Matti ja Maija olivat nuori aviopari ja ostivat omakotitalon, sanotaan nyt miljoonan markan arvoisen. Lainaa oli lyhennetty 200 000 mk kun Maijan miljonääri-isä kuoli. Testamentissa luki, ettei Maijan puoliso saa mitään. Maija maksoi kuitenkin yhteisen talolainan pois 800 000 mk. (Vai saiko rahoja käyttää edes taloon?) No, jos sai niin jatkoa...
Nyt Matti ja Maija eroavat ja kysymys kuuluu, että mitä Matti saa talon arvosta? Kumoutuiko isän testamentin tahto puolison poissulkemisesta kun osa rahoista laitettiin perinnön vastaisesti yhteiseen taloon?
Nyt Matti ja Maija eroavat ja kysymys kuuluu, että mitä Matti saa talon arvosta? Kumoutuiko isän testamentin tahto puolison poissulkemisesta kun osa rahoista laitettiin perinnön vastaisesti yhteiseen taloon?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kuollut voi määrätä omasta omaisuudetaan, ei lastensa, vaikka sitä perinnöksi antaisikin. perintö on jo kyseisessä tapauksessa jaettu aiemmin, joten erovaiheessa molemmat saavat yhteisestä omaisuudesta 50%.
vanhempien on turha sulkea pois lastensa puolisoita jos lapset kuitenkin antavat rahoistaan puolisolleen. Niinkö? Mitä hyötyä siitä määräyksestä sitten edes on?
Ehkä vanhemmat yrittävät siinä sanoa lapselleen, että "kato nyt, minkä ketkun olet nainut, se huijaa sinua". Tai sitten yrittävät kiusallaan vielä kuolemankin jälkeen lyödä kiilaa elävien väliin.
Hyötyä määräyksestä on silloin, jos perivä puoliso toteuttaa vanhempiensa toivomusta eli ei anna mitään perinnöstä siipalleen. Laki antaa perittävälle mahdollisuuden pyrkiä ohjailemaan omaisuuttaan kuolemansa jälkeenkin, mutta ei velvoita perijää toimimaan esim. kuvatun kuvitteellisen tilanteen vastaisesti.
puoliso on oikeasti ketku niin kyllähän se rahoista osan (tai kaiken) vie, vaikka testamentissa lukisi mitä. Etenkin jos on joku juopporetku tms.
No, tämäntyylinen tilanne on oikeastikin odotettavissa ja hauska nähdä miten käy, edellyttäen että olen itse sitä vielä näkemässä.
Ei ole aina selvää, että tönö tasataan erossa. Mikäli esimerkin velanmaksusta on rahotuksen alkuperä todistettavissa, niin oikeudessa voi menestyä kanne sovittelusta. Tässä on oleellista avioliiton kesto, puolisoiden palkat jne ja oikeus harkistee muutkin seikat.
Toisaalta pitää huomioida, että jos talo on ostettu molempien nimiin, ei puolison omistusoikeutta siitä niin vain saa kumottua. Se on eri asia kuin se, mistä velan maksuun tulleet rahat ovat peräisin.
poissulki avio-oikeuden, niin eikös silloin Maija pidä omansa sekä isältään permiän ja mies pitää omansa? Omaisuus voi muuttaa laatuaan, sille on hieno lakitermikin jota en muista, pysyen silti samana omaisuutena. Voihan testamenttiin laittaa muitakin ehtoja, esim. mikäli perillinen kuolee lapsettomana, omaisuuteni menee hänen jälkeensä sinne ja sinne...
//Testamentissa luki, ettei Maijan puoliso saa mitään. //
Testamentissa varmaankin luki, että Maijan puolisolla ei ole avio-oikeutta Maijan saamaan perintöön.
Jos talo on nuorenparin ainoa omaisuus, he, myytyään talon ja maksettuaan kauppahinnasta loppuvelan pois, saisivat osituksessa kumpainenkin käteen 100 000 mk. (1 000 000 - 800 000) : 2 = 100 000.
