Onko ketään käyttänyt wikipedian sisältämää matskua gradussa, tuliko sanomista? Joskus on ollut maininta että ainoastaan "akateemiset" databaset artikkeleineen käy sähköisenä materiaalina,ymmärrettävää. "Väärän" tiedon mahdollisuus on suuri.
Ohjaajani ei edes tiennyt mikä wikipedia on, joten sieltä ei apua tullut.Wikipediasta kummiskin saa hyvää ja kohtalaisen tarkkaa puolueetonta perustietoa.
Kiitos vastauksista.
Ohjaajani ei edes tiennyt mikä wikipedia on, joten sieltä ei apua tullut.Wikipediasta kummiskin saa hyvää ja kohtalaisen tarkkaa puolueetonta perustietoa.
Kiitos vastauksista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
...
100% luotettavaa tiedolähdettä ei ole. Itse pidän wikipedian tietoa luotettavampana kuin googlen löytämää tietoa. Ainakin historiassa "totuus" on venyvä käsite, riippuu kirjoittajan henk.koht näkemyksistä...
Itse pidän wikipediaa ihan asiallisena keksintönä, joka ansaitsee kyl paikkansa maailmassa.
Kuka tahansa voi muokata niitä tekstejä. Minä, sinä, naapurin penska, Natsi-Niilo, jne.
Kyllä minäkin pidän Wikipediaa jokseenkin luotettavana, mutta en kehtaisi käyttää sitä lähteenä.
että Wikipedia sisältää paljon asiavirheitä.
Ainakin on sanottu, ettei nettistä saa ottaa viitteitä, koska niitä ei aina pysty tarkistamaan jälkikäteen.
GRADUA ja kyselet tuollaisia? voi voi..
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Olen toki tekemässä Gradua, tuota SUURTA JA MAHTAVAA TUTKIMUSTA. Toivottavasti voit vastata kysymykseen jos olet niin akateeminen että tiedät vastauksen.
Siis voihan painettua tietosanakirjaakin käyttää lähteenä, kysyin voiko sähköistä tietosanakirjaa l.wikipediaa käyttää lähteenä?
Meillä on ainakin ihan tarkat kriteerit mitä saa käyttää lähteinä ja mitä ei. Wikipedia esimerkiksi rinnastetaan meillä googlettamiseen, eli ei suoraan ole graduun käytettävissä. Mutta usein esimerkiksi googlettamalla tai kenties Wikipediankin avulla voi päästä tiedon alkulähteille, esimerkiksi tieteellisiin artikkeleihin tms. Tietosanakirjassa ja Wikipediassa on erona se, että sanakirjat ovat käyneet läpi useamman tarkastuksen,mutta Wikipediassa voi lukea mitä tahansa, kenen tahansa muokkaamana.
Kyllä nykyaikana gradussakin voi aivan hyvin googlettaa. Jossain käytännönläheisemmässä aiheessa se voi olla jopa välttämätöntä. Tällöin pitää vain muistaa lähdekritiikki. Ihan mitä tahansa ei voi käyttää. Kyllä netistä löytyy paljon virallistakin tietoa jonka aitous on kiistatonta. Ja näitä tietoja ei tosiaan välttämättä ole saatavilla paperimuodossa mitään kautta.
"Siis voihan painettua tietosanakirjaakin käyttää lähteenä, kysyin voiko sähköistä tietosanakirjaa l.wikipediaa käyttää lähteenä?"
Painetusta tietosanakirjasta voi tarkistaa viitteen oikeellisuuden ja usein myös tiedon alkuperän. Netissä olevat sivut muuttuvat koko ajan ja tieto on yleensä vähän, jos ei väärää, niin monasti hataraa ja harhaanjohtaava.
Gradu on tieteellinen julkaisu ja siinä tulee noudattaa tieteelliseltä julkaisulta vaadittavaa viittauskäytäntöä. Wikipedia tai mikään muukaan nettisivu ei käy viitteeksi. Jos ohjaajasi kuitenkin sallii viitteet, niin hän on yksinkertaisesti väärässä :)
"Jos ohjaajasi kuitenkin sallii viitteet,.."
Tietenkin pitää olla "viitteet nettisivustoihin.."
Taannoin oli Hesarissa pikku-uutinen jossa kerrottiin wikipedian luotettavuudesta. Sitä oli vertailtu Nature -lehdessä Encyclopedia Britannican kanssa. Wikipedia pärjäsi tuossa vertailussa varsin hyvin, itse asiassa erinomaisesti.
