ravinteet päätyvät???
Puhdistamolietekin kuormittaa vesistöjä
Ihminen tuottaa jätöksissään vuodessa keskimäärin typpeä 4,7–5,4 kiloa, fosforia 0,8–1 kiloa, kalia noin 1,2 kiloa sekä vähäisiä määriä kymmeniä muita aineita. Viisi miljoonaa suomalaista tuottaa vuodessa 25 miljoonaa kiloa typpeä, noin 5 miljoonaa kiloa fosforia ja 6 miljoonaa kiloa kaliumia.
Jos tätä ravinnemäärää vertaa Kemiran valmistamiin maatalouden lannoitteisiin, yleisimmin käytettyä 20 prosenttia typpeä sisältävää seoslannoitetta tulisi 125 miljoonaa kiloa, eli yli 4 000 rekka-autokuormaa. Sillä lannoittaisi 250 000 hehtaarin viljapellon joka vuosi ja tuottaisi suomalaisten vuosittain tarvitseman leipäviljan.
Puhdistamojen kautta kulkee neljä viidennestä jätevesistä. Puhdistamolle tulleesta typestä on 62 prosenttia nitraattina ja 38 ammoniumtyppenä.
Viime keväänä tiedustelin Ympäristökeskukselta, mihin jätevesien ravinteet joutuvat puhdistamolta. Jossain niiden täytyy olla.
Ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten ruuansyönnistä syntyy jätevettä, jonka mukana puhdistuslaitoksiin siirtyy 20 miljoonaa kiloa typpeä ja 4 miljoonaa fosforia. Lisäksi kulutuksen kautta syntyy kiinteässä muodossa olevassa jätteessä 5 miljoonaa kiloa typpeä ja miljoona fosforia. Prosessien seurauksena vesistöihin joutuu typestä 68 prosenttia ja fosforista vain 7,5. Typestä ilmaan karkaa 21 prosenttia. Typestä siis vain 3,2 miljoonaa kiloa sitoutuu lietteeseen, fosforista 3,5 miljoonaa.
Fosforin hyvä tulos saadaan saostamalla voimakkailla hapoilla vesiliukoista fosforia lietteeksi. Typen ilmaan haihtuva osuus on ammoniakkia, ylös noustessaan ja lämpötilan laskiessa se yhtyy vesihiukkasiin ja sataa alas.
Lietteeseen lisätään turvetta ja kalkkia, turve kuivattaa ja tekee massan ilmaa läpäiseväksi, kalkki nostaa pH:ta ja mahdollistaa biologisen palamisen (muuttumisen mullaksi). Samalla se muuttaa saostetut fosforit vesiliukoisiksi. Valmistunut multa on erittäin ravinteikasta.
Asiantuntijan mukaan multaa käytetään viherrakentamiseen.
Ympäristömääräysten mukaan lannoituksessa saa fosforia käyttää pelloille, joista korjataan satoa. Viljelijät on määrätty pitämään lannoitustasetta sekä viiden vuoden välein tutkituttamaan pellon ravinnetilan.
Jos tämä jätevesilietteestä saadun mullan 3,5 miljoonaa kiloa fosforia käytetään samojen määräysten mukaan, se tulisi levittää 233 000 hehtaarin alueelle. Epäilen, ettei uusia viheralueita vuosittain rakenneta näin paljon. Se olisi 12 prosenttia Suomen viljelykäytössä olevasta pellosta. MT (12.8.2005) kertoi Helsingin Viikinmäen puhdistamon esittelyssä, että multaa valmistuu vuodessa 100 000 kuutiometriä, ja siinä on 592 000 kiloa fosforia. Ympäristömääräysten mukaan (15 kg/ha) se tulisi levittää 39 466 hehtaarille.
Samassa Helsingin kaupungin puistorakennuksen vastaava mestari Matti Hiltunen kertoo, että puistoja rakennettaessa puhdistamomultaa käytetään 1 000 kuutiometriä hehtaarille. Tällöin hehtaarille tulee fosforia 6 000 kiloa, kun sitä on multakuutiossa 6 kiloa. Määräykset ylittyvät 400-kertaisesti. Viheralueilta satoa ei yleensä korjata hyödyksi, joten 15 kiloakin olisi jo liikaa. Jätemultaa ajetaan myös kaatopaikoille ja meluvalleihin, joista ravinteet huuhtoutuvat pinta- ja pohjavesiin.
Puhdistamomulta on kasveista peräisin olevaa jätettä, joka lahoaa muutamassa vuodessa. Ravinteet vapautuvat ja häipyvät sadevesien mukana omille teilleen.
