Perusrakenteisen Jämerätalon u-arvo on 0,24
Erikoisrakenteisen Jämerätalon u-arvo on 0,18
seinässä 500mm siporex harkko
alapohjassa 250mm siporex elementti ja 150mm pu-eristettä
yläpohjassa 250mm siporex-elementit ja 300mm villaa
ikkunat tuplaselektiivilasit
Nämä tiedot suoraan Jämerä talokirjasta.
Erikoisrakenteisen Jämerätalon u-arvo on 0,18
seinässä 500mm siporex harkko
alapohjassa 250mm siporex elementti ja 150mm pu-eristettä
yläpohjassa 250mm siporex-elementit ja 300mm villaa
ikkunat tuplaselektiivilasit
Nämä tiedot suoraan Jämerä talokirjasta.
Vastaukset 36
Vanhimmat
'Erikoisrakenteisen Jämerätalon u-arvo on 0,18'
varmasti voi rakentaa talon jolla on tuo u-arvo. Ja samalla rakenneosalistalla(...) rakentaa talon jolla se on aivan toinen. Talon u-arvo on sen osien u-arvojen painotettu keskiarvo.
Ihan sama kuin ilmoittaisit että Volvon kulutus on 5l/100km. Jollain Volvolla joskus se on. Useimmiten ei.
Ai niin, ja sipo on kyllä varmaan muuten ihan hyvä matsku. (Nyt kun tarkemmin asiaa mietin.. ehkä tämä olikin lammikauppiaan käänteispsykologinen provo?)
Tilasin myyjältä kirjan ja siellä oli noita tietoja mainittu. Tilatkaa ja katsokaa kyllä siellä ihan asiaakin on.
kaikki viestisi kysymällä onko tämä provo?
silloin kun joku viesti tosiaankin näyttää provolta.. mikäli et ole huomannut, niin täällä saa raivokkaan 'mun harkko on parempi kuin sun harkko' väittelyn aikaan paremminkin perustelluilla aloituksilla kuin tuo.
Ja luulen että ainakin osalla tälle palstalle kirjoittelevista on (taloudellisia) intressejä luoda kaikenlaisia mielikuvia eri firmojen tuotteista. No, ehkäpä tämä aloittaja oli ihan bona fide rakentajakandidaatti, ehkä ei.. ihan vaan spekulaationa, poistetaankohan täältä ilmiselvät mainosketjut, ylläpitäjäthän näkevät viestien ja vastausten lähettäjien ip:t..
malliin, sain sulta joskus ihan hyviä kommentteja..
>Perusrakenteisen Jämerätalon u-arvo on 0,24
Kyseessä on mainostekstin mukaan VAIPAN eristävyys.
Mitenkähän he ovat tuon saaneet laskettua... keskiarvo kaikista U arvoista suhteutettuna ulkopinta-aloihin???
Jotta tuohon päästään pitää alapohjassa olla 80mm PU lisäeristettä, katossa lisäeristeenä 180mm villaa. Ainakin työkaverille koettivat myydä ilman mitään lisäeristeitä ja sanoivat U arvon olevan alle määräysten. Ei tullut kauppoja. No myyjiä on moneen lähtöön kaikissa firmoissa.
>alapohjassa 250mm siporex elementti ja 150mm pu-eristettä
Muuten, tuleehan tuo PU eriste siihen alapohjalaatan ja pintavalun väliin, ettei höyrynsulku ole väärällä puolen?
Ja kannattanee olla erityisen huolellinen laatan kuvuuden kanssa ennen pinoitusta, tuon PU levyn läpi se laatta ei pääse kuivumaan.
>Nämä tiedot suoraan Jämerä talokirjasta.
Niinpä näkyi olevan. Jämerä talokirja on hauskaa luettavaa. Selkeästi huomaa että ulkoseinän U arvo on huonoa myyntivaluuttaa.
Motivan sivuilla eristävyyden sonotaan olevan 0,347.
Saman tuloksen saa jos laskee RakMk C3 arvoilla.
VTT:n dokumenteissa eristävyyden sanotaan olevan 0,30.
Jämerä kiertelee ja kaartelee. Johtaa jopa harhaan. Ja loppuviimein jättää esim talokirjassa seinän U arvon mainitsematta.
Jämerän web sivuilta löytyy kuitenkin TUOTESERTIFIKAATTI jossa U -arvoksi on ilmoitettu 0.28 se saadaan laskemalla eristävyys jämerän/siporexin ilmoittamilla suunnitteluarvoilla (ihan ok, siten lammissakin saadaan eristävyys riittämään).
Pitääpä joskus laskea meidän lammin vaipan U -arvo... ihan vain hauskan vuoksi...
