Täällä ovat useatkin perhepäivähoitajat ja lähihoitajat aloitelleet keskusteluja "vanhempien menetetystä otteesta kasvatuksessa" jne.
Olen kotona lapsiani hoitava ja käyn jokapäivä puistossa, jossa kokoontuu myös n. 4-5 perhepäivähoitajaa päivittäin. Heidän asenteensa lapsiin on järkyttävä. Lapsille kommunikointi on huutamista ja äyskimistä.He eivät millään lailla aktivoi lapsia, leiki tms., seisovat vain ringissä selät lapsiin päin. He puhuvat keskenään suureen ääneen lasten vanhemmista ja heidän puutteistaan. Eräs heistä asuu samassa taloyhtiössä kanssani. Hän saattaa jättää lapset yksin hakiessaan pyykkiä tms.
Kun lähiaikoina palaan töihin, en missään nimessä laittaisi lastani perhepäivähoitajalle, ja olen tosi tyytyväinen, että kasvatuksesta päiväkodissa vastaavat lastentarhanopet.
Löytyyhän sitä varmasti hyviäkin perhepäivähoitajia ja lähihoitaia, mutta nämä täällä mellastavat ja minun tuntemani ovat kyllä ihan sopimattomia lasten pariin!
Olen kotona lapsiani hoitava ja käyn jokapäivä puistossa, jossa kokoontuu myös n. 4-5 perhepäivähoitajaa päivittäin. Heidän asenteensa lapsiin on järkyttävä. Lapsille kommunikointi on huutamista ja äyskimistä.He eivät millään lailla aktivoi lapsia, leiki tms., seisovat vain ringissä selät lapsiin päin. He puhuvat keskenään suureen ääneen lasten vanhemmista ja heidän puutteistaan. Eräs heistä asuu samassa taloyhtiössä kanssani. Hän saattaa jättää lapset yksin hakiessaan pyykkiä tms.
Kun lähiaikoina palaan töihin, en missään nimessä laittaisi lastani perhepäivähoitajalle, ja olen tosi tyytyväinen, että kasvatuksesta päiväkodissa vastaavat lastentarhanopet.
Löytyyhän sitä varmasti hyviäkin perhepäivähoitajia ja lähihoitaia, mutta nämä täällä mellastavat ja minun tuntemani ovat kyllä ihan sopimattomia lasten pariin!
Vastaukset 48
Vanhimmat
ja päiväkodissahan hoitajat eivät seiso ringissä ja keskustele lasten vanhemmista ja heidän puutteistaan vaan ovat niin ammattilaisia että...
Mut kuten sanoit on hyviä ja huonoja hoitajia,suurin osa varmasti hyviä että sais jo loppua tämä iänikuinen arvostelu. Hoitakaa lapsenne kotona niin ei tarvitse viedä lapsia ilkeiden tätien rääkättäväksi.
pakkohan se on lapset hoitoon viedä kun 3-v täyttävät, muuten ei taloudellisesti pärjää vaikka hankala se on kotihoidontuellakin sinnitellä. Mielummin edes ekat vuodet kotona.
Älähän nyt, voihan sitä ruveta perhepäivähoitajiksi, hoitajista on huutava pula ja täällä tuntuu olevan tosi hyviä kaikkitietäviä vanhempia, jotka varmasti hoitaisivat toistenkin lapset tosi esimerkillisesti ja saisivat siinä samassa hoitaa myös itse omat kullannuppunsa.
Sillä palkalla en todellakaan lähde, toiseksi, minulla ei ole lastenhoitoalan koulutusta, kun vieraita lapsia hoitaa, on tärkeä, että on hyvä koulutus. Minulla ei olisi ammatillista osaamista tarpeeksi Valitettavasti myöskään pph:lla ei useinkaan koulutusta ole.
että lastenhoitotyötä tehdään sydämellä. Ei auta vaikka olisit kuinka hyvin koulutettu mutta sydän puuttuu,sen huomaa kyllä,lapset varsinkin.
Tietysti koulutuksesta on apuakin,mutta aitoa rakkautta lapsia kohtaan voi löytyä myös perhepäivähoitajilta joilla on vähemmän koulutusta kuin ns. ammattikasvattajilla.Molemmissa löytyy sekä hyviä että vähemmän hyviä,mutta vanhemmille sanoisin että heittäkää omat ennakkoluulonne nurkkaan,seuratkaa miten lapset suhtautuvat hoitajaansa niin tiedätte kuinka lapsianne hoidetaan.
