,
olisimme perillisiä toivon mukaan iankaikkisesta elämästä."

Uudestisyntyminen merkitsee Uudessa testamentissa siis
tietoiseen henkilökohtaiseen uskoon tulemista. Tämän saa
aikaan vastaanotettu evankeliumin sana, ja sen sinetöi
todeksi Pyhän Henki, josta Hengestä uudestisyntynyt pääsee
lupauksen mukaan itsensä kastattamisen jälkeen osalliseksi.

Niin sanotuissa `vapaissa suunnissa´ uudestisyntyminen käsitetään
poikkeuksetta alkuseurakunnan mallin mukaan, eli hengelliseksi
murrokseksi. Sillä siis tarkoitetaan yksilön uskoon tuloa, eli
tietoista "uudesti syntymistä elävään toivoon."

Sen sijaan luterilaisille uudesti syntyminen ei merkitse
uskoon tuloa.

Uskoon tulo on heille eri asia. Uudestisyntymisellä he sen
sijaan tarkoittavat sylilasten kasteaktia, sillä sitähän
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen hyväksymä
kristinoppi tarkoittaa, sanoessaan kohdassa 58 seuraavaa:

"Kasteessa toimii Jeesus Kristus itse. Hän uudesti synnyttää
meidät siinä, ja ottaa meidät Jumalan lapsiksi ja seurakuntansa
jäseniksi. Hän vapauttaa meidät synnin, kuoleman ja perkeleen
vallasta."

On selvää että Evankelis-luterilaisen kirkon oppi tämän
sylilapsia kastettaessa tapahtuvan uudestisyntymisen
kohdalla, on ilmeinen opillinen erehdys kaikkien niiden
mielestä, jotka ovat itse kokeneet ja jotka pitäytyvät
edellä selostamaani Uuden testamentin opettamaan
hengellisen uudesti syntymisen kokemukseen.

Kasteessa tapahtuva uudestisyntyminen on ilmeinen opillinen
erehdys varsinkin silloin, kun kirkollinen kaste kohdistetaan
sylivauvoihin, ja väitetään heissä tapahtuvan se, minkä
katekismus väittää tapahtuvaksi.

Jotkut todellisen uudestisyntymisen henkilökohtaisesti ja
hengellisenä kokemuksena Tiituksen kirjeen mallin mukaan
(3::5-7) todeksi eläneet luterilaiset kristityt kykenevät
myöntämään katekismuksen väitteen sylivauvakasteessa
tapahtuvasta uudestisyntymisestä todeksi korkeintaan
vain vertauskuvallisesti tai symbolisesti, ei muuten.

Kirkkoisien lausunnot kyllä todistavat, että tämä uudesti
syntymistä koskeva kansankirkkomme katekismuksen opillinen
erehdys sai alkunsa jo melkein heti apostolisen ajan jälkeen,
kun itse kastetta yksinään alettiin nimittämään uudesti-
syntymiseksi. Näin tapahtui, vastoin Herramme alkuperäistä
tarkoitetta tekstissä Joh.3:3-5.

Silti ei silloin varsinaista Uuden testamentin opettamaa
hengellistä uudestisyntymistä hylätty.

Kun näet Justinus kirjoitti "Kristuksen uudistamista
Jumalalle jättäytyneistä, jotka vesikasteensa edellä
ovat tulleet vakuuttuneiksi ja uskoviksi, ja jotka
ovat myös kasteensa edellä tunnustaneet haluavansa
ja kykenevänsä elämään kristittyinä, ja joiden tuli
kasteensa edellä rukoilla ja pyytää Jumalalta entisiä
syntejään anteeksi, kaikki tämä todistaa hengellisen
uudestisyntymisen todellisuudesta.

On näet selvää, että edellä mainitut Jumalalle jättäytyneet,
vakuuttuneiksi ja uskoviksi tulleet, kristittynä elämisen
haluaan tunnustavat yksilöt, jotka rukoilevat ja pyytävät
Jumalalta syntejään anteeksi, ovat jo tällaisinaan varmaankin
kaikkien vapaitten suuntien kristittyjen mukaan uudestisyntyneitä
yksilöitä.

Silti Justinus tulkitsi heidän uudestisyntymisensä olevan
vielä edessä päin, sillä hänen mukaansa uudesti syntyminen
todellakin tapahtui vasta kasteen aktia toimitettaessa, eli
vesipeson vastaanottamisen yhteydessä, joka hänen seura-
kunnassaan toimitettiin Matteuksen evankeliumin mukaisen
kolmiyhteyskaavan arvonimet mainiten.

Justinuksen kirjeen tekstiä ei siis rehellisyyden nimessä
käytetä oikein, jos tekstin puhetta `opetuslapseksi tekemisestä´
ja `uudesti syntymisestä´ sovelletaan siten, että teksti
tarkoittaisi myös sylivauvojen omaavan `Jumalalle jättäytymisen´,
`vakuuttuneiksi ja uskoviksi tulemisen´, `kristittynä elämisen
halun´, ynnä muutkin luetellut valmiudet kasteaktiensa edellä.

Näitä valmiuksia ei sylilapsilla ole, ja siksi lienee ilmeisen
selvää, ettei Justinus edellyttänyt sylilapsia kastettavan.

Augustinuksenkin kohdalla on todettava samaa kuin jo Justinus
marttyyrin kohdalla. Augustinuskaan ei tarkoittanut "uudesti-
syntymisellä" yksilön kokemaa hengellistä murrosta, vaan vain
itse kasteen aktia, jota aktia uskoon tulon ja hengellisten
murroksien tuli kasteelle pyrkivän kohdalla edeltää.

Augustinuksenkin mukaan "Kristuksen uudistamat Jumalalle
jättäytyneet, vakuuttuneiksi ja uskoviksi tulleet, jotka
tunnustivat halunsa ja kykynsä elää kristittyinä" ilmoit-
tautuivat kasteelle. Kasteensa edellä he "rukoilivat ja
pyysivät Jumalalta entisiä syntejään anteeksi", mutta
vasta kasteaktissa he Augustinuksen mukaan uudestisyntyivät.

