Olen kirjoittanut tänne ennenkin ongelmastamme, mutta nyt haluaisin mielipiteen nimenomaan sinulta.
Molemmat kollimme ovat leikattuja löytökissoja, ensimmäisen otimme helmikuussa 2001 (ikä nyt n. 2,5 vuotta) ja toisen tammikuussa 2002 (ikä nyt n.1,5 vuotta). Heinäkuun alussa muutimme. Heinäkuun lopussa aloitti toinen kissamme, nuorempi kolleistamme pissaamaan olohuoneeen kirjahyllyyn. Kun olin kokeillut kissankarkoitetta, etikkaa, ruokakuppien siirtoa kirjahyllyn eteen niin soitin eläinlääkärille. Lääkäri otti kissaltamme virtsanäytteen ja virtsastiksissä näkyi 3 leukosyyttejä. Kissamme sai antibioottikuurin ja lääkäri sanoi, että jos pissailu ei lopu hän soittaa minulle puhelinreseptin apteekkiin ja haen toisia antibiootteja. Syötin kisulleni 2 kuuria ja toivoin joka aamu että tänään pissailu loppuu. se ei loppunut. Kiikutimme kisun taas eläinlääkärillle joka otti rakkoa painamalla näytteen; edelleen 3 leukkareita, eläinlääkäri ultraäänikuvasi rakon ja se näytti hyvälle, rakosta otettiin punktiopissanäyte eli neulalla virtsaa suoraan rakosta, näyte lähetettiin viljelyyn. Viljelyssä ei näkynyt tulehdusta ja eläinlääkäri ei määrännyt enää antibiootteja.
Hän ehdotti Felivay karkoitetta mutta en halunnut ostaa sitä koska tuntui ettei mitkään hajujutut auta. Laitoimme vessaan toisen laatikon ja pissailu kirjahyllyyn jäi pois pariksi päiväksi.
Sitten se alkoi uudelleen. Eläinlääkäri määräsi Triptyl masennuslääkettä koska uskoi että vaiva on kissamme pään sisällä. Syöti lääkettä 2 viikkoa ja soitin eläinlääkärille että se ei auta muutakuin sen verran että kissa nukkuu yöt koska lääke väsyttää. Lääkäri kysyi olemmeko miettineet jatkoa, koska hän ei keksi enää mitään. Sanoin että en tiedä mitä tekisimme ja kerroin havainnoistani että pissa tuntuu sormieni välissä rakeiselta. Eläinlääkäri kehotti tuomaan virtsanäytteen niin tutkisimme näkyykö siellä kiteitä.(Niitä on etsitty aiemmillakin kerroilla mutta mitään ei ole löytynyt). Sain kissalta näytteen ja vein sen lääkärille joka totesi että siellä on runsaasti kiteitä, eläinlääkäri sanoi että antaa meille viikoksi liuottavaa ruokaa ja jos onglma on vielä perjantaina, eli huomenna, niin hän kyllä antaisi kissallle viimeisen piikin koska hänen mielestään kyseessä on myös psyykkistä ongelmaa eikä hänen kolleekansakaan ole keksinyt mitään ratkaisua asialle. Mä olen tosi onneton ja itken vähän väliä. Soitin toiselle eläinlääkärille joka oli sitä mieltä että meidän pitäisi syöttää kuukausi liuotus ruokaa kissa tarvitsisi pitkän antibioottikuurin koska kiteet rikkovat limakalvojen pintaa ja tulehdus uusiutuu.
Kissamme kuitenkin huutaa ja juoksentelee ympäri kämppää ja tänä iltana sain siivota kirjahyllysta tunnin sisällä kolmet pissat. Jos sillä onkin kovati kipuja niin olisi ehkä sitä ajatellen parempi lopettaa se? Tätä kysymystä olen pohtinut yötä päivää maanantaista lähtien.
Mitä olet mieltä tapauksestamme?
Kiitos etukäteen jos viitsit vastata minulle!