Käsitykseni mukaan nykyään perhepäivähoitajilta vaaditaan koulutus. Palkka on todellakin naurettavan pieni, joten rahasta tuskin kukaan nykyinenkään hoitaja työtä tekee. Jos ajattelisin itseäni heidän asemassaan, raskas työ niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, arvostus enimmälteen tätä luokkaa kuin edellisissä kirjoituksissa, työpäivät pitkiä, oma koti ja perhe uhrattu työpaikaksi, työ kotona yksinäistä ja tuskinpa oven kiinni laitettua "hoitoasiat" häviävät samantien mielestä, varsinkin, jos ryhmässä on jotain ongelmia, niin lasten kuin vanhempien kesken. Menkääpä vähän itseenne, ainako itse hymyssäsuin ja iloisin mielin kohtaatte omien lastenne uhmaa yms. kiukuttelua päivästä toiseen. En minä ainakaan useamman lapsen äitinä jaksa! (Hoitajien pitää vielä hoitolastensa lisäksi huomioida jokaisen lapsen vanhempien tunteet ja erilaiset kasvatusperiaatteet ja sovittaa oma toimintansa niiden mukaisesti.) Välillä tulee lapsille karjahdettua ja otettua omaaa aikaa juttelemalla puistossa toisten äitien kanssa.
Lehdistä on saanut lukea perhepäivähoitajien kommentteja uudesta sopimuksestaan, eivätkä kovin tyytyväisiltä saavuttettuihin etuihinsa vaikuta. Onko siis ihme, jos yksinäisen työn puurtajat puistossa kokoontuessaan ratkovat samalla ongelmiaan toisten hoitajien kanssa. Täytyyhän sellaisessa työssä varmasti joskus saada päästellä "kaasuja" oikein kunnolla. Enpä usko, että tilanne jatkuu missään hoitoryhmässä tuollaisena kuin edellä olevassa puistoesimerkissä koko päivää, eihän siellä kotona edes ole niitä muita aikuisia, joille keskustella.
Itse nostan kyllä hattua kaikille perhepäivähoitajille, teette arvokasta työtä, johon ei todellakaan kaikista olisi ja itse kyllä uskon, että ne joista ei siihen ole, karisevat kyllä kokeiltuaan pian alalta muualle hommiin. Tsemppiä teille kaikille!!
Olen se kamala pph:a ja samalla vielä lähihoitaja... hm... kuten tuossa "ajat muuttuvat" jutussa jo mainittiinkin, että toden totta, tämä on erittäin yksinäistä työtä, ja jos puistossa tapaa toisen hoitajan ei mielestäni ole mitenkään sopimatonta purkailla tunteitaan (asia linjalla tietysti). Meidän työpäivät ovat aina yli 9 tuntisia, useimmiten lähes 16 tuntisia... joten jos hoidamme lapsia niinkin pitkiä päiviä, ei se lapselta ole pois, jos joskus touhuavat niin, että hoitajat juttelevat (SILMÄ ON TARKKANA hoitajalla siltikin). Koko ajan tarkkailemme lapsia, tottakai!!! Ja se tottavie on sydämen asia hoitaa OMASSA kodissa toisten lapsia... Mietihän!!! Mieti oikein tarkkaan sanojasi...
Ja palkan takia tätä ei kukaan tee...
Olen ollut myös päiväkodeissa töissä, ja voin sanoa, että sama siellä on, hoitajat juttelevat... Miksi ei ulkoiluaikana saisi jutella, kaikki sisällä olo ajat ovat sitä lasten aikaa, ja eivät lapset useimmiten edes halua että hoitaja ulkona vehtaisi koko ajan kimpussa... Kyllä ne kuule äkkiä sanoisi, että saataisko leikkiä rauhassa... Niin se vaan on...
Et ole tainnut hoitaa kuin omaa lastasi... jos sitäkään, oletko juuri se äiti joka vie lapsensa jo todella varhain hoitoon, ja mieluiten pitkää päivää ja vielä lomapäivinäkin...
Kannattaa vaikka mennä viikoksi jonkun pph:n luokse katsomaan hänen työtänsä... sillai kyllä huomaa nopeasti miten arvokasta työtä me teemme. Ja varmasti hoidamme lapsenne hyvin. (poikkeuksia tietysti on) kaikissa ammateissa luulisin?