Tämä käy selvästi ilmi hänen kirjoittamansa `Tunnustukset´ -
kirjan monilta sivuilta. Esimerkiksi sivut: 160, 253, 290,
292, 300, 301, 302, 323, 324.


Eräs kirjoitti joskus tuolla jossain eräälle palstalle
seuraavaa:

"Ihan keinotekoista yrittää hakea jotain ristiriitaa -
uudestisyntyminen vesikasteessa ja uudestisyntyminen
Sanan kuulemisen kautta Pyhän Hengen voimasta ovat
molemmat Raamatussa ja yhtälailla totta. Ei niiden
välillä ole mitään ristiriitaa - ..."


Minä vastasin silloin:

Osoittaa, jollei `järjen köyhyyttä´ niin ainakin ´järjen
käyttököyhyyttä´ väittää tuollaista mitä kirjoittaja
edellä väitti.


Uudestisyntyminen sanan kuulemisen kautta on Raamatun
mukainen, koska se edellyttää sanan kuulijalta ymmärtävää
ikää. Evankeliumin kuulija on tässä tapauksessa oppinut
äidinkielensä sanojen merkitykset pikku hiljaa, lapsuutensa
ensimmäisinä vuosina, mutta useita vuosia kuluu siihen
hetkeen, jolloin hänen ymmärryksensä kykenee käsittämään
evankeliumin sisällön merkitykset äidinkielellään, jolla
kielellä ymmärtävässä iässä oleville yleensä evankeliumia
julistetaan.

Kyllä kuulija, jopa siis lapsikin, jos on tullut ymmärtävään
ikään, kykenee evankeliumin sanoman kuultuaan uudestisyntymään,
jos hän ottaa kuulemansa sanoman vastaan.


Aivan toisesta tilanteesta on kyse silloin, kun puhutaan
uudestisyntymisestä vesikasteessa, tällä kun nykyään
tarkoitetaan melkein poikkeuksetta kuukauden ikäisten
sylilasten uudestisyntymistä, joka muka tapahtuu, heidän
otsalleen vettä valeltaessa.

On tiedossa, että kuukauden ikäinen sylivauva kyllä kuulee
ympäristönsä äänet, muttei silti ymmärrä kuulemiensa äänten
merkityksistä paljon mitään. Mitä nyt äitinsä kasvot nähdessään
kykenee hymyilemään, ja itkullaan ilmaisemaan maidon- tai
vaipanvaihtotarpeensa. Sanoista, mitä hänelle puhutaan, hän
ei ymmärrä tavuakaan, vaan oppiakseen ymmärtämään, hänen
tulee kehittyä ensin siihen ikään että kykenee oppimaan
äidinkielensä sanoja ja ilmaisuja, ja tämä vie aikaa
vuosia.

Edellä sanotuista faktoista välittämättä eräät ´kirkkojen
uskonnolliset huijarit´ ovat keksineet varsinaisia `satuja´,
joilla he yrittävät todistaa oikeaksi omaksumansa sylilapsien
kastamisen käytännön.

He ovat näet keksineet opin "sylilapsien omasta uskosta", joka
noille sylilapsille muka heitä kastettaessa lahjoitetaan, joko (
Lutherin mukaan) kummien esirukouksen kautta, tai (joidenkin
muiden mukaan) julistamalla noille vauvoille evankeliumia, jonka
sisällön nuo vauvelit muka sitten kykenevät ymmärtämään ja
muka omaksi uskokseen omaksumaan.

Kun sitten tuo kirjoittaja julisti, että on muka "keinotekoista
yrittää hakea jotain ristiriitaa" noiden hänen esittämiensä
uudestisyntymisten välille, ja että ne ovat muka "kumpikin yhtä
lailla totta", jouduin toteamaan tuolle eräälle: "Järki hoi,
äly älä jätä!"


Kun Herran sana kertoo meille uskoville, että "Jumalan Poika on
tullut ja antanut meille `ymmärryksen´, tunteaksemme sen Totisen",
ja kun apostolin sana kehottaa meitä "olemaan ymmärrykseltä
täysi-ikäisiä (ei lapsia)", eikö näitä kohtia pidä soveltaa myös
sanalliseen peitsentaittoon ja kanssakäymiseen paikkansa
pitämättömiä harhaoppeja suosivien suhteen?


Justinuksen ajan jälkeiset kirkkoisät, Irenaeus, Origenes
ja Augustinus (ja monet muutkin) ilmeisesti jo selvästi
todistivat sylilasten kastamisen olevan yleistymässä heidän
seurakunnissaan.

Ja kuten jo havaittiin, he väittivät tavan periytyneen jo
apostoliselta ajalta, eli sisältyneen niihin perhekunta-
kasteisiin joista Uusi testamentti mainitsee.

Heidän väitteensä tavan periytymisestä apostoleilta, on
totuusarvoltaan kuitenkin hyvin kyseenalainen.

Tapahtui näet siten kuten Kreikan Evankelisen seurakunnan
katekismuksessa (I PISTIS TON ELLINON EVANGGELIKON), sen
luvussa baptisma (KASTE) selostetaan:

"Koska kaste oli näille uskoville välitön heidän uudesti-
syntymistään seuraava tapahtuma, ensimmäisten vuosisatojen
kirkkoisät alkoivat käyttää näitä kahta erillistä ilmaisua
samaa merkitsevinä."

Tällä Kreikan evankelisella seurakunnalla on käytössään
sylivauvakaste.

Silti tämä Kreikan Evankelinen seurakunta torjuu tänäkin
päivänä jyrkästi kasteen aktin uudestisynnyttävän vaikutuksen
kaikkien aikuisten kohdalla, puhumattakaan siitä, että
sylilapset voisivat tämän toimituksen yhteydessä uudesti-
syntyä elävään toivoon.

Kreikan evankeliset seurakunnat näet pitävät uudesti-
syntymistä pelastukseen välttämättömänä hengellisenä
kokemuksena, eivät sen sijaan vesikasteen aktina.

He siis torjuvat jyrkästi sen `sakramenttimagian´
jonka suuret kirkot ovat tähän toimitukseen
sisällyttäneet.