Määräysten mukaan käytettynä typpi pitäisi levittää 260 000 hehtaarin alueelle ja fosfori 330 000 hehtaarin alueelle uusiokäyttöön, esimerkiksi viljapeltoon. Silloin ravinnekierto olisi ehjä ja tuotanto todellista luomutuotantoa.
Pelloilta vesistöihin tuleva fosfori on ainoastaan puolet jätevesien fosforista. Siitäkin ainoastaan 15 prosenttia on vesiliukoista. Loppu on maahiukkasiin sitoutunutta ja lietekaivoihin sekä altaisiin laskeutuvaa lietettä, josta ne palautetaan takaisin pellolle.
Karjatalouden jäte on aina kuljetettu pellolle uusiokäyttöön. Karjatalouden harjoittamiseen vaaditaan nykyisin ympäristölupa. Vastaavanlaisia lupaehtoja suosittelisin myös puhdistamoille.
Puhdistamolietekin kuormittaa vesistöjä
Ihminen tuottaa jätöksissään vuodessa keskimäärin typpeä 4,7–5,4 kiloa, fosforia 0,8–1 kiloa, kalia noin 1,2 kiloa sekä vähäisiä määriä kymmeniä muita aineita. Viisi miljoonaa suomalaista tuottaa vuodessa 25 miljoonaa kiloa typpeä, noin 5 miljoonaa kiloa fosforia ja 6 miljoonaa kiloa kaliumia.
Jos tätä ravinnemäärää vertaa Kemiran valmistamiin maatalouden lannoitteisiin, yleisimmin käytettyä 20 prosenttia typpeä sisältävää seoslannoitetta tulisi 125 miljoonaa kiloa, eli yli 4 000 rekka-autokuormaa. Sillä lannoittaisi 250 000 hehtaarin viljapellon joka vuosi ja tuottaisi suomalaisten vuosittain tarvitseman leipäviljan.
Puhdistamojen kautta kulkee neljä viidennestä jätevesistä. Puhdistamolle tulleesta typestä on 62 prosenttia nitraattina ja 38 ammoniumtyppenä.
Viime keväänä tiedustelin Ympäristökeskukselta, mihin jätevesien ravinteet joutuvat puhdistamolta. Jossain niiden täytyy olla.
Ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten ruuansyönnistä syntyy jätevettä, jonka mukana puhdistuslaitoksiin siirtyy 20 miljoonaa kiloa typpeä ja 4 miljoonaa fosforia. Lisäksi kulutuksen kautta syntyy kiinteässä muodossa olevassa jätteessä 5 miljoonaa kiloa typpeä ja miljoona fosforia. Prosessien seurauksena vesistöihin joutuu typestä 68 prosenttia ja fosforista vain 7,5. Typestä ilmaan karkaa 21 prosenttia. Typestä siis vain 3,2 miljoonaa kiloa sitoutuu lietteeseen, fosforista 3,5 miljoonaa.
Fosforin hyvä tulos saadaan saostamalla voimakkailla hapoilla vesiliukoista fosforia lietteeksi. Typen ilmaan haihtuva osuus on ammoniakkia, ylös noustessaan ja lämpötilan laskiessa se yhtyy vesihiukkasiin ja sataa alas.
Lietteeseen lisätään turvetta ja kalkkia, turve kuivattaa ja tekee massan ilmaa läpäiseväksi, kalkki nostaa pH:ta ja mahdollistaa biologisen palamisen (muuttumisen mullaksi). Samalla se muuttaa saostetut fosforit vesiliukoisiksi. Valmistunut multa on erittäin ravinteikasta.
Asiantuntijan mukaan multaa käytetään viherrakentamiseen.
Ympäristömääräysten mukaan lannoituksessa saa fosforia käyttää pelloille, joista korjataan satoa. Viljelijät on määrätty pitämään lannoitustasetta sekä viiden vuoden välein tutkituttamaan pellon ravinnetilan.
Jos tämä jätevesilietteestä saadun mullan 3,5 miljoonaa kiloa fosforia käytetään samojen määräysten mukaan, se tulisi levittää 233 000 hehtaarin alueelle. Epäilen, ettei uusia viheralueita vuosittain rakenneta näin paljon. Se olisi 12 prosenttia Suomen viljelykäytössä olevasta pellosta. MT (12.8.2005) kertoi Helsingin Viikinmäen puhdistamon esittelyssä, että multaa valmistuu vuodessa 100 000 kuutiometriä, ja siinä on 592 000 kiloa fosforia. Ympäristömääräysten mukaan (15 kg/ha) se tulisi levittää 39 466 hehtaarille.
