Maatalous rehevöittää vesiä eniten
Julkaistu 16.02.2006, klo 12.56 (päivitetty 16.02.2006, klo 14.18)
Vesiensuojeluohjelman raportin mukaan vesi- ja rantaluonnon tilan heikentymistä ei ole voitu estää ja tulokset on saavutettu vain osittain. Suomen ympäristökeskuksen raportin mukaan maataloudesta tulee eniten vesiä rehevöittäviä ravinteita eikä maatalouden vesiensuojelulla ole voitu parantaa vesien tilaa.
Maataloudessa jäädään kauas tavoitteista, jotka on asetettu ravinnekuormituksen vähenemiseksi.
Vesiensuojeluohjelman tavoite oli, että vuoteen 2005 mennessä Itämeren ja sisämaan pintavesien tila ei huonone ihmisen toimien seurauksena ja että pahasti huonontuneiden vesien tila paranee.
Arvioinnin mukaan etenkin Suomenlahden tila on vain huonontunut. Samoin moni rannikkoalueen joki on pysynyt laadultaan välttävänä tai huonona.
Sen sijaan pohjavesien laatu on pääosin hyvä mutta etenkin Etelä-Suomessa niidenkin tila on uhattuna.
Teollisuudessa ravinteiden päästöjen vähentämistavoitetta ei saavutettu mutta kehitystä on pidetty myönteisenä. Myös loma-asutuksen jätevesikuormituksen tila on ollut hyvä.
YLE24
Julkaistu 16.02.2006, klo 12.56 (päivitetty 16.02.2006, klo 14.18)
Vesiensuojeluohjelman raportin mukaan vesi- ja rantaluonnon tilan heikentymistä ei ole voitu estää ja tulokset on saavutettu vain osittain. Suomen ympäristökeskuksen raportin mukaan maataloudesta tulee eniten vesiä rehevöittäviä ravinteita eikä maatalouden vesiensuojelulla ole voitu parantaa vesien tilaa.
Maataloudessa jäädään kauas tavoitteista, jotka on asetettu ravinnekuormituksen vähenemiseksi.
Vesiensuojeluohjelman tavoite oli, että vuoteen 2005 mennessä Itämeren ja sisämaan pintavesien tila ei huonone ihmisen toimien seurauksena ja että pahasti huonontuneiden vesien tila paranee.
Arvioinnin mukaan etenkin Suomenlahden tila on vain huonontunut. Samoin moni rannikkoalueen joki on pysynyt laadultaan välttävänä tai huonona.
Sen sijaan pohjavesien laatu on pääosin hyvä mutta etenkin Etelä-Suomessa niidenkin tila on uhattuna.
Teollisuudessa ravinteiden päästöjen vähentämistavoitetta ei saavutettu mutta kehitystä on pidetty myönteisenä. Myös loma-asutuksen jätevesikuormituksen tila on ollut hyvä.
YLE24
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vähentääkö se kuormitusta?