Tässä vielä kyseisen Kreikan evankelisen seurakunnan
kastekirjan yhden kohdan lainaus vähän pitemmässä
yhteydessään:

"Kun lisäksi on ilmiselvää, että kirkkoisät jotka
puhuivat kasteesta, eivät tarkoittaneet sylilapsia
vaan ihmisiä, jotka olivat kastehetkellään jo
ymmärtävässä iässä, tämän täytyy merkitä seuraavaa:

He olivat syntyään joko juutalaisista tai muista
kansoista. He olivat uskoneet Kristukseen ja uskon
kautta uudestisyntyneet, ja he tulivat kasteen
välityksellä julkisesti näkyvän Kristuksen
seurakunnan yhteyteen.

Koska kaste oli näille uskoville välitön heidän
uudestisyntymistään seuraava tapahtuma, ensimmäisten
vuosisatojen kirkkoisät alkoivat käyttää näitä kahta
erillistä ilmaisua samaa merkitsevinä. Myöhemmin, kun
käsitys mysteerioista valtasi seurakunnan, alettiin
luonnehtimaan kastettakin mysteerioksi."

On merkittävää, että Kreikan evankelinen seurakunta
pitää selviönä, että alkuperäisen ekkleesian kaste-
käytäntö oli sen mukainen, millaiseksi edellä
lainaamani kirkkohistorian ja Kurt Alandin tekstit
käytännön ovat kuvanneet.

Silti tuo seurakunta on mukautunut kirkon myöhemmin
käyttöön ottamaan sylilapsikäytäntöön, pitäen omassa
keskuudessaan jopa kristittyjen vanhempien velvollisuutena
tuoda lapsensa kasteelle.

Kaikesta sakramenttimagiasta kasteen yhteydessä, eli
kasteen uudestisynnyttävästä voimasta he ovat silti
jyrkästi sanoutuneet irti.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001426&posting=22000000014204449

Tapio522 kirjoitti:

"kolmekonetta" pyytää:
"Kertokaapa nyt minulle ja muillekin lukijoille, `millä keinoin´ ja ´`mihin kiusaukseen´ te kykenisitte johdattamaan jonkun kapaloissaan ähisevän pikkupiltin, joka ei ymmärrä vielä sanaakaan äidinkielestään, eikä näin ollen myöskään teidän puheistanne"?
--
Kiitos kommenteistasi ja kysymyksestä!

Sikiön muisti tallentaa ääniä aktiivisesti.
Sikiö myös osoittaa selvästi muistavansa.
Tämä kävi ilmi, kun Helsingin yliopiston aivotutkimuksen osasto tutki sikiön äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä raskausviikoilla kolmisen vuotta sitten (v. 2003).
Tulokset hämmästyttivät tutkijatkin.

Tutkimus osoitti, että kuulon erottelukyky kehittyy puheen osalta huomattavasti aikaisemmin kuin tähän asti on luultu.
Raamatun Sanaa tuntevalle tämä ei tietenkään ole mikään uusi asia, kuten tässäkin keskustelussa on monen kautta tuotu julki.
Järkeisoppineiden on vaikea myöntää näitä tosiasioita todeksi.

Tutkimuksen mukaan 32-38-viikkoisen sikiön aivot ja muisti ovat tutkimusta tehneen MINNA HUOTILAISEN mukaan hämmästyttävän kehittyneitä.
Vastasyntynyt vauva tunnistaa äitinsä äänen ja äidinkielen.
Vauvalla on myös tarve tuottaa itse ääntä ja kiinnittää huomionsa puheeseen.
Sikiö kuulee erityisesti äidin äänen kohtuun.

Meidän ei siis tarvitse poisselittää tai järkeillä tätäkään Sanan paikkaa;
"Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen" (Matt. 21:16).
Uskotaan, "niinkuin on kirjoitettu"!

Lue lisää

Paavalikin syötti maitoruokaa kun he eivät muuta vielä pystyneet syömään. Jumalan lapsi on kuin imeväinen jolle ei voi vielä paljoa opettaa, koska hän ei kykene sitä vielä pureksimaan. Kiitos kuuluu kun he kasvavat ja ymmärtävät Jumalan Sanaa.

Pikkuvauvalle jos sinä juttelet jotain ei hän pysty siihen sanomaan vielä mitään. Joten tässä puhutaan nyt Jumalan lapsista eli imeväisistä, jotka sen kiitoksen pystyvät ilmoille tuomaan.

Jumalan lapsi Sanassa tarkoittaa aivan muuta kuin pikkuvauva joka imee äitinsä rintaan.

Jumala puhuu uskoon tulleista lapsista jotka tunnustivat syntinsä ja hylkäsivät ne.
Huorasivat, myivät itseään, tappoivat varastivat jne. tähän ei pikkuvauvat kykene, eikä heidän tarvitse sellaisista parannusta tehdä jota eivät ymmärrä synniksi.
Himo synnyttää synnin.

Miksi tämä on niin vaikeaa ymmärtää kun Sanaa julistettiin niille jotka parannusta tarvitsivat.

Eivät terveet tarvitse parannusta vaan sairaat, eli syntiset ihmiset, joku ihminen voi olla omasta mielestään hyvinkin "terve" eikä ymmärrä tarvitsevansa Jeesusta Kristusta pelastajanaan.
Vauvalta emme voi vaatia parannuksentekoa ja syntien tunnustusta koska hän on taivaskelpoinen sinällään.
Miksi mennä kastamaan etukäteen, ettehän tiedä mitä hänen elämässään tapahtuu.

Ei pelastusrengastakaan heitetä etukäteen tyhjään mereen. Pitää olla ensin se pelastettava jota rannalle vedetään.
Raamattu puhuu ainoastaan niille ihmisille jotka ymmärsivät ja tekivät sen mukaan.
Puhuttiin myöskin että jokaisen pitää syntyä uudesti ylhäältä, eikä hän voi vanhana mennä äitinsä kohtuun. Eli tässä puhutaan isommasta ihmisestä kuin vauvasta. Kyselijä oli tietoinen mitä hänelle vastattiin. Vauvat eivät siihen kykene. Ja ovat siksi ihmisten kasterituaaleista vapaa. Kirkon suuri eksytys on saanut ihmisten silmät sokeutumaan sen alkuperäisestä opetuksesta.