Se nyt on yhtä tyhjän kanssa, nuo desimaalit jossain uussa. Meil on ainakin lämmin talo (Varsinkin kun vaimo on vihainen) eikä lämmityskustannuksetkaan vielä oo taloutta rommauttaneet.
Eiku ihan tosi, minäkin kun muutin tähän semmoisesta ikivanhasta (-26) hatarasta puutalosta, niin kyllä nää u-puheet on minusta aika syvältä. (Edellinen on kömpelö vertaus u-paattiin) Hienostelua. Pilkunnussintaa. Insinööritiedettä. (Enks sanonu pahasti?)
siksi ärsyttää sumutusmarkkinointi
Kun reilusti sanois että vaikka seinän U arvo on heikompi kuin muilla, on talo kokonaisuutena hyvä, ei tarttis mussuttaa. Se ois Reilumeininki.
En keksi miten ne sen Jämerällä tekee.
Vaikka olisi matalaenergia katto lattia niin en pääse laskuissa vaipan U arvossa alle 0.25:n, siis jos talossa on tehoselektiivi/tuplaselektiivi ikkunat ja seinät esim U=0,25.
Saan keskiarvoistuslaskussa 0,25 kun Jämerä saa 0,18. (laskin kunkin vaipan osan eristävyyden suhteutettuna sen osan ulkopinta-alaan)
Keksiikö kukaan millä logiigalla pitäis laskea?
Onhan koko markkinointinimi, "Jämerä", vähän vitsi... mielikuvillahan meille juttuja myydään.
Ei kai meilläkään Jämerää olisi, jollei niiden upea talokirja hienoine sisustuskuvineen olisi eksynyt vaimon hyppysiin. Tai siis jos Lammilla tai Lecalla olisi ollut vielä upeampi sisustuskuvasto.
Lammin pitäisi muuten kehittää joku superhypertekniikka siihen katon höyrynsulkuun; moni, niinkun nyt meidän muija, on kertakaikkiaan allerginen sanalle "muovi". Pitäisi käyttää "ekologista puolitiivistä luonnossa hajoavaa polykarbonaattiverhoilua" tai jotain.
sipolankut tai ontelot, sillähän siitä pääsee..
Mutta suoraan sanoen minusta olisi järkevämpi käyttää "perinteistä" kattotuoli-muovi-villa rakennetta. Se on ihan imago/tunnekysymys että halutaan "jämerä" yläpohja.
Sun olis pitänyt olla niillä matematiikan tunneilla ahkerammin. Siitä seuraisi se, että pääsisit duuniin ja ei tarvitsisi täällä olla pätemässä. Vai mitä?
jos on 10m*10m talo, yläpohja u=0,1, alapohja u=0,15, seinät u=0,25, ikkunat 10m2 u=0,8 niin tulokseksi saa u=0,187.
(Helppouden vuoksi olen olettanut että taloon kuljetaan vaikka jostain ikkunasta)
..ja jos tuohon taloon vaihtaisi harkoksi vaikka leca designin niin lopputulos olisi jotain 0,155
Niin sinnehän mennään lusikalla seinän läpi. Kuten olemme tällä palstalla kuulleet.
Kyllä u-arvo 0,18 on laskettu aivan oikein. Lasketaan annetulla lämmöjohtavuudella ja jaetaan materiaalin paksuudella. Eli Rak fysiikan opuksen mukaan: ohut tai liimasaumoin maanpinnan yläpuolella 0,09 W/mK ja paksuus matalaenergiassa 0,5m =0,18 ja Normaaliseinänä eli 0,375m =0,24.
Arvot tulevat kuivasta rakenteesta. Toki tuodessa on kosteutta, mutta poistuu alle vuodessa arvon tasoon.
U-arvo siis lasketaan 1/kokonaislämmönvastuksella => edellä mainitut arvot ovat seinän u-arvoja vastaavasti ensimmäisen kirjoittajan antamat ala ja yläpohjaeristeet antavat arvot 0,13 ja 0,10 joten koko vaipan luku on varmaan hyvinkin lähellä seinän arvoa. Lisä arvona tietenkin yhtenäisen materiaalin tiiveys, mikä tutkitusti korvaa paljon u-arvon lukuarvoa ja aiheuttaa lämmityslaskuun lisäystä, vaikka olisi laskennallisesti parempikin arvo.
"Normaaliseinänä eli 0,375m =0,24"
Edes jämerän tuotesertifikaatti ei anna kuin 0,28.
Motiva laskee 0,347, VTT 0,30.
0,24:sta ei edes jämerä viitsi seinästä väittää.
