Myönnetään, aluksi oli outoa, kun ei ollut toista jakamassa päivää ja tekemisiä. Sitten tuli varmuus, että "minähän pärjään" ja nyt kaikki sujuu niin hyvin, että ei mitään. Siis ihminen on mestari sopeutumaan.
Voisiko sanoa, että arjenpyöritys menee jo niin hyvin, että opetella pitäisi, jos joku mies asuisi samassa taloudessa :)
Voisiko sanoa, että arjenpyöritys menee jo niin hyvin, että opetella pitäisi, jos joku mies asuisi samassa taloudessa :)
Vastaukset 29
Vanhimmat
Niin...ja eihän ole sitä yhtä lasta enään hoidettava!
Kyllähän tähän yksinhuoltajuuteen tottuu, mutta kiirettä tuo pitää, kun pitää ansaita myös "tupla tulot", että talous pysyy tasapainossa. Vai eikö teillä "leivän kaventuminen" tunnu missään? Ennenhän kuitenkin tuli rahaa myös mieheltä talouden pyöritykseen.
eli tyydyn yhden ihmisen palkaan että ehdin olla lasten kanssakin. Kyllä minä ainakin sitä miestä kaipaan ja toivon, että sellainen löytyy viimeistään siinä vaiheessa kun lapset on jo omillaan. Sitten sitä kaksistaan elettäs ja nautittais toisistamme ja elämästä, kiikkustuolissa.... haavettako vain?
Nythän ei tarvitse enää häntäkin elättää saa lapsilisät,elatusavun ennakot ja asuntotuet eli talous on huomattavasti PAREMPI!
Joo "mutku" ne lapset kasvaa. Ja sen kasvamisen myötä loppuu lapsilisät ja elatusavut. Niin yleensä ne jäävät sen yh-vanhemman yksin elätettäväksi, kun ovat vielä koululaisia.
Sen jälkeen yh-vanhempi yksin elättää niitä nuoria aikuisia. Mitä isommat lapset, niin sitä isommat on kulut. On lukion kirjat ja ylioppilaskirjoitusten kirjoitusmaksut kaikkien muiden kulujen lisäksi.
Ja opiskelevasta kotona asuvasta 18-vuotiaasta lapsesta et edes saa asumistukea, vaikka hän olisi siihen oikeutettu, jos asuisi kodin ulkopuolella. Mutta mistä se rahaton opiskelija tekee rahat esim takuuvuokriin ja elämiseen? Koska nykypäiänä opiskeleminen on täyttä työtä, eikä ole mahdollisuus työskennellä samaan aikaan, kun opiskelee täyspäiväisesti.
Ei mikään velvolisuus elättää aikuisia lapsia,pistä töihin tai potki pihalle!
ole nykyään kuin meidän aikana vaan jopa helpompaa kun on tietskat ym.
Ja silloinkin töihin ehdittiin,oma vikasi jos lellit lapsesi pilalle!
Kyllähän se mies jotain kuluttaakin. Itse kun saa päättää mihin rahansa tuhlaa, on huomattavan paljon helpompaa. Eipä tarvitse kaupasta raahata enään kepuakaan...
Taloudellisesti on helpompaa, en vaihtaisi osaani entiseen!
Lähinnä itse nyt tarkoitin kyllä sitä asiaa, että kun lapset tulevat isommiksi ja heidän kautaan tulevat etuisuudet (korotettu lapsilisä, elatusavut ja ehkä asumistuki) jäävät pois. Niin kuitenkin ne lapset ovat vielä koululaisia, eli ovat siitä vanhemmastaan riippuvaisia. Eikä se ole ratkaisu, että lapset heitetään pihalle ja lopetetaan ns. "lelliminen", niin kuin eräs kannan ottaja kirjoitti.
Lasten ollessa pieniä, oli yksinhuoltajuus huomattavasti helpompaa. Rahantarve on kasvanut iänmyötä. Ja tällöin yksinhuoltajan on pystyttävä tienaamaan ns. "kahden edestä", jotta talous säilyisi tasapainossa.
tienata omaa vaaterahaa jakamalla esim mainoksia ym eikä lapsille pidä ostaa aina kaikkea mitä he vaativat!