Alkuperäinen opetus on haudattu ja on otettu ihmisten riitit käytäntöön. Alussa ei niin ollut, ei kirkotkaan kastanut lapsia, vaan heille opetettiin ensin Jumalan tie ja sitten kastettiin upotuksella.
Te eksytte kun ette tutki Jumalan Sanaa.

kolmekonetta kirjoitti:

Lisäys Tapiolle:

Sinun on turhaa myöskin tuoda esiin tätä tuon `yhteisen ystävämme´
ramun viljelemää Raamatun kohtien luetteloa, nimeltään "Mitä kaste on?".

Ei tuolla litanialuettelolla ole mitään arvoa. Siinä esitetyt väitteet
eivät näet kestä totuuden seulaa, ja tämä fakta on jo selvästi osoitettu
todeksi muilla foorumeilla.

Tästä osoituksesta esimerkkinä seuraava keskusteludokumentti
menneisyydestä, eräältä footumilta.

Siellä eräs kolmas nimimerkki keskusteli ramun kanssa, käyttäen
nimimerkki rapen tekstiä argumenttinaan:

Lainaus alkaa:

"Ramu esitti tuossa edellä sen saman litanian, minkä
hän on lähettänyt eräälle toisellekin foorumille, ja
joka litania hänen mukaansa selittää, mitä kasteessa
aina muka tapahtuu.

On huomioitava, että tämä ramu tarkoittaa kasteella
nimenomaan tuota sylilapsien otsatukan valelua vedellä.

Tuolta toiselta foorumilta löytyi myös oivat vastaukset
ramun litaniaan. Nuo vastaukset nyt jatkossa toistan,
jotta kaikille kävisi selväksi, miten tökerösti ramu
Raamatun opetuksia vääristelee:


""Meidän Herramme näet opetti:

"...joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä"
(Luuk.16:10).

Kun tämä Herramme opetus sovitetaan Raamatun opettamisen
sisältöön, se tarkoittaa, että koko opetus on väärää jos
yksikin opetettu kohta ei pidä yhtä totuuden kanssa.

Samoin apostoli Jaakob opetti:

"...joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhdessä
kohden, hän on syyllinen kaikkeen" (Jaakob 2:10).

Kun tämä apostolin opetus sovitetaan Raamatun opettamisen
sisältöön, se tarkoittaa, että koko opetus on väärää jos
yksikin kohta on väärä, eikä pidä yhtä totuuden kanssa.

Ei siis tarvitse osoittaa kuin yksi kohta tuosta Ramun
edellä esittämästä raamatun kohtien `luettelolitaniasta´
nimeltään "Mitä kaste on?" paikkansa pitämättömäksi, niin
tällöin nähdään että koko ramun oppijärjestelmä ´heittää
täyttä `häränpyllyä´.


Tuoksi yhdeksi kohdaksi riittää seuraava Ramun väite:

- KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI ( Apt 2:38, Apt 19:6)

Minä vastaan:

VÄÄRIN!

KASTEESSA EI SUINKAAN SAADA PYHÄÄ HENKEÄ, vaan teksti sanoo:

"Muuttakaa mielenne ja kastattakoon kukin teistä itsensä
syntienne anteeksi saamiseksi, NIIN TE SAATTE (SIIS
KASTEEN JÄLKEEN, EI KASTEESSA) Pyhän Hengen lahjan."

Kohta siis osoittaa, että mielenmutoksen eli parannuksen
teon, ja itse kunkin mielensä muuttaneen kastettavaksi
suostumisen `jälkeen´, heille toteutuu Pyhän Hengen
lahjan saamisen lupaus.

Missään Uudessa testamentissa ei sen sijaan opeteta, että juuri
`kasteessa´ muka saadaan Pyhä Henki. Aina ja joka kohdassa Hengen
saaminen on eri tapahtuma kuin itse vesikaste.

Jopa Paavalin pelastusopissa Tiitus 3: 5 - 7) `uudestisyntymisen
peso´ eli kaste, on eri asia kuin se samassa kohtaa mainittu
`Pyhän Hengen vuodatus´, joka runsaana vuodatetaan pelastettavaan.

Edes Meidän Herramme omakaan kaste ei tehnyt poikkeusta, vaan
siitäkin kerrotaan, että vasta kun hän oli `noussut ylös vedestä´,
lankesi Pyhä Henki hänen päälleen kyyhkysen muodossa. ...""


""- KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI (väittää ramu)
( Apt 2:38, Apt 19:6)"

Jäi vielä kertomatta totuus tuosta toisesta kohdasta johon
edellä esitetty raamattuviite (Apt 19:5-7) viittasi, ja joka
kertoo kuinka nuo `noin kaksitoista miestä´ saivat Pyhän
Hengen.

Teksti kuuluu:

"Kuultuaan ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
Paavalin pantua kätensä heidän päälleen Pyhä Henki
tuli heidän päällensä, ja puhuivat kielillä ja
ennustivat. Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista
miestä."

Siis:

Miehiä oli noin kaksitoista, ja Paavalilla puolestaan
vain kaksi kättä. Paavali ei siis seisonut kastevedessä
pistämässä näitä kahta kättään vuoronperään kunkin
kastettavan päälle juuri sillä hetkellä kun heidät
yksi toisensa jälkeen kastettiin.

Kyllä teksti tarkoittaa, että kasteen jälkeen kastetut
nousivat vedestä, ja kävivät rannalla rukoukseen, kenties
polvilleen.

Siinä sitten Paavali siirtyi yhden luota toisen luo,
siirtäen myös kätensä yhden päältä toisen päälle, ja
kas, Pyhä Henki tuli Paavalin käsien myötä itse kunkin
päälle, ja tämä ilmeni heissä kielillä puhumisena ja
profetoimisena.

Itse kasteessa ei siis tässäkään kohtaa saatu Henkeä,
vaan selvästikin vasta kasteen jälkeen.""