Vaikka Maijan puolisolla ei ollut avio-oikeutta Maijan perintöomaisuuteen, se ei estä Maijaa lahjoittamasta omaisuuttaan miehelleen. Jos Maija maksaa pois miehensä osuuden yhteisestä velasta (800 000 : 2 =) 400 000 mk, Maija on antanut miehelleen 400 000 markan suuruisen lahjan, paitsi jos Maija on tarkoittanut , että miehen on maksettava tuo 400 000 mk hänelle takaisin. (Jos asiasta on erimielisyyttä, sen joka väittää suoritusta lahjaksi, on näytettävä väitteensä toteen. - Lahjasta puolison tulee tehdä lahjaveroilmoitus ja maksaa lahjavero.)
Siltä osin kuin Maija on avio-oikeudesta vapaalla perinnöllään maksanut pois omaa osuuttaan yhteisestä lainasta (800 000 : 2 = 400 000), Maijalla on osituksessa oikeus (muttei velvollisuutta) vaatia ns. vastiketta avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan (AL 92 §). Jos Maija vaatii vastiketta, talon myyntikauppahinta 1 000 000 mk jakaantuisi Maijan ja Matin kesken seuraavasti (lähtien siitä, että Matti sai 400 000 mk:n lahjan ja ottamatta huomioon lahjaverovelkaa):
Maija:
- vastike 400 000
- loppuosuus kauppahinnan puolikkaasta 100 000
- tasinko Matilta 200 000
kaikkiaan 700 000
Matti:
- puolet kauppahinnasta 500 000
- ./. tasinko Maijalle -200 000
kaikkiaan 300 000
(Santun tarkoittama termi sijaan tulleelle omaisuudelle on SURROGAATTI.)
Aviovarallisuusoikeuden puolesta aivan esimerkillinen vastaus. Verotuksesta en mitään vahvista, koska en koe verottajan käytäntöjä enkä perintö- ja lahjaverolakia riittävän hyvin tuntevani.
Eli ei mitään lisättävää, koska erittäin asiantunteva vastaus. Mutta jos jotain on sanottava, niin tottahan toki jokainen avioliittolain soveltamisalaan parisuhteensa siirtänyt ymmärtäisi vedota AL 92§. ;)
Kiitos - olen joskus joutunut käyttämään tuota termiä ahkeraan, ja harmitti, kun en millään muistanut :D
Pitäisiköhän lähteä lakia lukemaan vielä vanhoilla päivillään, minusta tämä on äärettömän kiehtova ala...
Ala kiinnostaa täälläkin, mutta ap. kysymykseen en osannut antaa itse vastausta.
>>Jos Maija maksaa pois miehensä osuuden yhteisestä velasta (800 000 : 2 =) 400 000 mk, Maija on antanut miehelleen 400 000 markan suuruisen lahjan, paitsi jos Maija on tarkoittanut , että miehen on maksettava tuo 400 000 mk hänelle takaisin.>>
Yleensä puolisot eivät tarkoita tällaisia toimia tehdessään välttämättä mitään, joten kaikki arviot ovat tavallaan jälkikäteisiä, mitä olisi tarkoitettu, jos olisi odotettu avioeron/puolison kuoleman tulevan eteen. Lahjoituksesta ei useimmiten ole kyse (lahjaveroilmotustakaan tuskin on tehty).
Jotenkin varallisuuden siirtyminen olisi otettava huomioon. Vastikkeella voidaan huomioida puolet siitä, kuten "yx tavallinen" laskelmallaan osoitti.
Vastike siitä, että Maija on käyttänyt 400 000 vapaa-omaisuuttaan avio-oikeuden alaisen kiinteistön velan maksuun (Maijan osuus velasta) kasvattaa Maijan avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan. Tästä seuraa, että Maija saa tasinkona 200 000 eli yhteensä Maijalle tulee 700 000.
Maijan maksama toinen puoli velasta (Matin osuus) olisi myös jollakin otettava huomioon, ellei kyse todellakin ole lahjasta Matille. Jos Maija on lahjoittanut osuuden, se on Matin varallisuutta.
Vaihtoehtona tulee kyseeseen perusteettoman edun palauttaminen osituksen yhteydessä. Se saako Maija tällä tavalla 400 000 takaisin itselleen riippuu puolisoiden keskinäisistä taloudellisista suhteista, esim. miten kumpikin osallistuu muuten perheen elättämiseen. Maija kuitenkin voisi yleensäottaen saada vielä jotakin maksamastaan 400 000 mieheltään tasingon lisäksi (esim. 200 000). Se huomioitaisiin kuitenkin ennen varsinaista osituslakelmaa, joten miten se vaikuttaa lopputulokseen puolisoiden välillä, vaatisi kokonaan uuden laskelman.