Molemmat kollimme ovat leikattuja löytökissoja, ensimmäisen otimme helmikuussa 2001 (ikä nyt n. 2,5 vuotta) ja toisen tammikuussa 2002 (ikä nyt n.1,5 vuotta). Heinäkuun alussa muutimme. Heinäkuun lopussa aloitti toinen kissamme, nuorempi kolleistamme pissaamaan olohuoneeen kirjahyllyyn. Kun olin kokeillut kissankarkoitetta, etikkaa, ruokakuppien siirtoa kirjahyllyn eteen niin soitin eläinlääkärille. Lääkäri otti kissaltamme virtsanäytteen ja virtsastiksissä näkyi 3 leukosyyttejä. Kissamme sai antibioottikuurin ja lääkäri sanoi, että jos pissailu ei lopu hän soittaa minulle puhelinreseptin apteekkiin ja haen toisia antibiootteja. Syötin kisulleni 2 kuuria ja toivoin joka aamu että tänään pissailu loppuu. se ei loppunut. Kiikutimme kisun taas eläinlääkärillle joka otti rakkoa painamalla näytteen; edelleen 3 leukkareita, eläinlääkäri ultraäänikuvasi rakon ja se näytti hyvälle, rakosta otettiin punktiopissanäyte eli neulalla virtsaa suoraan rakosta, näyte lähetettiin viljelyyn. Viljelyssä ei näkynyt tulehdusta ja eläinlääkäri ei määrännyt enää antibiootteja.
Hän ehdotti Felivay karkoitetta mutta en halunnut ostaa sitä koska tuntui ettei mitkään hajujutut auta. Laitoimme vessaan toisen laatikon ja pissailu kirjahyllyyn jäi pois pariksi päiväksi.
Sitten se alkoi uudelleen. Eläinlääkäri määräsi Triptyl masennuslääkettä koska uskoi että vaiva on kissamme pään sisällä. Syöti lääkettä 2 viikkoa ja soitin eläinlääkärille että se ei auta muutakuin sen verran että kissa nukkuu yöt koska lääke väsyttää. Lääkäri kysyi olemmeko miettineet jatkoa, koska hän ei keksi enää mitään. Sanoin että en tiedä mitä tekisimme ja kerroin havainnoistani että pissa tuntuu sormieni välissä rakeiselta. Eläinlääkäri kehotti tuomaan virtsanäytteen niin tutkisimme näkyykö siellä kiteitä.(Niitä on etsitty aiemmillakin kerroilla mutta mitään ei ole löytynyt). Sain kissalta näytteen ja vein sen lääkärille joka totesi että siellä on runsaasti kiteitä, eläinlääkäri sanoi että antaa meille viikoksi liuottavaa ruokaa ja jos onglma on vielä perjantaina, eli huomenna, niin hän kyllä antaisi kissallle viimeisen piikin koska hänen mielestään kyseessä on myös psyykkistä ongelmaa eikä hänen kolleekansakaan ole keksinyt mitään ratkaisua asialle. Mä olen tosi onneton ja itken vähän väliä. Soitin toiselle eläinlääkärille joka oli sitä mieltä että meidän pitäisi syöttää kuukausi liuotus ruokaa kissa tarvitsisi pitkän antibioottikuurin koska kiteet rikkovat limakalvojen pintaa ja tulehdus uusiutuu.
Kissamme kuitenkin huutaa ja juoksentelee ympäri kämppää ja tänä iltana sain siivota kirjahyllysta tunnin sisällä kolmet pissat. Jos sillä onkin kovati kipuja niin olisi ehkä sitä ajatellen parempi lopettaa se? Tätä kysymystä olen pohtinut yötä päivää maanantaista lähtien.
Mitä olet mieltä tapauksestamme?
Kiitos etukäteen jos viitsit vastata minulle!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis tuo otsikko on tarkoitettu sille eläinlääkärille! Virtsakivet ovat erittäin yleinen ongelma kissoilla, eikä niitä sen takia ensimmäiseksi lopeteta. Toki virtsakivet voivat olla niin pahat, että hoito ei enää auta, mutta sinun kissallasi tilanne ei kuulosta sellaiselta. Kyseessä ei ole psyykkinen ongelma, vaan fyysinen sairaus, joka on vielä hoidettavissa! Onko sinulla mahdollista käydä jossakin toisella eläinlääkärillä? Tämä eläinlääkäri, jolle soitit on aivan oikeassa, ehkä hän voi ottaa kissan hoitoonsa? Virtsasta pitäisi ehdottomasti tutkia mitä sakka on, onko se struviitti ja/tai oksalaatti kiteitä. Hoito määräytyy sitten sen mukaan.