No, esittihän ramu tapansa mukaan näillekin osoituksille
vastaväitteitä seuraavasti:


"" RAMU TOTEAA:

rape yrittää vääntää raamatunkohtaa kieroon LISÄÄMÄLLÄ siihen
oman lisäyksensä " (SIIS KASTEEN JÄLKEEN, EI KASTEESSA)
(kastattakoon" on myöskin rapen oma väännös)

Milläköhän oikeudella rape lisää Jumalan sanaan omaa tulkintaansa.
Tuota menetelmää käyttävät adventistit jotka ovat kirjoittaneet
oman raamattunsa johon ovat sisällyttäneen rapen tavoin EGW n
lausumia. Kun Jumalan sana ei tue rapen oppia, niin rape vääntää
Jumalan sanan muotoon joka soveltuu paremmin rapen oppiin.

Raamattuun laittamaansa lisäystään: "SIIS KASTEEN JÄLKEEN,
EI KASTEESSA" rape yrittää perustella ... jne. ""

Vastaus ramulle silloin kului:

"" Tämänkään syytöksen oikeutusta rape tuskin myöntää oikeaksi
siitä syystä kun "rape ei ymmärrä". Minun täytyy myöntää,
etten minäkään "ymmärrä". Onhan näet kyse apostoli Pietarin
seuraavasta lausumasta, jonka hän kohdistaa saarnansa
kuulijoille ja joka vuoden 1938 käännöksen mukaan kuuluu
(Apt. 2:38):

"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te
saatte Pyhän Hengen lahjan."

Ensiksikin, rapen käännös "kastattakoon kukin teistä itsensä"
merkitsee aivan samaa kuin "ottakoon kukin teistä kasteen",
eli vuoden -38 käännös, joten se ei suinkaan ole mikään
´rapen oma väännös`, kuten ramu väittää.


Toiseksi, kyllä minun mielestäni, kuten rapenkin mielestä,
teksti on aivan selvä. Pyhän Hengen lahja luvataan tekstissä
selvästi parannuksen teon ja kasteen ottamisen `jälkeen´.

Otetaanpa avuksi kreikan alkuteksti vaikkapa latinalaisin
kirjaimin kirjoitettuna jossa samat sanat kuuluvat:

metanoeesate, kai baptistheetoo hekastos hyymoon
Muuttakaa mielenne ja kastettakoon kukin teistä

epi too onomati Ieesuu Khristuu eis afesin toon hamartioon hyymoon.
nimeen Jeesuksen Kristuksen anteeksi saamiseksi syntienne,

kai leempsethe teen doorean tuu Hagiuu Pneumatos.
ja te tulette saamaan lahjan Pyhän Hengen

Tekstissä sana `metanoeesate´ on aoristin aktiivin imperatiivi,
merkiten siis kertakaikkista tuossa tilanteessa tapahtuvaa
kehoitusta mielenmuutokseen.

Samoin `baptistheetoo´ on aoristin passiivin imperatiivin
singulaarin eli yksikön kolmas persoona, merkiten kehoitusta
itse kullekin yksilölle tulla tuossa kyseessä olevassa tilanteessa
kastetuksi.

Sen sijaan sana `leempsesthe´ on deponenttiverbin mediumin
indikatiivin futuuri, merkiten "tulevaisuudessa", eli tuon
kastetapahtuman "jälkeen" saatavaa Pyhän Hengen lahjaa.

Koska suomen kielessä ei ole furuuria, vaan futuuri ilmaistaan
yleensä sekin suomeksi preesensillä, tuo futuuri ei näy vuoden
1938 suomennoksessa.

Jotta alkutekstin merkitys kävisi suomennoksesta kunnolla
julki, käännöksen sanojen "te saatte" tilalla tulisi olla
sanat "te tulette saamaan".

Tällöin olisi helpompaa joidenkin välttää se omaksumansa väärä
tulkinta, jonka omaksuttuaan ramukin jälleen perättömästi syytti
suuressa tietämättömyydessään rapea tekstiin tehdystä lisäyksestä,
joka lisäys muka kuului: "kasteen jälkeen, ei kasteessa."

Mielestäni se on tosiasia, että vuoden 1938 käännös sellaisenaankin
kuin se nyt on, antaa kyllä luetun tekstin ymmärtämistaitoiselle
selvän kuvan siitä, että teksti tarkoittaa Pyhän Hengen saamisen
toteutuvan vasta kasteen jälkeen.

"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teista kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te
saatte Pyhän Hengen lahjan."

Toistan:

Kyllä minun mielestäni kuten rapenkin mielestä teksti on
aivan selvä. Pyhän Hengen lahja luvataan tekstissä selvästi
parannuksen teon ja kasteen ottamisen jälkeen.

Pilkku lauseitten välissä tekee asian meille suomenkielisestäkin
tekstistä selväksi. ""

Tämä edellä oleva oli vain yksi esimerkki siitä, minkä arvoinen
totuuden kannalta onkaan tuo ramun eri nimillä viljelemä Raamatun
kohtien litanialuettelo, jolla nyt oli nimenä "Mitä kaste on?"

Tarkoitan tietysti noita ramun väittämiä, kuten

"KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI" ( Apt 2:38, Apt 19:6),

en siis tietenkään itse Raamatun kohtia.

Tähänkin ramun väittämään "KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI" on siis
empimättä totuudessa vastattava:

"VÄÄRIN! KASTEESSA EI SUINKAAN SAADA PYHÄÄ HENKEÄ, vaan teksti
sanoo: ...jne."

Monien tuon litanian muittenkin kohtien suhteen voitaisiin
tehdä samoin, mutta ei ole tarvis. Tämä yksikin osoitus
näet paljastaa tuon litanian väitteiden todellisen arvon.

Älä siis Tapio viljele tuota litaniaa.

Lue lisää

Raimo Poutiainen on oman lahkonsa AINUT jäsen- kirjoittahan hän kotivivullaan, että hänen oppinsa ei ole minkään tunnustuskunnan opin mukainen.

Täällä hän suuruudenhulluudessaan esiintyy oman oppinsa valvojana .

