Nivelrikko

Nivelrikko todettiin briardi-uroksellamme melko varhain, mutta säännöllisellä liikunnalla ei vaivannut poikaa, kun vasta vanhuusiässä.

12-vuoden iässä alkoi nivelet vähän naksumaan ja oli havaittavissa jäykkyyttä. Aktiivinen liikkumisen pennusta saakka uskon olleen meidän koiran pelastus, se tykkäsi pelata myös jalkapalloa ja oli hyvin ketterä siinä.

Seniori-iässä pyrimme pitämään talvisin hyvät lämmöt sisällä, pehmeät makuualustat, kuulin joskus, että jotain luontaistuotettakin löytyisi koiralle tähän vaivaan. Lääkäri suositteli välillä cartropen-kuureja ja niitä otimmekin koirallemme joskus.

Ei nivelrikko koirasta loppua tee. Toki vanhuusiän kynnyksellä saa tottua siihen, että tukena täytyy olla, mutta niinhän se on ihmisilläkin sama juttu.

Koira voi hyvin elää pitkän onnellisen elämän huolimatta että sillä on nivelrikko.

Aika tavallinen koiran sairaus, valitettavasti. Omalla koiralla oli niin paha, että söi särkylääkkeitä, ensin kuureittain, iän myötä jatkuvasti. Sitten meni munuaiset särkylääkkeiden vaikutuksesta huonoon kuntoon. Mutta koiruus kesti vaivojensa kanssa kuitenkin 14 vuotta, ja eli onnellisen elämän.
Muista eläinlääkärin kanssa asioida usein, aina kun koiralla tulee jotain erikoista eteen. Ja juttele lääkityksestä. Jos joudut vaihtamaan lääkäriä, pidä huoli että uusikin eläinlääkäri tietää kaikki koirasi vaivat ja lääkkeet. Koirasi ikääntyessä voivat vaivat pahentua tai sitten helpottua.
Koiran vanhetessa voit miettiä akupunktiota tai vaikka ginseng-tabletteja koirallesi.

Oikealla hoidolla koira ei nivelrikostakaan kärsi, vaan voi elää normaalin, onnellisen elämän.

Tsemppiä teille molemmille !

Mitä tarkoitat: tulevaisuudessa ehkä nivelrikko?

Mulla on 15 vuotias koira jolla nivelrikko.
Annan sille päivittäin tulehduskipulääkettä (Rimadyl).Liikkuminen on jo aika hidasta, mutta muuten voi hyvin. Lääkettä olen antanut sille noin puolen vuoden ajan.