Samassa Helsingin kaupungin puistorakennuksen vastaava mestari Matti Hiltunen kertoo, että puistoja rakennettaessa puhdistamomultaa käytetään 1 000 kuutiometriä hehtaarille. Tällöin hehtaarille tulee fosforia 6 000 kiloa, kun sitä on multakuutiossa 6 kiloa. Määräykset ylittyvät 400-kertaisesti. Viheralueilta satoa ei yleensä korjata hyödyksi, joten 15 kiloakin olisi jo liikaa. Jätemultaa ajetaan myös kaatopaikoille ja meluvalleihin, joista ravinteet huuhtoutuvat pinta- ja pohjavesiin.
Puhdistamomulta on kasveista peräisin olevaa jätettä, joka lahoaa muutamassa vuodessa. Ravinteet vapautuvat ja häipyvät sadevesien mukana omille teilleen.
Määräysten mukaan käytettynä typpi pitäisi levittää 260 000 hehtaarin alueelle ja fosfori 330 000 hehtaarin alueelle uusiokäyttöön, esimerkiksi viljapeltoon. Silloin ravinnekierto olisi ehjä ja tuotanto todellista luomutuotantoa.
Pelloilta vesistöihin tuleva fosfori on ainoastaan puolet jätevesien fosforista. Siitäkin ainoastaan 15 prosenttia on vesiliukoista. Loppu on maahiukkasiin sitoutunutta ja lietekaivoihin sekä altaisiin laskeutuvaa lietettä, josta ne palautetaan takaisin pellolle.
Karjatalouden jäte on aina kuljetettu pellolle uusiokäyttöön. Karjatalouden harjoittamiseen vaaditaan nykyisin ympäristölupa. Vastaavanlaisia lupaehtoja suosittelisin myös puhdistamoille.
Vastaukset 9
Vanhimmat
hyvä ja asiallinen kirjoitus. Valitettavasti tätä ympäristö rikosta ei oteta huomioon vaan syytetään siittäkin taas maajusseja.
Onhan se täällä sisä suomessa ennenkin havaittu kun kaupunkien paskaputkien alajuoksulla ei voi uida vaikka ei peltoa ole lähelläkään.
kanssa , neuvojat kertoo että 4% ravinteista vaan tulee siitä poistoputkesta enää ulos, kun kysyin
MISSÄS SE 96% on, niin vastaus oli mitä sitten,
kysyin uudestaan niin missä se on, vastausta ei kuulunut vaikka olivat kouluja käyneet!
Tuumasin että se on siellä lähempänä pohjavettä.
käyttää 15kg/ha mutta kaupunkilaiset käyttää puutarhoissaan ja viher-rakentamiseen vain 6000 kg/ha. Mutta mtä tuo nyt nehän kaupunkilaisia.
olen tuuminut, mitä järkeä on rakentaa jotain imeytyskenttää sinne maaperään pohjavesiin ne ravinteet ja jätteet kulkeutuu.
Kaiketi tämänkin joku sossuvirkanilkki on keksinyt kusipäisyyttään.
Alkaahan se minua ihmetyttänyt juttu selvitä; miksi Hesan liepeilläon meri täynnään sinilevää mutta perämerellä ei ole. Pohjanmaan isot joet kulkee maan suurimoien viljelyalueiden läpi.
Hyvä kirjoitus kertakaikkiaan.
vähä paskovat kaupungin rannat.
Tuosta puuttuu vielä noi golfkentät joita lannotetaa ja myrkytetetään myös rajusti.
Ja vielä missä ne kaupunikaisten vanhat jokiin, järviin ja meriin sellaisenaan päästämät paskat ja muut jätteet ja myrkyt piileksii no pohjalietteessäpä tietenkin mutta hys hys hiljaa niistä.
On sitä ihmeteltykin miksi Suomenlahti ei ota puhdistuakseen mutta pikku hiljaa alkaa jäljet johtaa sylttytehtaalle ja todelliset syyt tulevat esille.
Nyt täytyisi nostaa suuri meteli yleiseen keskusteluun siitä, kuka todella on suurin syyllinen ympäristöpäästöihin.
On itsestään selvää etteivät ravinnepäästöt minnekään katoa vaikka ne osittain puhdistamoilla kerätäänkin, ne vain siirtyvät kohdasta A paikkaan B ja jatkavat sieltä eteenpäin paikkaan C, joka on Suomenlahti.
Kyselin itse viime syksynä paikallisen ympäristöpiirin asiantuntijalta, että minne joutuvat taajamien jätevesipuhdistamoiden jätteet!
Vastaus oli; hmmm tuota noin hmm, no niillä on omat määräykset käsittelyn ja varastoinnin osalta.
missäs ne luontoystävälliset remrirakkikoirat piileksii?
olla samallalailla kuten tässä susi keskustelussakin. Niin kauan vihreiden mielestä on susia liian vähän kunnes susi vie oman koiran kerrostalon pihalta. Sama juttu.