Suosittelen Poutiaiselle pysyttelemistä siellä saarnarinki palstalla jonne et ole tosin USKALTANUT tuoda oppejasi teologien arvosteltavaksi- nauraisivat sinut sieltä uloa.

Kävihän Poutiainen siellä mutta häneltä meni pupu housuihin omien oppiensa kanssa.

Täällä esiintyvä kolme kometta kieltää niin kolminaisuuden kuin Jeesuksen jumaluudenkin, kuin myöskin kasteen olemuksenkin. JÄRJELLÄ kun hän yrittää selitää sitä mikä on säädetty USKOLLA vastaanotetavaksi, niin tuloksena oppi nimeltä järjenpäätelmillä kasaan kyhätty järkeisoppia.
Oppi joka perustuu "sielulliseen- RIIVAAJIEN viisauteen."

Tuota riivaajien viisautta Poutiainen on pullollaan. Sitä hän toki tarvitsee noissa antikristuksen hengen ohjauksessa syntyneissä antikristuksen opeissa joilla on vain antikristuksella käyttöä.

Poutiainen pilkkaa selvää Raamatun sanaa.


---
KASTEESSA TAPAHTUU SEURAAVAT ASIAST JUMALAN TOIMESTA:




-KASTEESSA SYNNIT PESTÄÄN POIS (Apt 22:16)
”anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.”

-KASTE TAPAHTUU SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEKSI (Mk 1:4, Lk3:3, Apt 2:38)
”kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi”

- KASTE UUDESTISYNNYTTÄÄ (Jh 3:5, Tiit 3:5)
"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä,”

- KASTEESSA TULLAAN OSALLISEKSI KRISTUKSEN KUOLEMAAN ( Rm 6:3)
” Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?”

- KASTEESSA TULLAAN OSALLISEKSI KRISTUKSEN YLÖSNOUSEUKSESTA (Rm 6:5)
” Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,”

- KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI ( Apt 2:38, Apt 19:6)
” kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.”

- VESIKASTE PELASTAA (1.Piet 3:21)
” vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena –”

- KASTEESSA JUMALA VAIKUTTAA MEISSÄ USKON ( Kol 2:12)
” ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala,”

- KASTEESSA TAPAHTUU VANHAN IHMISEN (AADAMIN) HAUTAAMINEN JA UUDEN
IHMISEN HENGELLINEN HERÄÄMINEN JA YLÖSNOUSEMUS RIKKOMUKSIIN JA
SYNTEIHIN KUOLLEESTA OLOTILASTA (Rm 6:4-5, Kol 2:12-13)
” Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,”

” ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella:
12. ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.”

- KASTEESSA TAPAHTUU PESO, PYHITTYMINEN JA VANHURSKAUTUMINEN
KRISTUKSEN NIMESSÄ JA JUMALAN HENGESSÄ (1.Kr 6:11)
-” mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.”

- KASTEESSA IHMINEN PUKEE KRISTUKSEN JA HÄNEN VANHURSKAUTENSA
PÄÄLLENSÄ (Gal 3:27)
” Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.”

- KASTE PYHITTÄÄ JA PUHDISTAA SEURAKUNNAN KIRKASTETUKSI,
TAHRATTOMAKSI, RYPYTTÖMÄKSI, PYHÄKSI JA NUHTEETTOMAKSI KRISTUKSEN
MORSIAMEKSI (Ef 5:26- 27)

” että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
27. saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.”

- KASTEESSA IHMISEN VANHA LUONTO “LIHAN RUUMIS” POISRIISUTAAN,
KOSKA KASTE ON KRISTUKSEN YMPÄRILEIKKAUS (Kol 2:11)
” ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella:
12. ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa,”

- KASTEESSA IHMINEN PESTÄÄN JA SYDÄN VIHMOTAAN PUHTAAKSI PAHASTA
OMASTATUNNOSTA (Hb 10:22)
” niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;”

- KASTE EI OLE “LIHAN SAASTAN POISTAMISTA” (liha pysyy aina syntisenä,
ja synnin asuinsijana), VAAN ENNEN KAIKKEA JUMALAN MEIDÄN
KANSSAMME SOLMIMA HYVÄN OMANTUNNON LIITTO (1.Piet 3:21)
” vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,”

- KASTE EI OLE IHMISEN KUULIAISUUDEN TEKO JUMALALLE, VAAN SE ON
JUMALAN TEKO MEILLE (Mt 3:11, Lk 3:16, Jh 1:33)
” Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.”

Voitto Ramu kirjoitti:

Raimo Poutiainen on oman lahkonsa AINUT jäsen- kirjoittahan hän kotivivullaan, että hänen oppinsa ei ole minkään tunnustuskunnan opin mukainen.

Täällä hän suuruudenhulluudessaan esiintyy oman oppinsa valvojana .

Suosittelen Poutiaiselle pysyttelemistä siellä saarnarinki palstalla jonne et ole tosin USKALTANUT tuoda oppejasi teologien arvosteltavaksi- nauraisivat sinut sieltä uloa.

Kävihän Poutiainen siellä mutta häneltä meni pupu housuihin omien oppiensa kanssa.

Täällä esiintyvä kolme kometta kieltää niin kolminaisuuden kuin Jeesuksen jumaluudenkin, kuin myöskin kasteen olemuksenkin. JÄRJELLÄ kun hän yrittää selitää sitä mikä on säädetty USKOLLA vastaanotetavaksi, niin tuloksena oppi nimeltä järjenpäätelmillä kasaan kyhätty järkeisoppia.
Oppi joka perustuu "sielulliseen- RIIVAAJIEN viisauteen."

Tuota riivaajien viisautta Poutiainen on pullollaan. Sitä hän toki tarvitsee noissa antikristuksen hengen ohjauksessa syntyneissä antikristuksen opeissa joilla on vain antikristuksella käyttöä.

Poutiainen pilkkaa selvää Raamatun sanaa.


---
KASTEESSA TAPAHTUU SEURAAVAT ASIAST JUMALAN TOIMESTA:




-KASTEESSA SYNNIT PESTÄÄN POIS (Apt 22:16)
”anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.”

