Minua kiinnostaisi kuulla maatilan emäntien ja isäntienkin itsensä kertovan miten he ovat itse päätyneet emänniksi tai isänniksi?
Millaista on elämä maatilan emäntänä tai isäntänä oleminen?
Miten tulette taloudellisesti toimeen? Onko rahaa riittävästi käytössänne? Onko pankki paras ystäväsi?
Miten naapurit suhtautuvat teihin? Tuletteko toimeen keskenänne?
Toivoisin asiallista keskustelua näistä asioista, koska olen kysymyksetkin tehnyt vilpittömin mielin.
Millaista on elämä maatilan emäntänä tai isäntänä oleminen?
Miten tulette taloudellisesti toimeen? Onko rahaa riittävästi käytössänne? Onko pankki paras ystäväsi?
Miten naapurit suhtautuvat teihin? Tuletteko toimeen keskenänne?
Toivoisin asiallista keskustelua näistä asioista, koska olen kysymyksetkin tehnyt vilpittömin mielin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Töitä saat tehdä, se on varma. Naapureiden suhtautuminen riippuu paikasta. Meilläpäin loistavaa ja apua saa tarvittaessa. Vaikeampaa varmasti jos isoja "kilpailevia" tiloja useita vierekkäin. Pankki on varmasti paraskaveri mutta toimeen kyllä näyttäisi tulevan. Ei raha näy meidänkään naapurissa, kuin isoissa uusissa koneissa, mutta kuka tänäpäivänä suostuu työtä tekemään huonoilla? En minäkään huoli työkälukseni 10 vuotta vanhaa PC:tä sen ajan ohjelmistoilla. Kyllä maatalous, varsinkin eläimien pitäminen on tänäpäivänä kutsumustyötä. Itse en ole viljeliä, mutta asun maalla. Olen itse niin laiska, että käyn mielummin viitenäpäivänä viikossa toimistossa istumassa kahdeksasta neljään, kuin raadan joka päivä navetassa, kesällä hoidan pellot ja talvella auraan lähitienoon tiet. Läheltä olen kuitenkin touhua seurannut, niin ei voi kun nostaa hattua, että joku jaksaa ja viitsii tuottaa meille puhdasta ja hyvälaatuista ruokaa!
"Minua kiinnostaisi kuulla maatilan emäntien ja isäntienkin itsensä kertovan miten he ovat itse päätyneet emänniksi tai isänniksi?"
Meillä kävi näin: Maatilan poikana ja tilan pitkän historian vuoksi ei oikein ollut ensialkuun muita töitä mielessä. Sittemmin opiskelin huuhaa ammatteja, jotka eivät tuo elantoa kotitilalla asuen. Tavattuani emäntäni, ei hänelle ollut muita töitä tarjolla, joten otin tilan, velat, vastuun ja kunnian harteilleni. Kunnia juuri tuon historian vuoksi, soon häpeä lopettaa useiden sukupolvien raatama työ ja myydä tuosta vaan tila pois.
"Millaista on elämä maatilan emäntänä tai isäntänä oleminen?"
Kiirettä pitää, ja joskus voipi pitää lähes rokuli päivän. Aamu viideltä kun kävelee navetalle joka aamu, niin siinä on se "päivä hartaus" hiljainen hetki ennen kuin luonto herää ja siihen se hiljaisuus sitten loppuukin, kun astuu navettaan.
Illalla n. kuuden aikaa kun pääsee pois navetasta, niin jos johonkin aikoo lähtä kylään, niin kiireellä saunaan ja liikkeelle. Kylässä sitten iltamyöhästä ja nopeasti taas kotiin nukkumaan.
Siinä lypsyjen välissä taas tehdään kaikki muut työt pelto- ja metsätyöt, koneiden ja rakennusten korjaukset. Iltaisin tai sunnuntaisin voi vähän keskittyä paperi töihin. Loppu aika kuluukin ravitsemuksen ja perheen kanssa, ellei ota lapsia mukaan töihin, esim. traktori töihin.
"Miten tulette taloudellisesti toimeen?"
Siinähän sitä kituutetaan, velkoja riittää eläkkeelle asti. Vanhat kun loppuu, niin uusia täytyy ottaa.
"Onko rahaa riittävästi käytössänne?"
Kyllähän tilillä on viisi numeroinen luku, mutta kts. edellinen vastaus.
"Onko pankki paras ystäväsi?"
Pankissa erinomainen palvelu, pienipankki ja alkupuolen asiakkaita....
"Miten naapurit suhtautuvat teihin? Tuletteko toimeen keskenänne?"
Toisten kanssa sanotaan päivää ja kirotaan mielessä. Toisten kanssa jutellaan päivän asiat ja hymyillään.
"Toivoisin asiallista keskustelua näistä asioista, koska olen kysymyksetkin tehnyt vilpittömin mielin."
Kiitos mielenkiinnosta.
Luin todella mielenkiinnolla vastauksenne kysymyksiini, kiitos niistä. Itse olen naimisissa tulevan maatilan isännän kanssa ja siksi nämä asiat minua kiinnostavat.
Anoppini ja appeni ovat jo muuttaneet tilalta pois kaupunkiin ja mieheni on siellä tällä hetkellä pitämässä huolta tilasta. Itse olen vielä kaupungissa työssä omassa ammatissani, mutta muutan kesällä mieheni lapsuuden kotiin emännän paikalle.
Mieheni on käynyt hakemassa parikin ammattitutkintoa ja itsellänikin on ruokahuollosta ammattitutkinto esimieslinjalta ja totuttu tekemään työtä pienestä pitäen. Näillä eväillä pitäisi sitten saada jokin taloudellisesti kannattava yritys pystyyn ja siitä toimeentulo itselle ja perheelle maalla asuen.
Haluaisin lukea myös emäntien kommentteja asiaan. Puhutaan paljon ja tehdäänkin emäntien saamiseksi maatiloille, mutta aika vaikeaa se näyttää olevan näin kaupunkilaisnaisen silmin katsottuna. Itse olen maalaistalon tytär alkujaan. Seurannut kolmen maatilan elämää vuosikymmenet ja siksi haluaisin maalle asumaan pysyvästi, jos niin on minun kohdalle suotu.
Sekin asia kiinnostaisi minua, että miten olette selvinneet tilanteesta, jossa maatilan hankkiminen ei ole lopulta onnistunutkaan omiin nimiin. Jokainen sukupolven vaihdoshan on oma yksilöllinen tapahtuma, mutta niissäkin on omat lainalaisuutensa.
Vielä lisäisin, jos on karjaa, niin vapaata ei ole.
Paljoa. 7 päivää viikossa kiinni töissä. 24 päivää vuodessa "lomaa".
Niin käy tilan ulkopuolella töissä jatkossakin, niin on oma työ ja oma tili.
Kouluun emännäksi, niin kesälomalla ehdit vähän miehesi avuksi.
Älä hyvä ihminen sido itseäsi velkavankeuteen.
Miehesi juuret ovat siinä maatilassa ei Sinun.
Jos ja kun Sinulla on hyvä ammatti:ei kannata rakkaudesta ruveta raatamaan.
Nykyisin maatilankannattavuus tekijät on otettava huomioon.
Miehesi ajattelee tunteella:Sinun ei tarvitse niin tehdä?