kuin omia

Meillä sijoitettu lapsi saa saman kohtelun kuin biolapsetkin. Hän on perheemme kuopus ja sitä kautta hyvin omassa asemassaan ei sijoituksen takia vaan ikänsä eli muut lapset häntä selvästi vanhempia.
Monet ystävämme ovat sanoneet ettei käytöksessämme huomaa sitä että nuorimmainen on sijoitettu mutta missään tapauksessa en halua hänen bioperhettänsä poistaa elämästämme. Ajattelen tämän olevan jaettua vanhemmuutta jossa jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä. Taisin pompahtaa vähän sivuraiteille siitä mitä kysyit.

Kyllä pidetään kuin omia. Jokaiselle pyritään antamaan myös omaa yhteistä aikaa esim menemällä vain yhden kanssa uimaan tai kauppaan. Varsinkin vauvana tullut lapsi on kuin oma. Tuntee suurta tuskaa esim sairaalassa, kun toista "rääkätään". Tunnetasolla ei ehkä koe samanlaista sydäntä riipivää rakkautta isompana tulleita lapsia kohtaan, mutta kohtelu on sama kuin omille lapsille.

Kuten jo aiemminkin olen sanonut, on meillä ainakin vanhempani ovat kohdelleet sijaisia paremmin kuin minua, joka olen heidän omansa...että näin..

Kyllä kohtelen.
Biolapset ovat sitä mieltä, että sijoitettua suositaan.
Sijoitettu taas sitä mieltä, että bioja suositaan.

Kyllä ja en.
Vauvana tulleen voisimme vaikka adoptoida, koska biovanhemmat eivät ole kuvioissa.
Kouluikäisenä tullutta emme haluaisi omaksemme.
Liikaa ongelmia, on hyvä kun on sossun tuki takana.