((liimasauman U arvo on jotain 0,5 joten se ei ainakaan tilannetta paranna))
(Jos laskettaisiin 0,09 W/mK saadaan U=0,229 kts. doflämpö ohjelma, Jämerän sertifikaatissa taitaa olla arvo 0,098 rakmk:ssa arvot 0,10..0,14 riippuen missä materiaalia käytetään.)
Et sitten varmaan ole tainnut paljon rakennuksella viihtyä rungon, katon, ilmastoinnin ja sähkötöiden tekovaiheessa? Olisit varmaan muutaman Sipolankkuhyödyn tunnistanut.
Mutta en tehnyt.
Ja olihan siitä se hyöty, että ekan talven oli vaan sipolankut lämmöneristyksenä; nythän siellä on puhallusvillakin.
Muuten luulen ettei se urakkahintoihin vaikuttanut ainakaan mitään... materiaalikustannuksiin jonkin verran. Eikös sähköjen veto ole helpompaa, kun pelataan kevytkaton kanssa? Nyt sai koluta ullakolla aika paljon.
Tuli katottua suomen peli aika intensiivisesti. Vastaan jos sopii huomenna.
Onneksi pääsee lusikalla. Tosi helppoa, jos unohtuu avain sisälle. Aina on kuitenkin lusikka taskussa niin pääsee kotiin. Tämä oli meillä yksi tärkeimmistä valintaperusteista.
Toinen oli markkinoiden selkeästi paras U-arvo, jonka vaikutus lämmityskustannuksissa on _todella_ merkittävä.
Kolmanneksi tuli sitten vasta yksi aineisuus, että pääsee nollapiste seilaamaan rauhassa eikä tartte jännittää, että napsahtaa muovit sun muut jäähän keskellä seinää, kuten muissa tulee käymään.
Neljäs plussa hokattiin vasta valinnan jälkeen. Nimittäin sähkötyöt. Helppoa kuin heinänteko. Vuolee vaan roiloja seinään ja vot sinne putkea yhtä paljon kuin johtoa. Vaihto onnistuu helposti, kun 5 vuoden päästä tarvitaan vaihtaa direktiivien mukaiset johdot. Sitten vaan pikainen täyttö roiloille. Ei varmasti ole sen nopeampaa tapaa. Toista se on esim. puutaloissa. Joutuu jotenkin pujottelemaan vaikeasti väliseiniin ja poraamaan reikiä seinään.
Just uusimmasta Jämerän ja VTT:n julkaisemasta tutkimustuloksesta luin, että 375 seinälle U-arvo on 0,22 ja 500 seinälle 0,17. Ovat tehneet uudet versiot kivistä ja päässeet uuuuuuuuuuuuskomattomiin lukuihin.
Meidän isäpä on muutes vahvempi kuin teidän isä.
Ja mun mopo kulkee 250 km/h, koska porasin tankkiin reikiä. Viuh vaan. Sillä pääsee, jopa 500mm siposeinästä läpi, jos unohtuu avaimet kotiin ;)
Totta. Käytössäni ollut vanha C4 antaa siporeksille arvon 0,09 ja uusi antaa arvon 0,11, kun harkkoina ohut ja liimasaumoin maanpinnan yläpuolella, eli sauma on huomioitu. Kun tällä lasketaan saadaan seinälle se sippen sertifikaatin muk. 0,28 (0,277). Kokonaisvastuksessa on siinä huomioitu myös pintavastukset (Rsi Rse = ulkoilmaan rajoittuville rak osille 0,2 m^2K/W), tätä arvoa en uudesta löytänyt vaan käytin vanhaa.
ja sillähän ei ole edes seksuaalista merkitystä onko seinän U-arvo 0,28 vaiko 0,24 jos kokonaisuus muuten on hyvä.
Siporexin eittämätön vahvuus tuossa lämmönpitävyysasiassa on se että se on himpun lammiakin helpompi tehdä kunnon pulloksi siis ilmanpitäväksi.
(mua vaan ärsyttää se markkinointi, voisin mussuttaa monesta muustakin asiasta tietenkin mutta enpä viitti/jaksa. ehkä sitten joskus kun oon päässy muuttamaan, ei se virheetöntä ole lamminkaan markkiointi ... tuossa kun katsoin markkinointi DVD:n niin aloin nähdä siitäkin punaista ... mutta siitä sitten joskus ;-) )
Kuten sanoit, ei vaikuta maan pyörimis suuntaan.
(Helppouden vuoksi olen olettanut että taloon kuljetaan vaikka jostain ikkunasta)
Helppouden... eikös se ikkunasta kulkeminen ole aina vaikeaa?
