Suomessa on kuntauudistus otettu asialistalle ja sen edistämisestä vastaa ministerinä 23-vuotiaana Haapaveden kunnanjohtajaksi nimitetty 59-vuotiast Tornion kaupunginjohtaja. Valtioneuvosto vaikuttaa olevan tosissaan. Päijät-Hämeessäkin ollaan niin pitkällä, että suunnitellaan Päijät-Hämeen kuntaa – ilman välivaiheita. Päijät-Hämeen kunnassa yhteisiä olisivat kaikki kunnalliset toimialat: sosiaali- ja terveystoimiala, tekninen toimiala ja sivistystoimiala.
Lahdessa kuitenkin sosiaali- ja terveystoimialan johto ja päälliköitä ovat esittäneet, ettei Lahti olisi mukana selvityksessä, mikä voisi johtaa päijäthämäläiseen sosiaali- ja terveystoimialaan. Herääkin kysymys, voidaanko Lahdessa periaatteessa kannattaa Päijät-Hämettä, mutta käytännössä vastustaa tai edes olla kannattamatta päijäthämäläistymisen etenemistä kunnallisilla palvelualaloilla, mitä Päijät-Hämeen kunta käytännössä tarkoittaisi.
Mikäli Lahdessa aletaan kunnallisen itsenäisyyden nimissä ja toimialahallinnollisen tehokkuuden vuoksi vastustamaan Päijät-Hämettä, Päijät-Hämeen suuntaan pitäisi edetä kehyskuntien yhteistyöllä siten, että keskussairaalapiirin kokoisen kunnan sijasta pyrittäisiin terveyskeskuskokoisiin kuntiin siten, että myös terveyskeskus olisi elinkelpoisen kokoinen, noin 20 000 – 25 000 asukkaan väestöpohjan muodostama kokonaisuus. Näin ehkä päästäisiin Päijät-Hämeessä joskus lähemmäs kaksikuntaista järjestelmää, minkä muodostaisivat Päijät-Häme ja Lahden kaupunki.
Päijät-Hämeen kehitykselle olisi melko ongelmallista se, että maakunnan hallinnollinen keskuspaikka kieltäytyisi maakunnastaan. Huomiota kuitenkin toki myös kiinnittää siihen, mitä päijäthämäläistymisellä ollaan saatu aikaiseksi. Yhteistähän keskussairaalan lisäksi on mm. palo- ja pelastuslaitos sekä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy, mikä on merkittävässä määrin ottanut vastaan kuntien elinkeinotoimet päijäthämäläiseen huostaansa.
Kunnallinen toiminta on pitkissä kantimissa. Valtioita syntyy ja valtioita kuolee, mutta kunnat ja seurakunnat tuntuvat olevan ikuisia. Tuskin juuri mistään julkisen hallinnon uudelleen organisoimisesta tulee tuottoja vaalikaudella jos toisellakaan, vaan menee noin 10-15 vuotta ennen kuin koneisto kiinteytyy ja alkaa tuottaa turvallista hyötyä ja hyvinvointia. Päijät-Hämeen kunta tuskin on kertaratkaisu kunnalliseen rahapulaan, väestön ikääntymiseen ja teollisuuden maapalloistumiseen sekä halpatuonnin yleistymiseen. Kuitenkin se on optio, minkä voidaan toivoa tuottavan laaja-alaisempaa kuntasuunnittelua. Lahden strategiaan on liittynyt vahvan autarkkisen toimialahallinnon perustaminen, mikä kykenee osaoptimoimaan Päijät-Hämettä tehokkaasti Lahden kaupungin alueella. Kääntöpuolena on se, ettei sille ole Päijät-Hämeestä juuri hallinnollista hyötyä. Lahden hallintoratkaisu on jo oikeastaan etukäteinen kannanotto Päijät-Hämeen kuntaan. Tämän vuoksi Päijät-Hämeen liitossa ehkä kannattaisi pohtia jo suunnitelmaa ”B”. Miten lähemmäs Päijät-Hämettä päästäisiin muin keinoin?
Syndrooma Lahti
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=317652&sana=
Lahdessa kuitenkin sosiaali- ja terveystoimialan johto ja päälliköitä ovat esittäneet, ettei Lahti olisi mukana selvityksessä, mikä voisi johtaa päijäthämäläiseen sosiaali- ja terveystoimialaan. Herääkin kysymys, voidaanko Lahdessa periaatteessa kannattaa Päijät-Hämettä, mutta käytännössä vastustaa tai edes olla kannattamatta päijäthämäläistymisen etenemistä kunnallisilla palvelualaloilla, mitä Päijät-Hämeen kunta käytännössä tarkoittaisi.
Mikäli Lahdessa aletaan kunnallisen itsenäisyyden nimissä ja toimialahallinnollisen tehokkuuden vuoksi vastustamaan Päijät-Hämettä, Päijät-Hämeen suuntaan pitäisi edetä kehyskuntien yhteistyöllä siten, että keskussairaalapiirin kokoisen kunnan sijasta pyrittäisiin terveyskeskuskokoisiin kuntiin siten, että myös terveyskeskus olisi elinkelpoisen kokoinen, noin 20 000 – 25 000 asukkaan väestöpohjan muodostama kokonaisuus. Näin ehkä päästäisiin Päijät-Hämeessä joskus lähemmäs kaksikuntaista järjestelmää, minkä muodostaisivat Päijät-Häme ja Lahden kaupunki.
Päijät-Hämeen kehitykselle olisi melko ongelmallista se, että maakunnan hallinnollinen keskuspaikka kieltäytyisi maakunnastaan. Huomiota kuitenkin toki myös kiinnittää siihen, mitä päijäthämäläistymisellä ollaan saatu aikaiseksi. Yhteistähän keskussairaalan lisäksi on mm. palo- ja pelastuslaitos sekä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy, mikä on merkittävässä määrin ottanut vastaan kuntien elinkeinotoimet päijäthämäläiseen huostaansa.
Kunnallinen toiminta on pitkissä kantimissa. Valtioita syntyy ja valtioita kuolee, mutta kunnat ja seurakunnat tuntuvat olevan ikuisia. Tuskin juuri mistään julkisen hallinnon uudelleen organisoimisesta tulee tuottoja vaalikaudella jos toisellakaan, vaan menee noin 10-15 vuotta ennen kuin koneisto kiinteytyy ja alkaa tuottaa turvallista hyötyä ja hyvinvointia. Päijät-Hämeen kunta tuskin on kertaratkaisu kunnalliseen rahapulaan, väestön ikääntymiseen ja teollisuuden maapalloistumiseen sekä halpatuonnin yleistymiseen. Kuitenkin se on optio, minkä voidaan toivoa tuottavan laaja-alaisempaa kuntasuunnittelua. Lahden strategiaan on liittynyt vahvan autarkkisen toimialahallinnon perustaminen, mikä kykenee osaoptimoimaan Päijät-Hämettä tehokkaasti Lahden kaupungin alueella. Kääntöpuolena on se, ettei sille ole Päijät-Hämeestä juuri hallinnollista hyötyä. Lahden hallintoratkaisu on jo oikeastaan etukäteinen kannanotto Päijät-Hämeen kuntaan. Tämän vuoksi Päijät-Hämeen liitossa ehkä kannattaisi pohtia jo suunnitelmaa ”B”. Miten lähemmäs Päijät-Hämettä päästäisiin muin keinoin?
Syndrooma Lahti
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=317652&sana=
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.