Elämän polut mutkittelevat
enimmäkseen
Harvemmin ne ihan suoraan
perille vievät
Mutta ei se yhtään hohtoa
vähennä
Kyllä elämä kinnostaa
minua edelleen
enimmäkseen
Harvemmin ne ihan suoraan
perille vievät
Mutta ei se yhtään hohtoa
vähennä
Kyllä elämä kinnostaa
minua edelleen
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin ihmeellinen, polku on kivikkoinen ja mutkikas, mutta valoisa kuitenkin. Elämä on lahja, lahjoista parhain ja kiinostava *hymyilee*
Ollaan toiveikkaita.
Kaunis kiitos runostasi :))
Oikein leppoisan suloista sunnuntai päivää :))
Tämä on sellaista vuoristorataa
välillä ylös välillä alas
ja aina vain siltikin yhä
porskutellaan ja tunteiden viidakossa
kahlataan....
Juu mielenkiintoista on elämä
Ollaan toiveikkaita...jep jep
Mutkittelee enimmäkseen,
mutta hyvä niin.
Jos se polku olisikin
vain suoraa viivaa -
siihen kyllästyisi.
Haluaisi poiketa siltä,
mihin tahansa,
mutta siltä haluaisi pois.
Lähtisi etsimään,
mitä löytyy kun poikkeaa.
Elämä on ihanaa,
kaikkine suruineen
ja murheineenkin,
joka tapauksessa se
on elämää.
Niin minuakin kiinnostaa
elää sitä edelleen.
Yritän löytää joka päivästä
jotain hyvää -
aina en kyllä onnistu siinä,
mutta yritystä on.
Toivotaan että seuraavan
mutkan takaa löytyy
aurinko, onni ja rakkaus.
Silloin meillä on lähes
kaikki, mitä me täällä
taapertamiseen tarvitsemme.
mieltä olen kanssasi siitä että
kukapa nyt suoraa viivaa tahtoisikaan
mutta pitääkö sen polun kiemurrella niin
hemmetin liukkaanakin vielä :)
silläkin on joku tarkoitus.
Vaikeaahan sitä on hyväksyä,
mutta muutakaan ei voi.
Kas - tiedän tuon tunteen,
lipsuu, lipsuu -
mutta aina saa jostain kiinni.
Ja jos se ote lipsuukin,
niin jotenkuten pysytään
tiellä -
se on tarkoitettu niin.
Hymyä päivääsi -
täältä tullaan elämä.
Sinä ja minä -
me olemme täällä.
Ehkä meidät joku löytää,
ja ohjaa vakaammalle
tielle -
tielle jolla ei lipsuta.
Missäs oot rillutellu? (oli pakko repästä, ei henk.koht. tarkoittanut mitään)
Hienoja runoja kirjoittelette, molemmat. Runonne täydentävät toisiaan :)
missäpäs minä,
tällä elon tiellä
vaan rilluttelen *hymy*
Ja, voin vakuuttaa
ettet ole ainut,
joka tuon kysymyksen
on esittänyt.
Chatissa sen kuulee
tuon tuostakin,
mutten ole siitä
pahoillani - suupielet
se saa kohti korvia -
joten en ottanut herneitä
nenään todellakaan, ole
huoletta.
Se kuuluu nicini ominaisuuksiin,
joten minkä taakseen jättää,
sen edestään löytää *hymy*
Kiitokset kannustuksesta,
aina lämmittää mieltä.
Aurinkoa sinunkin päivääsi,
ja kaikkea hyvää toivottaa
Rellukka