Ja voin todeta että lto:jat ovat useimmiten henkilöitä, jotka eivät tee lastenhoitotyötä, kuten lastenhoitajat/lähihoitajat, he tekevät sitä opetuspuolta enemmin... Toki tässäkin poikkeuksia... Myös sairaalassa ne lähihoitajat ovat todella lähellä sitä potilasta (kannattaa tarkistaa ammattinimikkeen merkitys) ennenkuin kirjoittaa asiasta mitään... Lähihoitaja tietää potilaasta enemmin kuin lääkäri... jne...
Mutta hoidahan sinä pilttisi hyvin, ettei tarvitse viedä kamalille perhepäivähoitajille. Omat vanhemmat ne parhaita hoitajia ovat! Mutta, kuten yllä joku mainitsi, näkeehän sen jos lapsi ja vanhemmat ovat tyytyväisiä, niin silloin hoidossa on hyvä olla. :)
sitähän minä juuri pelkään, kun hoitolapset ovat hoitajan kanssa kahden.Jos kasvatus on tuollaista julkisilla paikoilla niin miten sitten neljän seinän sisällä kun kukaan ei valvo.
Hoitajan ja äidin roolit ovat aivan erilaisia
no apua- vai tietää lähihoitaja enemmän kuin lääkäri
Meilläpäin ongelmana on, että päiväkotipaikkoja ei ole tarpeeksi ja saattaa olla että kunta osoittaa paikan perhepäivähoitajalta. Heille en tosiaaan halua lapsiani antaa kun olen sitä touhua katsellut.
No niin, olen nyt keikalla sairaalassa(sairaanhoitajana)lähdenkin tästä kyselemään lähihoitajalta potilaisiin liittyviä tietoja ja hoito-ohjeita ;)
Voivoi, onko raukoilla noin huono itsetunto että pitää purkautua muita haukkumalla. Ei sillä koulutuksella ole oikeassa elämässä mitään väliä. Ei ihme ettei teidän alaa viitsi kukaan arvostaa ja tienaatte säälittävän pientä palkkaa kun ette edes tule keskenään työkavereidenne kanssa toimeen jos heillä sattuu olemaan hieman eri koulutus.
En tarkoita että lähihoitaja tietää potilaasta enemmin lääketieteellistä asiaa kuin lääkäri... vaan sen mitä potilas ajattelee, tuntee ja miettii, lähihoitajan yksi työn alue on olla läsnä... Sitä tarkoitin.
Ja te voitte tulla katsomaan pph:n työtä, kysytte vaan oman paikkakunnan joltakin pph:lta, että voiko tulla. Näkee sitten mitä se on... Minulla oli syksyllä työharjoittelijakin, ja kyllä tämä ainakin myönsi että työtä se on niinkuin muutkin. Mutta ihan vapaasti voitte haukkua lähihoitajia ja perhepäivähoitajia... Jos se teidän oloa helpottaa... ja egoanne kasvattaa... Mukavaa jatkoa vain teille parempaa työtä tekeville ;) Se on tärkeintä, että itse tietää tekevänsä tärkeää työtä ja lasten vanhemmat ovat tyytyväisiä...
tuo on aikamoista potaskaa- "lähihoitaja tietää, mitä potilas tuntee ja ajattelee" jne....sallitko minun hiukan nauraa.
Lähihoitaja vastaa ihan perushoidollisista asioista(aikamoisella kiireellä) ja läsnäolokin on vähän siinä ja siinä näillä mitoituksilla.Perushoito tarkoittaa esim. vaippojen vaihtamista tai syöttämistä. Älä nyt luo tuollaista mielikuvaa, että siinä istutaan sängyn vierellä, pidetään kädestä ja jotenkin (telepaattisesti?) potilaan ajatukset ja tunteet siirtyvät lähihoitajaan.
Ja sitä pph:n työtä on nähty, sekin on ihan perushoitoa, harvemmin hoitajat paneutuvat työhönsä "sydämellä"
;) vaan sinullekin!
Se on sun mielipiteesi... Ja sinä teet ehkä työn juuri noin, ei voi mitään. Toki perushoitoahan se on mutta sen lomassahan voi rupatella, kun potilaan vaippaa vaihtaa. Itse ainakin olen niin tehnyt. Sama on lasten kanssa, kun vaippaa vaihtaa, usein siinä turisee lapselle jotakin, laulaa tai loruilee... Näin minä teen. Harmi, että sinulla on huono kuva lähihoitajan työstä. HARMI! Tai asenteessasi on jotakin mätää.
