Erosta on useampia vuosia ja heti eron jälkeen isä etäytyi lasten elämästä, muutti mm toiselle paikkakunnalle. Avioliiton aikana isä oli paljon lasten kanssa, joten muutos oli melkoinen. Tilanne on hankaloitunut edellen ja lapset miettivätkin joululomalla, että isä ei välitä/on hylännyt meidät. Keskusteltiin asiasta, isän vaikeasta elämäntilanteesta, mutta hieman yli kymmenvuotiaille asia on vaikea. Kokemuksia, mitä olette arjessa tehneet, positiivisia asioita, helpottaaksenne lasten ikävää? Mikä on kantanut lasta vaikeassa tilanteessa? Varsinkin toisesta lapsesta näkee, että "isättömyys" on kova pala. Hän on myös huolissaan isän voinnista, sillä he ovat tavanneet isää muutamia kertoja vuodessa.
En halua kommentteja miesten mollaamisesta yms vaan palautetta asioista jotka voisivat auttaa lapsia!
En halua kommentteja miesten mollaamisesta yms vaan palautetta asioista jotka voisivat auttaa lapsia!
Vastaukset 2
Vanhimmat
muutama asia, jotka lämmittävät etäisän mieltä
a) puhelut, äidin pitäisi "patistaa" lapsia soittamaan isälle useammin, pitkällä tähtäyksellä kaikki voittavat!!
b) lapset voivat lähettää postiä isälle: piirrustuksiä, kirjeitä, sähköpostia, mitä vaan. Jälleen kaikille tulee positiivin välittämisen tunne
c) halaukset!!!!!!!!!!!!!!
Tässä ensiapua
... mutta
isällä ei ole puhelinta ja
lapset lähettivät hänelle ennen joulua kirjeen, johon hän ei vastannut, vaikka lapset pyysivät vastausta
Halauksia yritä jakaa lapsille niin paljon kuin mahdollista.
Kiitos ystävällisestä vastauksesta :)