Ansaan asteli,
leuat napsahti,
nyt vain odotellaan.
leuat napsahti,
nyt vain odotellaan.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
olemassa! Pitäsi olla tiuhempi, eikä tommonen!
Mikä ei ole olemassa? Mitä tarkoittaa "tiuhempi"? Löydät ilmeisesti pätkästä kirjaimia enemmän merkityksiä kuin minä.....
lähikontakti, eikä mikään kadottautuminen!
Ensinnäkään en mielestäni ole kylläkään "kadouttautunut" minnekään, mutta herätit mielenkiintoni, joten teen lisäkysymyksen; mistä/miltä olen mielestäsi "kadouttaunut" itseni ja mihin minun nyt pitäisi olla enemmän lähikontaktissa? :D
jotta löytyisi oikea vastaus, kun tuntuu että olet kadottautunut tahallasi jonnekin ja käsialastasi huomaa selvästi, että sinulla on huono omatuntokin vielä riesanasi!
Sinun käsiala-analyysit menevät syteen ja saveen päivä päivältä pahammin. Suosittelen lämpimästi alan vaihtoa. Uskotko, että huonon omatunnon omaava henkilö todellakin asettaisi ansan periaatteessa viattomalle, mutta hieman harkintakyvyn puutteesta kärsivälle henkilölle? Pisnes is pisnes :D
että tuo ansan asettaminen viattomalle on selkeä itsepuolustusrefleksi, joten sinulla on selvä itsestäänpyytävyys varsin vallitseva ominaisuus.
"Itsestäänpyytävyys"? Käytät aika hassuja sanoja, joita en ole eläissäni koskaan kuullut. Uskallanko edes pyytää sanan kääntämistä ymmärrettävempään muotoon...
ettei tee mitään, joten on koko ajan ansassa, vaikka luulee ettei ole, niin sitten vasta onkin mutta siitä ei juuri pääse irti ollenkaan. Semmoista se juuri on, huomaatkos nyt itsekin?
Joskus tiettyjen asioiden kohdalla on oltava passiivinen ja odotettava. Näin etukäteen määritelty tavoite toteutuu kun epävarmat muuttujat ovat tiedostettu, niiden uhka arvioitu, ja eliminointi varmistettu eli muuttuva tekijä ansassa.
Hyvää yötä
;).
- Ansa
- ei ole olemassa
- huono omatunto
- käsiala
P.S. Sinä se niitä ansojas virittelet, mutta en enää mene niihin, enpä ole juurikaan mennytkään, luulet vaan!
T. Cesilia