Itse ainakin olen tyytyväinen työhöni, lapsiin joita hoidan ja vaikka kuinka olisi mahdollisuus päiväkotiin töihin, niin en aio vielä mennä, koska nautin työstäni! Iloa teidän elämään, jotka näette vain pelkkää harmaata. Kyllä se aurinko risukasaankin paistaa!
Tekee nimittäin erittäin hyvää, että nostaa suu pielet ylöspäin :) sinun kaltaisille negatiivisille ihmisille !!! :) Naura sinä rauhassa!!!
Ja juurihan tänään otsikoissa " Lääkärit eivät käy täydennyskoulutukssa" hm... eli KAIKISSA ammattiryhmissä on henkilöitä joilla on puutteita... Ei ne perhepäivähoitajat sitä huonointa väkeä ole. ehei.
Päiväkodissa lapsen kasvatuksesta vastaa koko henkilökunta ei pelkästään lastentarhanopettajat.
näkee päiväkodeissakin. Ihmissuhde ongelmia eikä aina kerrota henkilökunta vajauksista............
ihminen, paitsi jos sen voissa paistaa!
"olen tosi tyytyväinen, että kasvatuksesta päiväkodissa vastaavat lastentarhanopet." Ja asiahan ei näin ole, kyllä siellä kaikki ihan tasapuolisesti ja yhdessä lapsen kasvatuksesta vastaavat :)
Ja tuo mitä tuossa kuvailit, niin sitä on tullut nähtyä. Mutta jos on oikeasti kiinnostunut työstään ja on motivaatiota tehdä lasten kanssa työtä niin ei käyttäydy noin. Sitä voi sitten miettiä että mistä moinen suhtautuminen omaan työhön johtuu. Ja varmasti maailma on pullollaan hyviä ja huonoja pph ja lähoitajia - kuten myös lastentarhanopettajia.
Ihan yleisesti ottaen ihmetyttää ihmisten käsitys että lastentarhanopettajat olisivat jotenkin parempia lastenkasvattajia kuin esim. lähihoitajat. Mistäköhän se johtuu? Vaikka olisi pari vuotta enemmän lukenut, niin en usko että se tekee ns. paremmaksi. Kokemus opettaa!
Hopi hopi... jäitä hattuun nyt taas kerran. Hoitajat, lähihoitajat sun muut lääkärit siellä. Olen myös perhepäivähoitaja ja kuten aiemmin jo joku kirjoitti, työmme on tosi yksinäistä, haastavaa ja rankkaa. Palkkaus ei lähimainkaan vastaa vaatimustasoa. On oltava taitoa siihen, että pystyy luovimaan teidän vanhempien toivomusten mukaan lasten kasvatusasioissa. Puistossa jos harvoin tapaa jonkun toisen alan ihmisen on todella mukava vaihtaa kuulumiset. Hoitaja ei saa jättää lapsia yksin ei ulos eikä sisään, valvova silmä on oltava paikalla kokoajan. Minä esim. kyllä haen postin laatikosta ja lapset ovat silloin keskenään noin puoliminuuttia, mutta sekin reissu on tehtävä juosten ja nopeasti.
Pidän työstäni, sillä pidän lapsista, lisäksi viihdyn kotona ja on upea asia saada olla osallisena lastenne kasvatustehtävässä. Päivät ovat hyvin vaihtelevia ja unta ei iltaisin tarvitse odotella se tulee kyllä nopeasti. Jos jollakin on valittamista perhepäivähoitajien toimista ja tekemisistä kannattaa valitukset antaa suoraan kyseisille henkilöille tai/ja valittaa heidän esimiehelleen.
Päiväkotien pihassa, muuten kehumasi koulutetut lastentarhanopettajat seisovat yleensä ringissä "keskustelemassa" todennäköisesti uusimmista kasvatusmenetelmistä ja työn kehittämisestäkö vai mitä? Varmemmin siinä vaihdetaan viimeisimmät kuulumiset ja juorutkin, ihmisiähän tässä kaikki ollaan eikö niin.
Näin se on.
kuin suuri oppimäärä luettuna ja korkea titteli niin se ei vielä tee kasvatuksen asintuntijaksi. Valitettavasti näitä hoitajia näkee jotka luulevat asian olevan niin.