-KASTE TAPAHTUU SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEKSI (Mk 1:4, Lk3:3, Apt 2:38)
”kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi”

- KASTE UUDESTISYNNYTTÄÄ (Jh 3:5, Tiit 3:5)
"Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä,”

- KASTEESSA TULLAAN OSALLISEKSI KRISTUKSEN KUOLEMAAN ( Rm 6:3)
” Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?”

- KASTEESSA TULLAAN OSALLISEKSI KRISTUKSEN YLÖSNOUSEUKSESTA (Rm 6:5)
” Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,”

- KASTEESSA SAADAAN PYHÄ HENKI ( Apt 2:38, Apt 19:6)
” kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.”

- VESIKASTE PELASTAA (1.Piet 3:21)
” vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena –”

- KASTEESSA JUMALA VAIKUTTAA MEISSÄ USKON ( Kol 2:12)
” ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala,”

- KASTEESSA TAPAHTUU VANHAN IHMISEN (AADAMIN) HAUTAAMINEN JA UUDEN
IHMISEN HENGELLINEN HERÄÄMINEN JA YLÖSNOUSEMUS RIKKOMUKSIIN JA
SYNTEIHIN KUOLLEESTA OLOTILASTA (Rm 6:4-5, Kol 2:12-13)
” Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,”

” ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella:
12. ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.”

- KASTEESSA TAPAHTUU PESO, PYHITTYMINEN JA VANHURSKAUTUMINEN
KRISTUKSEN NIMESSÄ JA JUMALAN HENGESSÄ (1.Kr 6:11)
-” mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.”

- KASTEESSA IHMINEN PUKEE KRISTUKSEN JA HÄNEN VANHURSKAUTENSA
PÄÄLLENSÄ (Gal 3:27)
” Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.”

- KASTE PYHITTÄÄ JA PUHDISTAA SEURAKUNNAN KIRKASTETUKSI,
TAHRATTOMAKSI, RYPYTTÖMÄKSI, PYHÄKSI JA NUHTEETTOMAKSI KRISTUKSEN
MORSIAMEKSI (Ef 5:26- 27)

” että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
27. saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.”

- KASTEESSA IHMISEN VANHA LUONTO “LIHAN RUUMIS” POISRIISUTAAN,
KOSKA KASTE ON KRISTUKSEN YMPÄRILEIKKAUS (Kol 2:11)
” ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella:
12. ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa,”

- KASTEESSA IHMINEN PESTÄÄN JA SYDÄN VIHMOTAAN PUHTAAKSI PAHASTA
OMASTATUNNOSTA (Hb 10:22)
” niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;”

- KASTE EI OLE “LIHAN SAASTAN POISTAMISTA” (liha pysyy aina syntisenä,
ja synnin asuinsijana), VAAN ENNEN KAIKKEA JUMALAN MEIDÄN
KANSSAMME SOLMIMA HYVÄN OMANTUNNON LIITTO (1.Piet 3:21)
” vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,”

- KASTE EI OLE IHMISEN KUULIAISUUDEN TEKO JUMALALLE, VAAN SE ON
JUMALAN TEKO MEILLE (Mt 3:11, Lk 3:16, Jh 1:33)
” Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.”

Lue lisää

Hää sotkee asia yhteyvet sekasii jotta kaik
näytäis uskottavalt.

Mieki vikasi vähä mit hää kirjuutel. Pätkän
siel ja toise toisest kohtaa. site hää saatto
asjan iha kieroo valloo. Jos et uso kato ite.

Ota kirja ja vilkase mittee kieroo asjaa tehää.
Asja ois olt toise laine jos se ois kirjuutetu
niiko se ol kirjas. Jote sanan väärää vääntäjä
on asjal.

Hää ei kuulema puhu millokaa totta. siks hänest
narri kavet pittää hyvän.

Sie oot nii ramu!

näinhän se on että vihdoin aletaan tajuamaan tuo harhaoppi todeksi, ja myöntämään virheet. Onneksi ymmärtävät jo sen Raamattuunkin kirjittaa, että lasten sylikastetta ei löydy.

tälle kirjoitukselle kirjoitti:

näinhän se on että vihdoin aletaan tajuamaan tuo harhaoppi todeksi, ja myöntämään virheet. Onneksi ymmärtävät jo sen Raamattuunkin kirjittaa, että lasten sylikastetta ei löydy.

Lue lisää

    Perisynti on sama asia kuin syntiinlankeemus, jossa ihminen kuoli hengellisesti. Jumala sanoi: "Sinä päivänä, jona te siitä syötte te kuolette". Saatana ja lahkolaiset kieltää sen tosiasian, että ihminen kuoli hengellisesti perisynnin seurauksena paratiisissa. Syntiinlankeemuksen seuraukset ovat kuolema, sairaudet, synnytyskivut jne. Jos perisyntiä ei olisi niin lapset eivät kuolisi, ei sairastuisi, synnytyskipuja ei olisi.

Davidkin, vaikka oli valitun kansan juutalaisten lapsi, oli perisynnin alla jo sikiämisestään asti.

5 (51:7) Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun. [1. Moos. 8:21; Job 14:4, 25:4]

Vanhempien syntivelan periytyminen kolmanteen ja neljänteen polveen on kysymys Hesekielissä. Davidinkin 7 pv ikäinen poikalapsi kuoli isän synnin murhan ja aviorikoksen seurauksena tappavaan tautiin.

Otetaan Hesekiel niinkuin kirjoitettu on ja tarkastellaan, mitä se on. Vasta 100% lain noudattaminen poistaa vanhempien syntivelan. Siihenhän ei kukaan pysty, joten vanhempien syntivelka periytyy lapsille.

18 Hänen ISÄNSÄ taas kun teki väkivallan töitä, riisti ja raastoi veljeltänsä ja teki kansansa keskuudessa sitä, mikä ei ole hyvää, niin katso, hänen oli kuoltava syntivelkansa tähden.
19 Ja vielä te kysytte: 'Minkätähden ei poika kanna isän syntivelkaa?' Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, NOUDATTANUT KAIKKIA MINUN KÄSKYJÄNI ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee-sen on kuoltava.
20 Poika ei kanna isän syntivelkaa, eikä isä kanna pojan syntivelkaa. Vanhurskaan ylitse on tuleva hänen vanhurskautensa, ja jumalattoman ylitse on tuleva hänen jumalattomuutensa.
21 Ja jos jumalaton kääntyy pois kaikesta synnistänsä, mitä hän on tehnyt, JA NOUDATTAA KAIKKIA MINUN KÄSKYJÄNI ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää; ei hänen ole kuoltava.