Täällä nämä asiantuntijat lässyttää. Menkää töihin.
paitti että uus softaversio on 500x aiempaa nopsenpi, ei kerkiä ennään nettiin odotusajoilla, *kele
Muistin varaista tietoa Jämerän ja kahitäystiilitalon U-arvoista:
375 sipo ilmoitettu 0,28, ja oisko ollu Tampereen TKK, jossa testattu myöskin useiden lämmityskausien aikana toi sama 0,28
kahitäystiilitalo ilmoitettu 0,28 ja muistaakseni jälleen Tampereen TKK testasi 0,18, minkä optiroc s muistaakseni selitti massiivisuudella ja tiiveydellä.
Mutta siihen en ota kantaa, mikä merkitys näillä asioilla on; jokaiselle rakentajalle näiden asioiden merkitys lienee erilainen. Ja jos jokin materiaali olisi absoluuttisesti kaikessa paras, tuskin muusta taloja rakennettaisiinkin. JOKAINEN materiaali on kompromissien summa, minun mielestäni.
"375 sipo ilmoitettu 0,28, ja oisko ollu Tampereen TKK, jossa testattu myöskin useiden lämmityskausien aikana toi sama 0,28
kahitäystiilitalo ilmoitettu 0,28 ja muistaakseni jälleen Tampereen TKK testasi 0,18, minkä optiroc s muistaakseni selitti massiivisuudella ja tiiveydellä. "
Menee hämäräksi käsitteet jos tiiveys ja massiivisuus leivotaa U arvon sekaan. Kyllä U arvosta puhuttaessa pitäisi pitäytyä lämmön johtumisen eristävyydessä.
Jonku (VTT/TKK tjsp) pitäis lanseerata oma termi, vaikkapa U' sille mikä materiaalin lämpötaloudeksi muodostuu kun paino ja tiiveys otetaan mukaan.
but anyway. kyllä kivitalojen läpötalous juuri varmemman tiiveyden ja massan vuoksi on parempi kuin saman eristekerroksen omaavassa puutalossa.
Siinä täystiilitalossa on ilmeisesti ilmoitettu 0,28 pelkän lämmöneristeen perusteella, mutta oikeassa elämässä myös se tiili sisältää ilmahuokosia jotka toimivat lämmön eristeenä ja sekin parantaa U-arvoa.
(ehkäpä jokupäivä laitan tänne lisäjuttua tuosta, vaikutus on nimittäin useamman sadasosan verran U arvossa ja koska siporex on itsessään se lämmöneriste sillä ei sitä vaikutusta ole)
siis en tunne kyseisiä koemetelmiä tarkemmin, mutta sellainen käsitys niistä minulle tuli, että niitä rakenteita pidettiin 'sään' armoilla useita vuosia jonka ajan mitattiin koko ajan tarvittavaa energian määrää ja lämpötiloja ja siten saatiin todellinen lämmöneristys, joka pitää sisällään tiiveyden ja massiivisuuden. Oma veikkaus, että heillä on jonkin asteisia referenssirakenteita, joihin näitä sipo/täystiili-rakenteita verrataan ja saadaan sitä kautta testattu lämmöneristävyys tiiveys massiivisuus-lukema, jota tässä yhteydessä on kutsuttu U-arvoksi.
Käsittääkseni siinä täystiilitalon ilmoitetussa U-arvossa olisi huomioitu myös se sisärunko, muttei julkisivutiiltä, vaikka silläkin on jokin merkitys.
ps. mites Raksaajalla ne sipoportaat, teitkö ne väliseinien varaan, vai teräspalkkien varaan (ns.reisilankut)?
jep jep ... eiköhän mittaustuloksia ala aijan myöden tulla muistakin kiviratkaisuista.
sipoportaista
Hitsaillaan tuossa kaivinkonemiehen kaa teräspalkit lähipäivinä. Net reisilankuiksi & niiden päälle ne 88 sipolaatasta veistettävät kolmiopalat sipoaskelmat jotka mulla siellä jo pikkuhiljaa sulaa asennusta varten ... saapas nähdä joko ensiviikolla kerkiän kasaamaan...
"Lammin pitäisi muuten kehittää joku superhypertekniikka siihen katon höyrynsulkuun; moni, niinkun nyt meidän muija, on kertakaikkiaan allerginen sanalle "muovi". Pitäisi käyttää "ekologista puolitiivistä luonnossa hajoavaa polykarbonaattiverhoilua" tai jotain."
Vois kait sen muovin tilalle laittaa vaikka tervapaperin. Jos siellä päällä on ekovillat ja tuuletusaukot normaalisti niin homma toimis kyllä.
(se on kyllä jännää jos talo pitää rakentaa luonnossa hajoavaksi, ainakin näin niiku insinöörismiehenlokiikalla)