Minä olen sitä mieltä että kirja ja teorian tiedon tukena täytyy olla kokemuspohjaa johon sovelletaan kirjasta opittua tietoa.
Esimerkiksi on lähihoitajia joilla vankka kokemus lastenhoidosta ennen saamaansa ammattitittliä jonka hankkinut myöhemmin. Sitten on vasta valmistuneita lastentarhaopettajia joiden kokemus lapsiin on vain koulutuksen aikana saatu harjoitusjaksoilla. Sanoisinpa että em. lähihoitajalla on parempi tuntemus lasten hoitoon ja siihen liityvään promelematiikkaan.
Eli en ole niinkään omalla asiallani vaan äidin.. Hän kun on perhepäivähoitaja omassa kodissaan ja tässä taannoin sattui vahinko,tai no vahinko ja vahinko,sanoisin että lapsen tahallista toimintaa.
Siis,äippä nukutti lapsen nukkuun ja lähti toiseen huoneeseen siivoaan. Ja kun vähän ajan kuluttua lähti "tarkistamaan" nukkuuko lapsi,järkytys oli suuri kun oli avannut oven. Lapsi oli sekoittanut koko huoneen,kaivanut yöpöydän laatikosta kuulakärkikynän ja sotkenut päiväpeitteen musteeseen ja kaiken kukkuraksi piirtänyt seinään!! Oli surkea katsoa kuinka isän suuri,hieno ja paljon vaivaa vaatinut urakka oli pilalla,seinä kun oli vasta tapetoitu,ja ne eivät edes lähde millään aineella pois ja eivät mitään pieniä kuvioita ollut vaan koko seinä täytyisi tapetoida uudelleen. :(
ja äitini kun ei mainitse tästä asiasta edes lapsen vanhemmille ja ei työnantajalle!!
Eli tietäiskö joku onko tähän olemassa jokin korvaus joltakin(tapetti materiaalit ei ihan ilmaista huvia ole)?? tai mitä tässä tilanteessa nyt edes pitäisi tehdä..??!!
auttakaa!!
hoitaa asia ihan itse, sinun ei tarvitse siihen sekaantua. Jonkunlainen vakuutus kai on olemassa tuollaisen varalle. Lapset ovat pieniä, niille tulee kaikenlaista hullua mieleen, tuskinpa nyt ihan "tuhoamismielessä" on piirroksiaan tehnyt
kiitos vaan hyvistä neuvoista,mutta en aio katsella enempää sivusta tätä meinikiä.
Samanlaisia tilanteita on muillakin eikä kukaan välitä mitään.Jos jollekin herraskaiselle tulisi tälläinen tilanne niin kyllä oltaisiin heti narisemassa että maksaa.
Kyllä olet ihan oikealla asialla... Saa sitä puoliaan pitää, ja täytyykin, onhan se sinun äitisi... ja nykyäänntämä kunnallinen touhu on sellaista luokkaa, että puoliaan todellakin saa pitää.
Kyllä vakuutuksen tommonen pitäisi korvata, vaan olen kuullut sellaisenkin, että hoitajan silmälasit lapsi hajotti, ja ei korvausta.
Eli hoidamme lapsia kotona, joku tuhoaa jotakin, nielemme usein mölyt mahaamme, niin se on ja tosi kurjaa...
Mutta, kyllä tuo korvata pitää, ehdottomasti.
Sehän tässä työssä myös erikoista, että kulukorvaus on ainoastaan lasten ruuasta saama osuus... ei leluihin, askartelutarvikkeisiin tms. mihinkään ei mitään korvausta.
Kiitos kannustuksesta ihan mielettömästi!!! :)
on monta muutakin meillä särkynyt,jopa ne silmälasit ja paljon muuta tavaraa,eikä kukaan sano yhtään mitää. Pomo toteaa asiaan kaikkien kohdalla että voi voi onpas harmillista,ette ole tarpeeksi huolellisia ja tarkkaavaisia. Hyvähän sitä on pomon höpistä kun istuu päivät pitkät pöydän takana ja joskus jopa työaikana kaupungilla shoppailemassa, eikä ole niiden 5-7 lapsen menoa katsomassa ja jokaista vahtimassa erikseen. Sitten sitä naristaan että kun uudelle jakkupuvulle kaatui vesiväriä,se sentään lähtee pois.
