Tunsin,että tulit minuun,
sieluuni livahdit.
Tunsin,että kaikki oli totta,
hetken pienen.
Rakkaus täytti mielen,muttei
saanut olla pitkään onnellinen.
Nyt,
hellin,hoivaan ja rakastan itseäni,
parasta mitä tiedän,omaa
itseäni.
Ehkä sitten joskus,olen
parempi,valmiimpi sinut kohtaamaan,
toisessa elämässä.
sieluuni livahdit.
Tunsin,että kaikki oli totta,
hetken pienen.
Rakkaus täytti mielen,muttei
saanut olla pitkään onnellinen.
Nyt,
hellin,hoivaan ja rakastan itseäni,
parasta mitä tiedän,omaa
itseäni.
Ehkä sitten joskus,olen
parempi,valmiimpi sinut kohtaamaan,
toisessa elämässä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
pilkuttamaan....
minäkin kerran tunsin vahvasti erään sukeltavan sieluuni syvyyksiin...en päästä sieltä pois koskaan, en päästä!
vaikka hän ui poispäin minusta, on hän sielussani kuitenkin...sätkiköön siellä ikuisuuksiin..
Se vuotaa pahasti.
Pilkut ovat tosiaankin todella tärkeitä!
ymmärtäisi minuakin
Olisin siitä vähästä onnellinen
Hän viipyy kyllä sielussani
minussa
aina
Ps jätin kaikki välimerkit pois
rakkaudesta sinuun
Sinä et ole tuttuni, hän ei tiedä rakkaudesta mitään. Osaa rakastaa vain itseään ja sitäkin leikisti.
rauhassa
Hyväähän se tekee kelle vaan
taidat vain rakastaa itseäsi.. mutta hyvä niin ja sielussani on reikä, hän jätti minuun jotain..jee..reiän sieluuni vaan ei ihan sydämeen...:(((
Runoilen tänne tai keskustelen palstoilla.
Aina joku inhottava,katkeroitunut ihminen pahoittaa mun mielen.Pitäkää palstanne ja mä valikoin seurani tästä lähin.En kirjoita MITÄÄN tänne enää, en ilman pilkkuja tai pilkkujen kanssa.Piste.
Ai,niin tää ei ollut nyt runo.
Ihan oikeesti, ei ollut tarkoitus pahoittaa mieltäsi, anteeksi..jatka vain kirjoitteluasi..kirjoituksesi oli vain niin söpöä...
itse olen ihan oikeesti erään sielun kanssa "naimisissa" joskaan en oikeasti naimisissa sielunkantajan kanssa..
ihan oikeesti nyt hajalla,mutta kiitos sinulle.Toi "runkkausjuttu" oli mulle liikaa.Hohhoijaa,täytyy olla ihmisenmieli outo,jos tosta mun runosta tulee "runkkaus" mieleen.Toivottavasti mä en tunne sen kirjoittajaa,ihan oikeassa elämässä.Säälittävä ihminen todella.
Ei kannata lannistua, suurin osa tänne kirjoittajista on kuitenkin ihan ok.
älä ota sitä niin vakavasti.
Ainakin minä pidin runostasi. Ehkä juuri sen tähden koska siinä oli aitoa tunnetta ja kokemusta mukana, mikä minun runoilustani usein puuttuu, tai en tiedä, sanotaan nyt vaikka niin että meidän runomme ovat erityylisiä.
Pidin tuosta runosta siis oikeasti.
Jos runoa toteutukseltaan ajatellaan niin sanoisin että palstan runojen yleiseen tasoon verrattuna parasta keskitasoa, mutta se ei välttämättä ole olennaisin asia, olennainen tuontyyppisessä runossa lienee tunteen ja kokemuksen välittyminen.
Ihan ok runo.
Jos suhteutetaan saamasi ikävältä tuntuva palaute lukijamäärään niin ne jotka ei pidä lienee kuitenkin vähemmistönä!
Jostain syystä ne jotka pitää harvemmin antaa palautetta, ärsyyntyneet sielut helpommin ärähtää.
Kaikkea hyvää sinulle. Rohkaisevin halauksin
Parta
Ei joka päivä pysty rakastamaan itseään, joskus tulee niitä itsesäälipäiviä. Mutta jossain sanotaan, että "jos joku loukkaa sinua ja sinä siitä pahastut, sinäkin olet väärässä". Asian ydin lienee se, että jos ei rakasta itseään, ei voi rakastaa muitakaan. Tarkoittaen miehen ja naisen välistä rakkautta. Suuri sana, mutta joskus sen kokeneena, uskon kykeneväni tuntemaan sellaista toista sukupuolta kohtaan. En juuri tänään, mutta itsestäni olen tänään pitänyt hyvää huolta.
Olen huomannut
- ei saa kysyä miten ja mistä -
mutta ihminen tekee joka elämässään samoja virheitä.
Jospa sama kaava toistuu samojen "sielujen" kanssa, mietippä sitä!
Ja muista "helliä" itseäsi hänen puolestaan, kenelle
"runosi" oli osoitettu.