2. Moos. 34:7

joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille ja lasten lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen".

Toiseksi valehtelet ja vääristelet Jeesuksen sanat, kun sanot, että liha olisi saanut Jumalan valtakunnan fyysisessä syntymässä. Lihasta syntyy liha. Liha ja veri ei peri Jumalan valtakuntaa. Jeesus sanoo Hänen "kosketusta" saamaan tuoduista lapsista, että senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Jeesus ei suinkaan sano, että SENKALTAISILLA JO OLISI JUMALAN VALTAKUNTA. Ei sano niin. Lapsenkin on ensin otettava vastaan Jumalan valtakunta eli Isä ja Poika ja Pyhä Henki kasteessa. Lapsenkin pitää ensin ottaa vastaan Jumalan valtakunta kasteessa. Vasta sitten lapsella on sisällään Pyhän Hengen lahja, Jumalan valtakunta.

Kasteessa luvataan antaa Jumalan valtakunta teille ja teidän lapsille. Kasteessa nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.
"niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" "te ja teidän lapset" "syntienne anteeksisaamiseksi" (Apt.2:38-39)

Lapsi tulee viedä kasteelle, jossa lapsi ottaa vastaan Jumalan valtakunnan. Lapsen avoin sydän ottaa vastaan kasteessa Jumalan valtakunnan.

Mark.10
14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.

Amen.

Pyhässä Hengessä kirjoitti:

    Perisynti on sama asia kuin syntiinlankeemus, jossa ihminen kuoli hengellisesti. Jumala sanoi: "Sinä päivänä, jona te siitä syötte te kuolette". Saatana ja lahkolaiset kieltää sen tosiasian, että ihminen kuoli hengellisesti perisynnin seurauksena paratiisissa. Syntiinlankeemuksen seuraukset ovat kuolema, sairaudet, synnytyskivut jne. Jos perisyntiä ei olisi niin lapset eivät kuolisi, ei sairastuisi, synnytyskipuja ei olisi.

Davidkin, vaikka oli valitun kansan juutalaisten lapsi, oli perisynnin alla jo sikiämisestään asti.

5 (51:7) Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun. [1. Moos. 8:21; Job 14:4, 25:4]

Vanhempien syntivelan periytyminen kolmanteen ja neljänteen polveen on kysymys Hesekielissä. Davidinkin 7 pv ikäinen poikalapsi kuoli isän synnin murhan ja aviorikoksen seurauksena tappavaan tautiin.

Otetaan Hesekiel niinkuin kirjoitettu on ja tarkastellaan, mitä se on. Vasta 100% lain noudattaminen poistaa vanhempien syntivelan. Siihenhän ei kukaan pysty, joten vanhempien syntivelka periytyy lapsille.

18 Hänen ISÄNSÄ taas kun teki väkivallan töitä, riisti ja raastoi veljeltänsä ja teki kansansa keskuudessa sitä, mikä ei ole hyvää, niin katso, hänen oli kuoltava syntivelkansa tähden.
19 Ja vielä te kysytte: 'Minkätähden ei poika kanna isän syntivelkaa?' Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, NOUDATTANUT KAIKKIA MINUN KÄSKYJÄNI ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee-sen on kuoltava.
20 Poika ei kanna isän syntivelkaa, eikä isä kanna pojan syntivelkaa. Vanhurskaan ylitse on tuleva hänen vanhurskautensa, ja jumalattoman ylitse on tuleva hänen jumalattomuutensa.
21 Ja jos jumalaton kääntyy pois kaikesta synnistänsä, mitä hän on tehnyt, JA NOUDATTAA KAIKKIA MINUN KÄSKYJÄNI ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää; ei hänen ole kuoltava.

2. Moos. 34:7

joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille ja lasten lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen".

Toiseksi valehtelet ja vääristelet Jeesuksen sanat, kun sanot, että liha olisi saanut Jumalan valtakunnan fyysisessä syntymässä. Lihasta syntyy liha. Liha ja veri ei peri Jumalan valtakuntaa. Jeesus sanoo Hänen "kosketusta" saamaan tuoduista lapsista, että senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Jeesus ei suinkaan sano, että SENKALTAISILLA JO OLISI JUMALAN VALTAKUNTA. Ei sano niin. Lapsenkin on ensin otettava vastaan Jumalan valtakunta eli Isä ja Poika ja Pyhä Henki kasteessa. Lapsenkin pitää ensin ottaa vastaan Jumalan valtakunta kasteessa. Vasta sitten lapsella on sisällään Pyhän Hengen lahja, Jumalan valtakunta.

Kasteessa luvataan antaa Jumalan valtakunta teille ja teidän lapsille. Kasteessa nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.
"niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" "te ja teidän lapset" "syntienne anteeksisaamiseksi" (Apt.2:38-39)

Lapsi tulee viedä kasteelle, jossa lapsi ottaa vastaan Jumalan valtakunnan. Lapsen avoin sydän ottaa vastaan kasteessa Jumalan valtakunnan.

Mark.10
14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.

Amen.

Lue lisää

uskova tuokin lapsensa Jeesukselle, emme todellakaan ole estämässä lapsiamme kun pyydämme pienokaistamme siunaamaan. Ei Jeesus pyytänyt heitä kastamaan,
vaan osoitti lapsen kelvollisuuden, taivaaseen estäville opetuslapsille.

kaste kuuluu niille jotka ymmärtävät syntisyyntesä, Sanan julistuksen jälkeen he ymmärsivät mitä heidän pitää tekemän, Raamattu sanoo, usko Herraan Jeesukseen. Usko tulee kuulemisesta eli Jumalan Sanan kautta. Amen.