Antakaa vaan palautetta ja neuvoja minulle runsaasti ja kertokaa oma mielipiteenne!!! Se olisi hyvin tärkeää.. :)
ostaa kunta. Ei sun niitä itse kuulu hankkia. Paitsi jos oot yksityinen ni sit en tiedä.
Jestas miten hyvin sanottu... sepä se on ärsyttänyt minuakin jo pitkään, että yhtään ei esimiestaso ajattele lapsia tai hoitajia. Ei voi oikein tietää mitä työ on, jos ei ole koskaan sitä tehnyt, kun jakkupuvussa vaan kuljetaan... :)
Täällä saa lainaksi jotakin ikivanhoja leluja, jotka rikkinäisiäkin ihan varmasti. Kyllä vaan osa palkasta menee siihen että hankkii askartelutarvikkeita yms... Niin se vaan on.
niinhän tuota täälläkin vanhoja rikkinäisiä leluja saa lainaan josta irtoaa osia ja ne sitten eksyvät pienimpien suuhun :( askartelutarvikkeita ei saa kuin rajoitetun määrän ja pari kartongin palasta joka ei todellakaan riitä 5 lapselle moneksi kuukaudeksi,rouvajohtaja käyttää itse rahat ilmanaikoseen hömppään. Ja niitä ask. tarvikkeita ei saa käyttää edes oma perhe! Tietysti ihan ymmärrettävää..ehkä..
ja uusia idioottimaisia ja täysin järjettömiä "sääntöjä" kaavaillaan esim.hoitaja maksaa itse kuluvan ruoan,askartelutarvikkeet jne..
kunnallisella puolella jos kuuluu ammattiyhdistykseen, JHL.
Olen ollut työssä sekä päiväkodissa että perhepäivähoitajana, kiertänyt monia päiväkoteja, nähnyt muita perhepäivähoitajia työssään, ja huomannut, että koulutus ei ratkaise sitä, millainen hoitaja ihminen on.
Olen nähnyt perhepäivähoitajia, lähihoitajia, päivähoitajia, lastentarhanopettajia, sosiaalikasvattajia ja kouluttamattomia sijaisia leikkimässä, leikittämässä, juoruilemassa...innostuneina työstään keskustelemassa lasten asioista ja pyrkimässä lasten parhaaseen, väsyneenä moittimassa, huutamassa, arvostelemassa lasten vanhempia, esimiehiään, yhteiskuntaa...
Olen nähnyt, ettei koulutus yksin määrää sitä, miten ihminen toimii työssään, jokainen tekee työtä omana itsenään - persoonallaan.
Itse olen äiti, lähihoitaja, perhepäivähoitaja, kirjallisuudenopiskelija. Tavoitteena työssäni on tarjota lapsille turvallinen ja rauhallinen arki, tukea heidän itsetuntonsa kehitystä ja ohjata oppimaan uusia asioita. Huonoudestani tai hyvyydestäni en tiedä, kukaan ei ainakaan pysty olemaan täydellinen ;) -parhaani yritän kaikesta huolimatta.
Puhuit jutussasi asiaa, kyllä niitä huonoja on niin lastentarhan opettajissa, sosionoomeissa ym...(kaikissa ammttiryhmissä) aina löytyy sellaisia jotka eivät tee työtänsä hyvin. Niin se on.
Ja se, että ei ole koulutusta esim. pph:lla ei tosiaankaan tee tästä huonompaa, jos hän on tehnyt hoitotyötä kauan ja sydämellä... Itse olin tehnyt 17v lastenhoitotyötä ennenkuin opiskelin lähihoitajaksi, ja olin kasvattanut 3 lastakin. En tiedä viisastuinko, koska olin aina ollut kiinnostunut lastenhoitotyöstä, ja lukenut asiasta jo ennen koulutusta. Mutta koulutus antoi sitten sen paperin, että on se "ammattinimike" sitäkin kun tarvitsee... Mutta mielestäni kaikki hoitoalalla työskentelevät tekevät arvokasta työtä. Hoitavat he sitten kotona, tai laitoksessa, ja on ne potilaat/asikkaat sitten lapsia, kehitysvammaisia, vanhuksia tai sairaita! Tärkeää työtä, ammattinimikkeestä viis!!!
parasta on jos hyvällä tyypillä on hyvä koulutus:)
Kyllä päiväkodeissa lapset saavat samanlaista kohtelua kuin pph, siellä huudetaan lapsille ja juorutaan vanhemmista. Siellä seinien sisällä sattuu ja tapahtuu, onko vielä joku tietämätön joka luulee lasten olevan ruusutarhassa, kyllä päiväkodit ovat aivan jotain muuta.
