Samasta asiasta eri puolilla maata on erilaisia ilmaisuja,esim nuorimmasta lapsesta ja taitaapi vanhimmallakin olla joku nimitys.
Kyllä Suomi on kielellisesti värikäs maa. Koillis-Hämeessä kotiseudullani nuorin lapsi, iltatähtenä syntynyt, sai lisänimen "Pahnan pohjimmainen."
Täällä Kaakonkulmilla olen kuullut sanonnan "Rääpekaakku" nuorimmasta lapsesta. Kysyin kerran mistä moinen sanonta, sain selityksen, on tehty niistä tarpeista mitä jäljellä oli!
"Häjypoika" taas oli uusi nimitys minulle, onneksi hän itse selitti mitä Häjypoika tarkoittaa.
Niinpä niin, vieläkö löytyisi uusia ilmaisuja nuorimmasta lapsesta, siitä "Pahnan pohjimmaisesta" joka olen perheessäni.
Kyllä Suomi on kielellisesti värikäs maa. Koillis-Hämeessä kotiseudullani nuorin lapsi, iltatähtenä syntynyt, sai lisänimen "Pahnan pohjimmainen."
Täällä Kaakonkulmilla olen kuullut sanonnan "Rääpekaakku" nuorimmasta lapsesta. Kysyin kerran mistä moinen sanonta, sain selityksen, on tehty niistä tarpeista mitä jäljellä oli!
"Häjypoika" taas oli uusi nimitys minulle, onneksi hän itse selitti mitä Häjypoika tarkoittaa.
Niinpä niin, vieläkö löytyisi uusia ilmaisuja nuorimmasta lapsesta, siitä "Pahnan pohjimmaisesta" joka olen perheessäni.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Moni "pahnanpohjimmainen" on vanhemmilleen ihana ja rakas yllätys, usein myös sisaruksilleenkin.
Iltatähdeksi häntä kutsutaan.
Rääpekakku oli ihan uusi ilmaisu.Täällä tulee jälkiuunileipiä.
Mutta siitä tulikin"UUSI NUORUUS" :) Vanhemmat lapset olen saanut kaupungissa ja tavatessani entisiä kätilöitä he huomioivat odotukseni 36v iässä kerroin odottavani "ILTATÄHTEÄ" . Ei vaan nykyisin nämä ovat "UUSIA NUORUUKSIA" kertoivat nämä ammattilaiset. Totta olikin tämä sanonta! Nuorimmaiseni söi rintaa reilun kolme vuotta ja edelliset kolme sisarustaan vain 3-6kk. Ellen olis ollut sairaalassa viikkoa niin olisi syönyt varmaan kauemminkin. Lopulta tuumi,että olis saanu leikata tittititki poit.
Meillä päin on kuopuksesta käytetty nimitystä kravekakko. Ennen kun leivottiin vaaleata, ohravehnäleipää ja taikina loppui niin lopuksi huolellisesti kerättiin eli kravattiin taikinan loput astian reunoilta ja pohjasta. Saatiin vielä pieni leipä eli kravekakko.
On myös sanonta: lapsi tuo leivän tullessaan. Pieni lapsi on aina suuri ihme, aivan erityisesti vanhempana saatu. Vertaus leipään, vaikka pieneenkin tuntuu minusta aivan hellyttävältä.
Tämän kravekakon nimitys täälläpäin on kaapekakko, siis taikinaa kaavittiin. Kaapiminen tapahtui muuten ihan samalla tavoin kuin Ihanainen tuossa selitti.
Kaakon kulmalla, mutta kertaakaan en ole törmännyt "rääpekaakku" nimitykseen.
Missähä pitäjässä olet sen sanan kuullut?
Kaakonkulmahan käsittää aika laajan alueen ja voi olla, että jossain sanotaankin perheen nuorimmaista rääpekaakuksi, mutta meidän sanastossamme hän on pahnan pohjimmainen.
