Ovikello soi
soi toisen ja kolmannenkin kerran
kurkistan ovisilmästä
rakkaushan se siellä soittelee
viuluaan virittelee
En uskalla avata
pelkään tuskaa
jonka pettymys aiheuttaa
jos rakkaus ei viihdykään
vaan jättää mut yksin itkemään
Sydämeeni oven jos avaan
ja rakkautta avosylin halaan
jos rakkauden vastaanotan
omani ehdoitta ojennan
jos sisään pyydän astumaan
peremmälle istumaan
Tahtoisin pitää tuon rakkauden
pyytää viipymään ja viihtymään
en hetkeksi kylässä käymään
vaan muuttavan luokseni asumaan
Ovikello soi
jos oven avaan
onnenko mulle tuo
vai pettymyksenkö suo
soi toisen ja kolmannenkin kerran
kurkistan ovisilmästä
rakkaushan se siellä soittelee
viuluaan virittelee
En uskalla avata
pelkään tuskaa
jonka pettymys aiheuttaa
jos rakkaus ei viihdykään
vaan jättää mut yksin itkemään
Sydämeeni oven jos avaan
ja rakkautta avosylin halaan
jos rakkauden vastaanotan
omani ehdoitta ojennan
jos sisään pyydän astumaan
peremmälle istumaan
Tahtoisin pitää tuon rakkauden
pyytää viipymään ja viihtymään
en hetkeksi kylässä käymään
vaan muuttavan luokseni asumaan
Ovikello soi
jos oven avaan
onnenko mulle tuo
vai pettymyksenkö suo
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niinhän se on, että rakkauden vastaanottaminen tarkoittaa monesti myös vanhasta luopumista ja siinä on aina pettymyksen mahdollisuus olemassa. Se riski on vain otettava.
Todella kaunis runo sinulta jälleen.
Olet oikeassa, rakkauden vastaanottaminen tarkoittaa vanhasta luopumista
ja entisen hautaamista. Siis en tarkoita muistojen hautaamista, sillä nehän
säilyvät jokaisella mielessä aina, olivatpa ne mitä tahansa. Mutta muuten
alusta aloittaminen tarkoittaa myös alusta!
Totta, elämässä ja rakkaudessa on riskinsä. mutta joskus se askel vain on otettava.
Kiitäs kauniista sanoistasi, sanasi lämmittivät minua.
Ei se muuten ole rakkautta,
ei se ovi mitään muuta ;D
Anna rakkauden sisään tulla ;D
Niinhän se on, riskihän saattais olla sen arvoinen :)
Onnihan se siellä soittelee ovikelloa.
Jos et uskalla avata niin turhaan, aivan turhaan, se Onni sitä rimputtelee. Kyllähän se pettymyksen ja tuskankin pelko on toisaalta oikeutettua. Rakkaushan pitäisi olla, kuten sanoit, 'viipyvää ja viihtyvää' lajia eikä hetken huumaa, hurmaa, sillä se satuttaa ja surmaa. ...Siinä on rakkaus heikoilla sen jälkeen.
Toivottavasti et jää yksin itkemään vaan rakkaus astuu sisään, kasvaa ja kukoistaa :))))
Kiitos huolenpidosta, en jää itkemään, kyllähän tämä tästä,
enkä ole ihan yksinäinenkään, kyllähän sie sen tiiät. :))
En vaan saanut unta viime yönä ja mietin kaikenlaista ja siinä tuli
mieleen tällainen aihe runolle, eihän siellä ovella oikeasti… ainakaan vielä :)
Mutta tiedä häntä vaikka joskus olisikin totta tuo runoni,
jos vaikka oli enne joka etukäteen varoitteli. :)))
Miten haavoittuva onkaan rakkaus?
Sitä kohti käymme kaikesta huolimatta.
Taii tuo pelko ,ovet pidetään kiinni.
Rakastunut sydän ,sielä käydään hirmuista mylläkkää.
Rakkaus on kuin varpaillaan,kuulostelee?
Miten paljon sydän kestääkää?
On se vaan ihme.
meri-tuuli,jos ovisilmästä kurkkaisit ensin?
Rakkauta kohti,suurinta ihmettä.Liisa
Ovisilmästä kurkkaaminen olisi sitä epäröintiä,
uskaltaako antautua täysillä rakkaudelle, ettei
tulisi suurta pettymystä jos kaikki ei sujuisikaan
oman sydämen halujen mukaisesti.
Pudotus saattaa joskus olla raju, joka sattuu kovasti,
vaikka toisaaltaan, riskiähän se rakastuminen on aina.
Varovaisuus kaikissa asioissa kohtuudella on hyvä muistaa,
tässä rakkaus asiassakin, tosin rakkaushan on aina ihana asia.
Kiitos Liisa viisaista sanoistasi ja että jaksoit kukea ja viestisi minulle kirjoittaa.
Pyydä vaan peremmälle.
Istumaan mukavasti.
Tarjoa vaikka kahvit.
Vai liian arkinen.
Ojenna konjakki.
Kyllä se viihtyy, rakkaus.
Kun oikein osaat oivaltaa.
Kuinka rakkkaus alkaa.
Kiitos neuvosta, pitäisi varmaan pyyttää peremmälle
ja tarjotakin jotain, kahvin ja konjakin lisäksi, rakkautta. :))
Kiitos hyvästä vastausrunostasi, mutta jos kuitenkin kurkkaan varmaaden vuoksi. :)