Kyllä se lain mukaan niin on, että opettajalla on pedagoginen vastuu, ei hoitajalla. Miksi monet haluavat asettaa hoitajan ja opettajan samalle viivalle, kun heidän työnkuvansakin on osittain erilainen. Oletteko sitä mieltä, että esim. 3-5-vuotiaiden ryhmässä ei tarvitse olla yhtään opettajaa, koska hoitaja on sama asia tai että esikoulua voi pitää hoitaja? Toivon myös perusteluja vastauksillenne.
Niin, mielestäni myös useimmiten hoitaja tekee ne vaipan vaihdot päiväkodissa, ja sellaisen enemmin sylittelyn ja sen semmoisen. Usein lastentarhan opettajat sillä aikaa suunnittelevat niitä opetustöitä esimerkiksi esikoululaisille tai järjestävät niitä asioita.
Mutta, monessa paikassa myös on asiat niin, että sitä nokkimisjärjestystä tuskin huomaa.
Olen ollut sellaisessa päiväkodissa töissä jossa johtaja pyyhkii pöytää ja pesee lattioita tai veskiäkin, ja joku hoitaja voi samalla aikaa suunnitella jotakin tuokiota.
En perustele mitenkään, en tiedä miten perustelisin, mutta lastentarhanopettajalla on usein eri rooli kuin hoitjalla, mutta aina ei niin näkyvä...
Onneksi olen töissä päiväkodissa jossa ei ole noin ylimielisiä lastentarhanopettajia. Päiväkodin johtajallakaan ei ole noin suurta asennetta tätä asiaa kohtaan. Kerropa miksi joku pitäisi nostaa toisia paremmaksi, päiväkodissa?
huono hoitaja sitten. Itselläni kolme lasta, hyvin menestyneet. Hoitanut toisten lapsia 25 v. kaikki hyvin menestyneet. Palautusta on tullut.
Ilman koulutusta. Maalaisjärjellä ja sydämellä toiminut.Puhun toisten hoitajien kanssa puistossa.Eihän lapsia koko ajan tarvitse ohjata. Ulkona lapset leikkivät vapaasti ja niin kauan kun viihtyvät ei tarvitse hoitajan ohjausta. Valvomista tietenkin ja sitä me tehdän koko ajan vaikka juttelemmekin.Eihän se ole koulutuksesta kiinni kuka on hyvä hoitaja. Mieheni sisar on lastentarhaoppettaja, naimaton ei omia lapsia. Hänelle en ikinä veisi omia lapsiaan. Hän hoitaa vaan "kirjan mukaan".
Lapsi tarvitsee sylin, rakkautta, huomion ottamista , ulkoilua ja leikkiä ei sen kummempaa.
Ei siihen paljon koulutusta tarvita. Jos ei ole "sydän oikealla" paikalla ei auta mikään koulutus maailmassa.
Itse toimin lastenhoitajana (olen lähihoitaja) päiväkodissa. Tällä hetkellä n. 5-v osastolla. Minä olen kyllä saanut vetää opetustuokioita ja olen saanut niitä suunnitella (ihan itsenäisestikin). Meillä on jokaisella työntekijällä vetovuorot työvuorojen mukaan; esim ns. iltavuorolainen vetää opetustuokion oli hän sitten opettaja tai hoitaja. Ainoan poikkeuksen tekee esikouluryhmä, jossa nykyisin täytyy opettajan pitää eskaria, mutta sielläkin hoitaja on apuna. Meidän talossa ei erotella opettajien ja hoitajien hommia (paitsi siellä eskarissa). Yleissuunnitelmatkin tehdään yhdessä, omat tuokiot saa suunnitella itsekseen. Samoin paperihommat kuuluvat kaikille, kuten myös vaipanvaihdot ym.
jos joku ymmärsi asiani väärin. Tarkoitukseni ei ollut laittaa ketään paremmuusjärjestykseen. Ihmettelen, miksi monilla hoitajilla on sellainen asenne, että lasten hoito ja opetus olisivat eri arvoisia asioita. Vaipan vaihto on muutakin kuin pelkkä mekaaninen suoritus, miksi siis joku väheksyy sitä. Ja kaiken lisäksi sen voi tehdä sekä opettaja että hoitaja...