Melko uutta sanontaa "iltatähti" käytetään kyllä nykyisin täällä eniten perheen kuopuksesta, joka on syntynyt vasta silloin kun muut perheen lapset ovat jo lähes aikuisia.
Sanonta on peräisin pitäjästä jossa puhutaan meä-kieltä. Putro=puuro, tassi=teevati, lätyskä =kinnasneula ym. ovat ikäihmisten kielenkäytössä tavallisia sanoja mm. anoppini käytti näitä sanoja puhuessaan samoin nuorimmasta lapsestaan rääpekaakku myös kaapekakku tarkoitti samaa asiaa.
Tornionjokilaksosta peräisin, eikä täältä Kaakonkulmalta.
Juu, ei ole meidän täällä syntyneiden ja paikkakunnalla asuvien murretta.
"Kaapekakku" - sanaakaan en ole kuullut aikaisemmin.
Aina oppii jotain uutta!
käytettiin ainakin rääppimistä muistuttavaa sanaa.
Kun maalaistaloissa pidettiin hautajaisia ja seuraavana päivänä oli tarjottavia vielä jäljellä, pyydettiin lähinaapurit ym. rääppiäisiin. Rääpekaakku-nimitystä en kuullut koskaan.
Asuin lapsuudessani Joutsenon naapurikunnassa.
Voi veikkonen! Putroo syötii ja tassilt mammain joi kahvit (vai oisko sanont kohvit).
Kaakokulmilt näät miekii...
Noit kaakkuloi en oo kuult, rääpäleiks kutsuttii sensijjaa leikkimielel pienii lapsii..
Tässä hiukan lisää anopin synt-07 kotipitäjän murretta:
kahvel=haarukka,kohi=näppärä, lämmä=lämmin,
mesta=istumapaikka-tila, roattint=raskinnut-hennonut,vokki=rukki.
Oli siinä miniällä usein ajattelemista, mitähän anoppi tarkoittaa, sinutella häntä eivät miniät saaneet, vävyt kyllä! Kovin oli kaukaiset välit anoppiin.
Mies kun esiteli perhetään sanoi tämä on sitten se viimenen vahinko meillä.
Terv;Lokari1.
...nimitti pakinointiperheensä kaksosia "tuplavahingoksi". Olisko ollut Apu-lehti 60-luvulla?
Syntyneitä ei tarvinnu olla nuorimmat. Tuplavahinkoja! Eräässäkin perheessä oli kahdet.
Silloin mentiin avioliittoon ns. FÖRSKOTIN AVULLA.
Elikkä nuorikko odotti jo lasta. Häistä laskettiin lapsen syntymäaika jos se oli ennen 9kk:ta niin lapsi oli vahinko. Kaksoset siten tuplavahingot. Nykyisin on avoliitot ja siihen aikaan nämä aviottomat lapset oli äpäriä,lehtolapsia tai saaneet alkunsa saunasta. Avoparit oli susipareja. Sodan jälkeen oli paljon ns.sotaleskejä ja he olisivat menettäneet leskeneläkkeen jos olisivat uudelleen avioituneet siksi oli parempi asua susiparina. Koulussa näitä lapsia haukittiin kaikista pahiten,köyhätoppilaat pääsi paljon vähemmällä kuin he.
Aivan uusia nimiä nuo rääpekaakku ja kaapekaakku.
Kuvaavia sanoja molemmat.
Pähkäillessäni nykymaailman tilannetta niin mielessäni herää kysymys,
että saattaisiko tuo pieni, sininen pilleri, v:llä alkava tuoda uusia nimiä iltatähdille
ja pahnan pohjimmaisille.
Saattaapi hyvinkinkin, uteliaana odottelen mikä mahtaisi olla lempinimi.
Toisaalta "pieni sininen v-pilleri" lapsien tulevaisuus taitaisi olla isukin iän vuoksi täysin äidin kullanmuruja. Jos huonosti kävisi voisi isukki olla "Puolikuu"(D)-kodissa kun lapsi aloittaa koulun.
sellaisen sanonnan lapsista,ovat pyrstömakiaisia.