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8575&lan=fi
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=170821&lan=fi
Olen pääkaupunkiseudulla asuva,mutta täysin maalta kotoisin oleva ihminen. Sisareni on luonnollisesti täysin roisto,koska hän viljelee maata ja pitää lehmiä jne. Minäkin olen osittainen roisto,koska olen maatalosta kotoisin. Muistan, että jo pienenä tyttönä 70-luvulla kun kierrätyksestä ei kukaan puhunut mitään meillä (ja muilla maatalossa asuvilla) palavat jätteet pantiin erilleen,biojätteet erilleen,peltipurkit ym. joita ei voitu hyötykäyttää (lasipullot,purkit käytettiin hilloihin,mehuihin) kerättiin isompi kuorma ja vietiin kaatopaikalle. Myönnän, että lähijärvemme alkoi rehevöitymään ja mm.lumpeet eivät enää kasvaneet siellä. Sitten tuli laki, että niin ja niin lähellä järveä ei saanut viljellä,vaan piti jättää ns. suojavyöhyke. Taas kukkivat lumpeet kauniisti. Vaan entäpäs muuten roistot maanviljelijät tänään? Eihän tässä maassa ole kohta enään maataloutta. Sen tappaa eu. Sehän tämän maan luonnon pelastaa,kun suomesta lopetetaan maanviljelys kokonaan. Syödään vain ulkomailla tuotettuja elintarvikkeita. Eihän se tätä maata ja maapalloa saastuta, että elintarvikkeita rahdataan satojen ja tuhansien kilometrien päästä. Ja jos jokin kriisi tulee. Niin mitä sitten,että emme ole omavaraisia elintarvikkeiden osalta (tosin emme ole sitä enää nytkään). Kyllä varmasti meitä muut maat auttavat,vaikka siellä olisi samanlainen kriisi. Ja kun ihmiset kuitenkin aina haikailevat sinne maalle ja kesämökkejä suomessa on jo kohta puoli miljoonaa, niin tokihan niiden saastuttaminen ei ole mitään. Kuka mm. ne jätteet,akut jääkaapit jättävät tuonne levähdyspaikoille,metsäteiden varsille jne. Tietenkin ne pahat maanviljelijät. Että toivottavasti tulee aika jolloin tuollainenkin ihminen kuin sinä joudut katselemaan tyhjiä kaupan hyllyjä ja miettimään mistä saisit ruokaa. Oletko koskaan muuten käynnyt esim. Pietarissa? Se mitä sieltä lähtee suomenlahteen,huh huh, ei edes uskalla ajatella.
Hyvä kun muistit kirjoituksen lopussa mikä oli keskustelun aihe. Välillä tuntui juttu hieman karkaavan.
Kysymys oli siis maatalouden aiheuttamasta kuormituksesta mm. vesistölle. Maalailet uhkakuvia tyhjistä kaupan hyllyistä??? Varsinainen aiheena oleva asia olisi korjattavissa oikealla asenteella. Mutta niin kauan kuin lietelantaa ajetaan huolimattomasti ja rehun puristemehut valuvat vesistöön sekä mainitsemillasi 'roistoilla' on sama asenne kuin itselläsi, tilanne tuskin paranee.
Muuten, puhdistamoita suunnitelleena tiedän, että tavallisen turistin on vaikea nähdä Pietarissa miten se saastuttaa Suomenlahtea. Se selviää tutkimustuloksista kylläkin kiistattomasti.
tähän kommentoi.
http://www.agronet.fi/cgi-bin/dcforum/Agronet_keskustelukanava.cgi?az=show_thread&omm=13&om=11319&forum=DCForumID1
Mitekähän paljon meitä kusetetaan näillä ympäristöministeriön tutkimuksilla, löytyskö niistä jotain tarkoituhakuisuutta.
Ketä kusetetaan? Tosiasioiden tunnustaminen on lähtökohta esim. Pohjanmaan pienien jokien tilan paranemiselle. Todettu on se, että puhdistamojen purkupaikan jälkeen vesi on kirkkaampaa (näkösyvyys joessa 10cm putsarin selkkarissa 2,5m)sisältäen vähemmän typpeä ja fosforia koska joessa on jo valmiiksi niitä enemmän. Parempi on pitää fosforit ja typet hallitusti kasassa kuin järvien ja jokien pohjilla.
Suurin osa lietteestä kompostoidaan ennen sen hyötykäyttöä.
Liete hyödynnetään maanviljelyssä, viherrakentamisessa tai kaatopaikoilla tai loppusijoitetaan kaatopaikoille.
Lietteen polttaminen on kasvussa ja joissakin kaukolämpöä ja sähköä tuottavissa laitoksissa 10% polttoaineesta on kuivattua lietettä.
Lyhyesti voisi sanoa, että Suomessa on asiat hyvin taajamien jätevesien puhdistuksessa.