En uskalla
en pistää, mä tuliroihua silmään
en halua
en anna, itselleni sitä valtaa
en toivo
en pyydä, sinua olemaan vierellä
en itke
en vaikeroi, ma yksinäisyyden porteilla
en kadu,
en murehdi, ma tekemiäni virheitä!
en pistää, mä tuliroihua silmään
en halua
en anna, itselleni sitä valtaa
en toivo
en pyydä, sinua olemaan vierellä
en itke
en vaikeroi, ma yksinäisyyden porteilla
en kadu,
en murehdi, ma tekemiäni virheitä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minusta runossasi oli hyvä rytmi ja rakenne. Minulle ei vain oikein auennut sisältö. Jäin ihmettelemään, miksi et uskalla, halua tai edes toivo... Pitää uskaltaa ja toivoa pitää myös.
Minusta ainakin. Jatka vain kirjoittamista!
Kiitos palautteesta!
Täytyy katsoa millainen tulisi jos uskaltaisi, toivoisi ja jopa antaisi luvan olla haavoittuvainen ja yksinäinen..
Kirjoita runoon toinenkin säe.
Siihen sisältöön sellainen jatke, jossa sanot sen, mitä uskallat, toivot tai pyydät. Siitä tulisi silloin ehjä kokonaisuus...
Ensiksi: Älä erota pilkulla pidempiä säkeitä (esim. "en pistää, mä tuliroihua silmään").Runossa kieliopin ei tietenkään tarvitse ollakaan aina kohdallaa, mutta tuo vaikeuttaa lukemisen sujuvuutta ja ymmärtämistä.
En kyllä aivan käsitä, mitä tuo tuliroihun silmään pistäminen tarkoittaa.
Runostasi näkee, että sen takana on jokin ajatus, mutta sen esille tuominen jää hieman puoliväliin. Valota asiaa lisää, kerro hieman enemmän, tai kehitä toinenkin säkeistö, kuten ehdotettiin.
Varo myös suistumasta liialliseen paatoksellisuuteen, johon käyttämäsi "ma" helposti johtaa.
Ehdotus: Ehkä edellä oleva teksti voisi kertoa sen, että minä ei kadu tekemiään virheitä, jolloin sitä ei erikseen tarvitsisi ilmoittaa ja lukija saisi itse sen oivaltaa?
Kiitos palautteestasi!
Piti jo viimeksi korjata, mutta se on unohtunut, että ma tilalla pitäisi olla mä. Kopsasin toiselta sivustolta johon olen myös tämän laittanut ja olen kirjoittanut sen väärin.