Asian ydin on siinä, että opettajalla ja hoitajalla on erilaiset koulutukset. Niin on sähkömiehellä ja putkimiehelläkin ja molemmat ovat yhtä tarpeellisia taloa rakentaessa. Mikäli hoitajat olisivat vähemmän osaavia, voitaisiin kouluttaa vain lastentarhanopettajia. Ja päinvastaisessa tilanteessa voitaisiin kouluttaa vain lastenhoitajia. Osaamista opettajalla ja hoitajalla on ainakin teoriassa yhtä paljon, mutta se painottuu osittain eri alueisiin. Älkää hyvät hoitajat yhtään väheksykö itseänne, vaan käyttäkää sitä ammattitaitoa, joka teillä on.
hyvänen aika! Onpa tämä nyt korrektia. Eikö sitä voi ihan suoraan sanoa, että kun on pidempi koulutus jossa käsitellään kasvatukseen ja opettamiseen liittyviä asioita niin tehtävänkuvat ovat erilaiset kuin vaikkapa lähihoitajalla jonka koulutuksessa asiat käsitellään pintapuolisesti ja paino on perushoitoon liittyvillä asioilla. Että lastentarhanopettajalla on kasvatusvastuu, koska hänellä on enemmän faktatietoa kasvusta yleensä ja koska hän on perehtynyt asiaan. Vai pitäisikö tässä nyt ihan vakavissaan lopettaa yliopistotasoinen koulutus ja tehdä kaikista lähihoitajia.
Pakko sanoa jotakin tähän asiaan, vaikka yleensä tyydyn vain seuraamaan tätä keskustelupalstaa.
Jotenkin tulee sellainen tunne, että lähi-, lasten-, päivähoitajilla on jokseenkin oman ammatin arvostus matalalla kun pitää yrittää saada aikaiseksi kiistaa eri ammattiryhmien välille.
Lastentarhanopettaja on lastentarhanopettaja ja hänellä on pedagoginen vastuu ryhmästä ja sen toiminnasta. Hän on tiiminvetäjä ja kaikkien tulisi ymmärtää, että yhdessä tehdään töitä sovittujen tavoitteiden mukaisesti lasten parhaaksi.
Työhön tarvitaan tietoa ja taitoa, ammatillisuutta ja inhimillisyyttä, vuorovaikutustaitoja ja SYDÄNTÄ tehdä työtä.
Jokaisen työntekijän panos on tärkeää ja eri koulutustaustat antavat rikkautta työhön.
En menisi kuitenkaan poistamaan opettajia päivähoidosta, sillä monesti heillä on kuitenkin se "paras" taito esim. kirjallisissa töissä, kuntoutussuunnitelmien laadinnassa, varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien teossa.
Koulutus antaa hyvät eväät arkipäivän työhön, mutta monet asiat selkiintyvät ja ymmärrys kasvaa työvuosien karttuessa.
Itse en koe olevani "täydellinen opettaja", aina on kehittämisen varaa. Työvuosia takanani on jo parikymmentä, joten perspektiiviä päiväkotimaailmaan kyllä on.
Eihän kyse nyt ihan tuosta ollut, että lastenhoitajat kokisivat olevansa huonoja, vaan sen, että lto:jat aliarvioivat lastenhoitajia, vaan minusta kuten sanoit molemmilla on tärkeä työ, ja tuskinpa joku kouluttautuisi lähihoitajaksi/lastenhoitajaksi jos haluisi opettajaksi, tai toisinpäin.
Eiköhän jokainen ole juuri ammattinsa valinnut sen mukaan, mitä suurinpiirtein haluaa tehdä.
Joten jatkakaa kaikki lastenhoitoalalla työskentelevät työtänsä rauhassa. Kaikkia tarvitaan suurella sydämellä.
No ei nillä kaikilla voi olla selät lapsiin päin, jos ne kerran seisoo ringissä? Vai onko osalla kasvot niin kuin ringin sisäosaan päin ja osalla niin kuin ulospäin?!??!
Asenteet voipi sullakin vähän siloittua, kun tapaat muitakin ihmisiä ja jää se kotona hössöttäminen vähän vähemmälle.
fiksu kommentti! Ja oleellinen!Kiva kun otat osaa keskusteluun! ;)