Hoitovaihtoehtoja on vielä monia: liotusruokavalio, virtakivien muodostumista ehkäisevä ruokavalio, virtsaputkea laajentava lääkitys ja virtsan eritystä lisäävä lääkitys. Ja antibiootit ovat tarpeen niin pitkään kun virtsassa on verta tai bakteereita, samaten kipulääke saattaa olla tarpeen. Joskus pahoissa tapauksissa voidaan tehdä penisamputaatio, jonka jälkeen pissaaminen sujuu paremmin ja pienet kiteet pääsevät tulemaan ulos tukkimatta virtsaputkea.
Julia, älä luovu toivosta! Virtsakivet eivät ole kuolemantuomio. Laita vielä yksi hiekkalaatikko kirjahyllyn eteen, ehkä kissa suostuu menemään sinne. Virtsaaminen on kissalle hyvin kivuliasta, joten ymmärtämystä tarvitaan nyt vielä ennen kuin saat kissasi hoitoon ja terveeksi.
tuohon piu-piun vastaukseen;
verisyys ei aina ole merkki tulehduksesta ja vain noin 2-3 % virtsavaivoista tarvitsee antibiootin vaikka lääkärit määräävät sitä herkästi - liian herkästi. Aina on tutkittava nimenomaan viljelynä onko bakteereita ja näytteestä kiteiden ja/tai kivien määrä, koko ja laatu.
Ihmisten psyykenlääkkeitä määrätään virtsakivipotilaille (saroten) koska se relaksoi rakon sulkijalihaksia, poistaa kipua jne. ja nimenomaan verivirtaisuuteen.
Kivien synty on myöskin selvitettävä, meillä se oli juomisen vähyys eikä ruokavaliosta ollut mitään apua. Liuotuksena käy myöskin ascorbiini-happo eli puhdas C-vitamiini liuotettuna veteen. C-vitamiini on vesiliukoinen eikä niinollen varastoidu elimistöön vaan ylimääräinen poistuu virtsan mukana pois ja samalla se toimii liottajana.
Pissaaminen vääriin paikkoihin on oire kivusta jos on tulehdusta tai kiviä ja sen pitäisi poistua kun kipu häviää. Kissa yhdistää kivun hiekkalaatikkoon ja tekee muualle, yleensä pehmeisiin paikkoihin. Jos pissaamisesta on ehtinyt tulla tapa on sen poistaminen työlästä mutta pitäisi onnistua.
Kivipotilaille asennetaan myöskin katetreja jolloin rakko ja virtsaputki voivat levätä ja kuntoutua entiselleen. Suosittelen käyntiä Felinassa jossa näitä tapauksia on hoidettu hyvillä kokemuksilla jo vuosia. Meillä poistettiin kivi leikkauksella (pikkurillinpään kokoinen ja kyseessä on naaras).
Ei ole halpaa kissan pitäminen, ei.
Sietäisipä lukea jokaisen, joka vielä kissaa havittelee.
Mitähän tuossa tapauksessa tekisi sellainen kissan omistaja, jolla ei ole varaa tuollaiseen ylellisyyteen?
Lyhyesti sanottuna: ei sovi köyhälle.
Voisit ostaa lasten vaippoja, leikata pois reunat niin että vain suora pehmeä osaa jää jäljelle. Laita niitä kirjahyllyyn, tai sinne sinne mihin kissasi pissaa.(Niin kauan kuin saat kissasi hoidettua terveeksi.) Vaippa imee pissat tehokkaasti, ei tarvitse kuin heittää se roskiin. Tätä olen käyttänyt omille kissoilleni tarvittaessa, ja se on toiminut hyvin. Tietysti saat vähän katsoa ettei kissa kynsi rikki vaippaa.