Vielä kylmä pusertaa,
niin vielä vähän aikaa.
Sydän etsii auringoista paikkaa.
Isä ,anna armon aurigon paistaa.
Kättäni kylmää,
kylmä syvälle tunkee.
Jäädyn paikoilleni,
ellet ota syliis ja
puhalla jähmettyneisiin käsiin.
Isä.
Sinä otat minut,
annat aurinkosi lämmittää.
Sen lämmön ,aurigon alla,
jaksan eteenpäin.
Tahdot minun soivan ylistystä,
ylitse tämän kuoleman maan.
Sen soiton virität,
väreihin kirkkaisiin.
Isä ,annat käteeni,
mantelipuun oksan.
Se peittää taakse jääneet,
riisutut elämäni haavat.
Sataa ylleni uudet sävelet.
Ne lämpimän etelän tuulen
lailla,sulattaa matkan jäät.
Soi sydämeni ,soi
elämää kantava voima.
Kohotan avatut käteni,
katson mantelipuun ,kukkivaa oksaa.
Katson mntelipuun oksaa,
se on säveliä täynnä.
Sävelet peittää taivaan,
vapisen kuulen soiton,
joka ei koskaan vaikene.
niin vielä vähän aikaa.
Sydän etsii auringoista paikkaa.
Isä ,anna armon aurigon paistaa.
Kättäni kylmää,
kylmä syvälle tunkee.
Jäädyn paikoilleni,
ellet ota syliis ja
puhalla jähmettyneisiin käsiin.
Isä.
Sinä otat minut,
annat aurinkosi lämmittää.
Sen lämmön ,aurigon alla,
jaksan eteenpäin.
Tahdot minun soivan ylistystä,
ylitse tämän kuoleman maan.
Sen soiton virität,
väreihin kirkkaisiin.
Isä ,annat käteeni,
mantelipuun oksan.
Se peittää taakse jääneet,
riisutut elämäni haavat.
Sataa ylleni uudet sävelet.
Ne lämpimän etelän tuulen
lailla,sulattaa matkan jäät.
Soi sydämeni ,soi
elämää kantava voima.
Kohotan avatut käteni,
katson mantelipuun ,kukkivaa oksaa.
Katson mntelipuun oksaa,
se on säveliä täynnä.
Sävelet peittää taivaan,
vapisen kuulen soiton,
joka ei koskaan vaikene.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suru sydämessäsi tulvii yli äyräitten.
Sinulla on niin paljon meille annettavaa. älä lannistu! Aivan kuin oisin lukenut jäähyväiskirjetä, oiih miksi? Meidän lämmin ystävyytemme kannusta sua ihanin sävelin elämän valkeuteen. Oi tule luoksemme iloinensi rakkauden imaisuin! Halin sinua ja suukon annan poskellesi!!!!
Ystävä Ola ,enhän pois oo menossa.
Vaikka usein kyllä aattelen,sitäki.
Mut ,olen tämän värinen,kuin minut on luotu.
Sikpä,on lupa ,raadollisuudessaanki ,ilmaista.
Perhosen siivet hauraat ,niillä lentelen.
Rakkaus ,se vie kohti auringoisia päiviä.
Sinulle myöskii ,hyvää illan jatkoa.Liisa
Hyvin kaunis
Kiitos ajatuksesta.
Olemmehan kuin lapsi ,syliä huudamme.
Siinä turvllinen ja lämmin on olla.
Saa itkeä sylissä,lohduttava rakkaus pyyhkii kyyneleet pois.
Hyvää iltapäivää,ystävyydellä.Liisa
Tämä oli vähän surullinen, mutta tässä oli toivoa ja ylistystä.
Kertoo syvistä tunteista ja suuresta rakkaudesta ja sen syvällisyydestä.
Hienon ja kauniin runon sait jälleen aikaiseksi, kiitos Liisa.
Kaikkea hyvää päivääsi, toivoa on niin kauan kuin on elämää.
Pieniä siipien värähyksiä,sielun siivet haukkaa.
Varjona utuisena lentää,ilmaisee olemassa oloaan.
Olen tullut jostain sieltä,jotenki asetettu hiljaa olemaan?
Vaikka joskus ,esiin työntyy se hulvatonki puoli.
On tunne, ei tunne ees itseään,totta se on.
Jos luulemme , erehdymme.
Ystävyydellä,hymy kaikille.Liisa
Hei Liisa!
Auringossa aina niin hyvä olla on. Paitsi helteellä. Toivon sydämelles aurinkoa, paisteisia päiviä, isän käsien lämpöä...
Sinähän soit, soitat, ylistystä, yli tämän olevaisen...Joskus tuntuu tosiaan siltä kuin kuulisi soiton, soiton jostain kaukaa.. jostain missä sävelet on onnesta ja ilosta tehtyjä..
Kauniin, todella kauniin runon kirjoitit.
Luin sen suurella kiitollisuudella.
Terveisin eerikka
Maljani ylitse vuotaa,ei surusta,ei.
Olenhan saanu kokea,miten "tuhkasta nousee aamu".
Siruista koottu astia,antaa säröisen äänen.
Olen elämälle kiitollinen,etten katkeruutta kanna.
Armollisuutta itseä ja muita kohtaan, rakaat.
Semmonen oon ,itkuja naurusauvaa käytän ahkeraan.
Ystävät hyvää illan jatkoa.Liisa