Kun toinen lapsista on vähän murkkuiän alkupuolella ja toinen jo täysikänen, mutta opiskeleva, niin kyllä kukkaroa kysytään. Vaatteista täytyy omalla kohdalla tinkiä. Eli ostaa kirpparilta, joka sinänsä ei minua haittaa. Vaatteiden kierrätys toiselta toiselle ei onnistu, koska lapset ovat "erimuotoisia". Mutta en tosiaan valita. Joskus on ikävä, kun lapset on isällään, mutta kun saa juonesta kiinni, niin nauttii tilanteesta. Ei tarvii huoltaa kuin itsensä. YES!
todella paljon jos niiden jakamisella aikoo vaaterahoja tienata. Kyllä ne ihan vaan taskurahoja ne mitä sillä tienaa.
tienaamisessa,oppivat ainakin tekemään jotain sensijaan että saavat kaiken mitä haluavat ilmaiseksi!
Kiire oli alku aikoina että ehti tehdä kaikki kotityöt mutta kun lapsetkin tottuivat nopeasti tähän muutokseen niin kaikki on mennyt tosi hyvin.
Onneksi on kännykät että voi herättää aamuisin kouluun ja muutenkin on helpompi päivän aikaan pitää
yhteyttä.
Pari vuotta on jo mennyt lasten kanssa asuessa eikä ole mitään ongelmia tuottanut.
Rahaakin jää enemmän kun ei ole sitä kuluttajaa hääräämässä.
Ainut asia että lapset olis edes joskus äitinsä luona yötä et vois itsekkin vähän irrotella
voin vain olla samaa mieltä. Aluksi kaikki tuntui kaaokselta, mutta tähän yksinhuoltajuuteen tottuu. Pelottaa ihan että osaako sitä enää parisuhteessa eläkään, koska tottunut jo näin elämään. Mutta vaikka kuinka pärjää ja tulee toimeen, niin toki sitä haaveena että josko vielä joskus voisi rakastua :) ja saada oma kulta lähelleen.
elää parisuhteessa vielä kymmenenkin yh vuoden jälkeen... älä sitä pelkää! :)
... laittaa päivähoitoon ;P Varmaan ootte nähny tämän. No, kuitenkin:
http://www.boisevalleyriders.com/junk/husbanddaycare.wmv
Itse asiassa näyttää ihan hauskalle puuhalle :)
D. "nightcare" Duck :D
Siinä ei tosiaan näytetty miten ukkoa saa irti siitä päivähoidosta, ainahan tuo kotiolot voitti :)))
Vai laittaisko Pamela Andersonin kuvan oman selkään, ja pappa seurais nätisti... ;)
lasten määrästä ja iästä?
Omat harrastukset on mulle jäänyt nollaan, kun en raaski jättää muksuja yksin kotiin. Koirankuljetus pitää hoitaa lastenohjelmien aikana ettei aika käy heille pitkäksi. Aikaisemmin pääsin lenkille kun olin laittanut muksut nukkumaan, tiesin että joku sentään on paikalla jos heräsivät painajaisiin. Kun vielä teen kotoa töitä, jää ihmiskontaktit aika vähiin... Onneksi on sentään netti..
koiraa!
että koira kusettaa lapsia... :))
jos siitä on vain vaivaa?
hitsi, täytyy opiskella lauseiden rakentamista uudestaan, ei ollut kyllä tarkoitus sanoa koirasta on vain vaivaa..
Siinä olet oikeassa että ihan typerästi rutisin, kyllä minä yh:na mielummin elään kuin huonossa suhteessa. Joskus sitä vaan miettii mikä rikkaus se olisi lapsille, jos olisi toimiva perhe-elämä. Nyyh :))))
on otettu jo ennen aikaa yh:na!!!
Tiedän nääs omasta kokemuksesta miten hankalaa on viedä koiraa, kun pieni lapsi jää yksin kotiin kerrostalon viidenteen kerrokseen nukkumaan... pelkona se, että herää ja alkaa kurkkimaan/putoilemaan ikkunoista kuikuillessaan missäs kaikki on????
Siinä kävi niin ettei silloista koiraa voinut ottaa mukaan uuteen kuvioon..
Nyt on jo tilanne toinen, kun on isompi lapsi ja pieni koira!
kun on rauhallinen ja harmooninen yh-äiti kuin jos olisi taistelevat vanhemmat!
lohdutuksesta.. Vaikka itse tietää että asia on niin, tekee silti hyvä kuulla sen.
Näin on!
Saa tehdä mitä haluaa,syödä mitä haluaa ja tavata keitä haluaa
Niin, miten elatusmaksut? Onko ollut napinaa? Meillä on tipahtanut tilille se minimi, koska lapsien kautta on turha yrittää lypsää... Joopa. Antaa toisen ajaa hienolla autolla, minä ajan vanhalla käytetyllä. Pääasia, että on ruokaa ja katto pään päällä. Eikä ketään haukkumassa enää.