Esim.
Maija
AO-omaisuus 100 000 (AO-osuus talosta)
vapaaomaisuus 400 000 (vapaaosuus talosta)
edun palautus 200 000 (vapaaomaisuutta)
Matti
AO-omaisuus 500 000 (AO-osuus talosta)
edun palautus -200 000 (maksetaan Maijalle)
AO-omaisuus väh. jälkeen 300 000
Ositus
AO-omaisuuden säästö 100 000 300 000
= 400 000
avio-osa = 200 000
tasinko = 100 000 Maijalle
Lopputulos
Maija saa
100 000
400 000
200 000
100 000
yhteensä 800 000
Matti saa
200 000
Tyhmänä tiedustelen, että miten tämä kuvitteellinen tilanne menee, jos Matti on papereissa 50% omistaja, vaikka Maija onkin maksanut velasta yli 50%. Eli miten tässä tapauksessa Maijan maksama osuus tuleekin huomioiduksi tavallaan omistusprosenttien "ohi"? Vastaavasti, jos vain toinen omistaa, mutta toinenkin hupsuuttaan maksaa lainaa (näitäkin kai aina silloin tällöin on, näilläkin palstoilla), niin silloin ei kai omistamaton maksaja erossa saa mitään? Onko tässä joku mittakaavajuttu, että kun maksaa tarpeeksi, niin ruvetaan huomioimaan ohi sen, mitä omistuspapereissa lukee?
>>jos Matti on papereissa 50% omistaja, vaikka Maija onkin maksanut velasta yli 50%. Eli miten tässä tapauksessa Maijan maksama osuus tuleekin huomioiduksi tavallaan omistusprosenttien "ohi"?>>
Matti on alunperin omistaja puoleen kiinteistöstä. Mutta perusteettoman edun palautuksen vaikutuksesta hänen omistuksensa putoaa kahdella sadalla tuhannella ollen 300 000.
Tämä tehdään laskennallisesti osituksessa. Miten tasinko sitten maksetaan, rahassa vai asunnon murto-osia muuttamalla on eri asia. Käytännössä asunto joudutaan usein myymään, ellei lunastuksesta sovita.
Maija
AO-omaisuus 100 000 (AO-osuus talosta)
vapaaomaisuus 400 000 (vapaaosuus talosta)
edun palautus 200 000 (vapaaomaisuutta)
Matti
AO-omaisuus 500 000 (AO-osuus talosta)
edun palautus -200 000 (maksetaan Maijalle)
AO-omaisuus väh. jälkeen 300 000
>>Vastaavasti, jos vain toinen omistaa, mutta toinenkin hupsuuttaan maksaa lainaa, niin silloin ei kai omistamaton maksaja erossa saa mitään?>>
Saa toki. Ihan samalla tavalla voidaan ottaa huomioon osituksessa. Jos kaikki omaisuus on kuitenkin avio-oikeuden alaista omaisuutta (eli ei avio-ehtoa tai testamentilla saatua omaisuutta eirtyismääräyksin), sillä ei ole lopulta mitään väliä, kuka lainat maksaa. Avio-oikeus tasoittaa lopputuloksen.
Esim.
Mies omistaa
1 000 000 talo
200 000 miehen pankkitili
Vaimo omistaa
0 (ei mitään)
Ositus
AO-omaisuus
1 200 000
Kumman puolison avio-osa
1 200 000 : 2
= 600 000
Vaimo saa 600 000 tasinkoa. Miehelle jää 600 000 talon myyntihinnasta, jos se myytiin erossa. Pankkitili menee tyhjäksi tasinkoon.
Tilanteessa ei ole merkitystä, kuka on maksanut talon lainat. Kumpikin lähtee avioeron jälkeen yhtä varakkaina. Miehelle on säästynyt 200 000 pankkitilille, kun ei ole maksanut lainoja. Erossa tili menne vaimon tasinkoon.