"The exercise revealed numerous errors in both encyclopaedias, but among 42 entries tested, the difference in accuracy was not particularly great: the average science entry in Wikipedia contained around four inaccuracies; Britannica, about three.
[...]
Yet Nature's investigation suggests that Britannica's advantage may not be great, at least when it comes to science entries. In the study, entries were chosen from the websites of Wikipedia and Encyclopaedia Britannica on a broad range of scientific disciplines and sent to a relevant expert for peer review. Each reviewer examined the entry on a single subject from the two encyclopaedias; they were not told which article came from which encyclopaedia. A total of 42 usable reviews were returned out of 50 sent out, and were then examined by Nature's news team.
Only eight serious errors, such as misinterpretations of important concepts, were detected in the pairs of articles reviewed, four from each encyclopaedia. But reviewers also found many factual errors, omissions or misleading statements: 162 and 123 in Wikipedia and Britannica, respectively.
Editors at Britannica would not discuss the findings, but say their own studies of Wikipedia have uncovered numerous flaws. "We have nothing against Wikipedia," says Tom Panelas, director of corporate communications at the company's headquarters in Chicago. "But it is not the case that errors creep in on an occasional basis or that a couple of articles are poorly written. There are lots of articles in that condition. They need a good editor."
Several Nature reviewers agreed with Panelas' point on readability, commenting that the Wikipedia article they reviewed was poorly structured and confusing. This criticism is common among information scientists, who also point to other problems with article quality, such as undue prominence given to controversial scientific theories. But Michael Twidale, an information scientist at the University of Illinois at Urbana-Champaign, says that Wikipedia's strongest suit is the speed at which it can updated, a factor not considered by Nature's reviewers.
"People will find it shocking to see how many errors there are in Britannica," Twidale adds. "Print encyclopaedias are often set up as the gold standards of information quality against which the failings of faster or cheaper resources can be compared. These findings remind us that we have an 18-carat standard, not a 24-carat one."
http://www.nature.com/news/2005/051212/full/438900a.html
Minusta tietosanakirjat - oli sitten Britannica tai Wikipedia - eivät kuuluu gradun lähteeksi. Kuten ed. lainaus osoitttaa myös Britannican artikkeleissa on virheitä.
Etupäässä tietosanakirjat ovat yleistiedon (joskus myös triviaaliasioiden) tarkistamiseen tarkoitettuja tiedonlähteitä, eivät akateemisen tutkimuksen varsinaista lähdeaineistoa. Itse olen käyttänyt esim. Wikipediaa gradun teossa lähinnä apuna siten, että tarkistan sieltä jonkin pikku asian, jonka jo entuudestaan suurin piirtein tiedän, mutta johon haluan vielä kuitenkin hieman tarkennusta (esim. jonkin henkilön synnyinvuosi tai jonkin kirjan julkaisuvuosi tms.), kun ihan kaikkea ei voi muistaa.
Ihan tasan tarkkaan ei ainakaan HKKK:ssa menisi moinen läpi.
Näe hieman enemmän vaivaa. Saat paremman arvosanan.
Wikipedian jutut eivät ole vertaisarvioituja (kuten tiedelehdet) eivätkä edes toimitussihteerin tarkastamia.
Siis ota sieltä tarvitsemasi tieto, mutta varmenna se jostain luotettavammasta tahosta. Eli käytä hyväksesi, mutta koska kuka tahansa saa wikipediaan lisätä tekstiä, on syytä tarkistaa lähteet.
Toisin sanoen, takaisin tulee jos sen lähteisiin kirjoitat!
Ei missään tapauksessa. Kukaan ei tarkista Wikin todenperäisyyttä, eikä lähdemainintojakaan käytetä. Jos käytät, sisältö on tarkistettava muualta mutta tuolloinhan Wikia ei tarvitse enää mainitakaan. Opinnäytteessä kuitenkin voi käyttää monenlaisia lähteitä. Wiki sopii esim. johdatukseen ja tilanteisiin, jossa et ehdottomasti sitoudu tietoon. Siis tyyliin: Toisaalta ihmisillä on erilainenkin käsitys. Esimerkiksi Wiki kuvaa ilmiötä ....). Kunhan muistat varoittaa tiedon mahdollisesta pätemättömyydestä.