huostaanotto puretaan kesällä.
tarkemmin en vielä tiedä, kunhan saan paperit postitse käsiini.
hallinto-oikeuteen menee takaisin joka tapauksessa, lain puitteissa. koska kaupunki mokannut, siksi ilmeisesti takaisin hallinto-oikeuteen.
todennäköistä, jos oikein ymmärsin, että sossut tekee nyt kotiutussuunnitelman, jonka hallinto-oikeus vaan hyväksyy. ja jos siis pysyttäydyn suunnitelmassa, huostaanotto lakkaa kesällä.
luottamuspula on vain niin suuri, että pelkään sossujen keksivän vielä jotain tähän matkan varrelle joka hidastaa purkua.
iloitsemaan en pysty ennen kuin poika todella kotona.
phui, kylmää hikeä pyyhin edelleen otsalta...
tarkemmin en vielä tiedä, kunhan saan paperit postitse käsiini.
hallinto-oikeuteen menee takaisin joka tapauksessa, lain puitteissa. koska kaupunki mokannut, siksi ilmeisesti takaisin hallinto-oikeuteen.
todennäköistä, jos oikein ymmärsin, että sossut tekee nyt kotiutussuunnitelman, jonka hallinto-oikeus vaan hyväksyy. ja jos siis pysyttäydyn suunnitelmassa, huostaanotto lakkaa kesällä.
luottamuspula on vain niin suuri, että pelkään sossujen keksivän vielä jotain tähän matkan varrelle joka hidastaa purkua.
iloitsemaan en pysty ennen kuin poika todella kotona.
phui, kylmää hikeä pyyhin edelleen otsalta...
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tuo oli odotettavissakin edellisen hallinto-oikeuden päätöksen mukaan. Voihan ne järjestää koukkuja, kirjaa kaikki tapahtumat päiväkirjaan ylös. (Ja julkaise myöhemmn kirja, minä ainakin olisi siitä kiinnostunut ja varmaan moni muukin).
olen lukenut tarinasi, joka on todella koskettava. Olen itsekin kolmen lapsen äiti.
Toivotan todella onnea sinulle ja voimia.
Olet varmasti todella ihana ja rakastava äiti lapsellesi.
... olkoon!
toivottavasti kaikki nyt sujuu hyvin!
Onneksi olkoon! Erittäin hienoa. Toivottavasti kaikki alkaa nyt sujumaan hyvin.
Yhdyn edellisiin ja toivotan onnea ja menestystä.
toivottelen. Kumma sosiaalilautakunta kun haluavat pitää huostaanoton voimassa veronmaksajien rahoilla. Taitaa olla totta väittämä, että huostaanotot tuo rahaa välittömästi ja välillisesti ja on bisneksen pyörittämistä. Ihmiskauppaa.
Onnea vaan minunkin puolesta. Olet taistellut sitkeästi.
perkule, näitä lakikiemuroita.
eipä menekään hallinto-oikeuteen takaisin. eli lautakunnan päätös jää nyt voimaan, ja lautakunta ei purkanut huostaanottoa. suu-sanallisesti sanoivat kuorossa, että "kesään on lyhyt aika, tapaa poikaasi, niin tilanne voidaan arvioida silloin uudelleen."
toki voin nyt valittaa tästä lautakunnan päätöksestä ja katsoa mitä hallinto-oikeus olisi mieltä. eli tilanne palasi aivan lähtöruutuunsa. jään vielä miettimään mitä teen...
voinkohan sossujen ja lautakunnan sanaan luottaa, etä poika kotiin kesällä? vai vienkö takaisin hallinto-oikeuteen, jossa tulisi ilmi kaupungin rikkeet? ja mahdollisesti nopeampi purku?
aika kamala tilanne, kun on kyse lapsesta. aikaa kuluu ja koti, äiti ja suku alkaa hämärtyä lapsen mielestä. ymmärtäisin tämän pallottelun lain puitteissa, jos kyse olisi vaikka televisiosta. mutta kun kyse on ELÄVÄSTÄ OLENNOSTA ja hänen tulevaisuudestaan.
no, tämä paperisota ei muuta käytännön asioita. poika tulee huomenna käymään kotona ja tapaan häntä nyt tapaamissuunnitelman mukaisesti (vihdoin tehty, suhteellisen asialliseksi). äitienpäivänä saankin sitten herätä poikani vierestä, ensimmäisen kerran helmikuun 2005 jälkeen.
Varmaan ymmärrät että purku ei ole viikon tai kahden sisällä toteutettu.
meiltä kun lapsi muutti sukulaissijoitukseen niin sekin vei aikaa kuten sanoit itsekkin että kesäänsaakka.
Mutta nyt alkaa sinun aktivisuutesi olla yhteydessä lapseesi. Kehitä vahva luottamus ja ole oma itsesi älä tee niitä äitiyden ylilyöntejä.
Lapsi ei kaipaa lahjuksia vaan lapselle on tärkein se ihminen joka kykenee antamaan sitä kaikkea mitä lapsi tarvitsee.
ei voidakaan purkaa heti, lapsen edun nimissä. mutta uskallanko jättää asian tähän ja luottaa siihen että omalla aktiivisuudella saan poikani kesäksi kotiin?
olen yrittänyt olla oma itseni, mutta sehän tässä juuri on kun pitäisi olla yli-ihminen! huostaanotetun lapsen bioäidiltä nimenomaan vaaditaan enemmän kuin muilta äideiltä. tästä hyvä esimerkki oli luonani tehty kotitarkastus...
olenko täällä joskus sanonut "lahjovani" lastani?! nimenomaan sellainen äiti en ole. tähän asti poikani on saanut minulta hoitoa ja valtavasti hellyyttä. usein poikani istua töröttää sylissäni tapaamiskerroilla, mieluummin kuin leikkii.
kyllä lukenutkaan että olisit niin kirjoittanut.
Tiedän vaan että hyvin moni bioäiti toimii niin kun ei oikein sille ilolleen ja onnellisuudelleen osaa laitta rajoja. Sekin on ymmärrettävää mutta itse kukin tarvitsemme erilaisia vinkkejä.
olet esim. antanut minulle/meille hyvin paljon ajatelemisen aihetta.Nämä asiat kun ei ole mitenkään toinen toisensa kaltaisia vaan on niitä suuria ja hankalia ongelmia puolin jos toisinkin.
Uskon myöe että sijaisvanhemmat ovat onnellisia kun lapsi voi palata äitinsä siis sinun luo. Vaikkakin tiedän että se on samalla haikeaa luopua lapsesta johon on kiintynyt ja lapsi kiintynyt heihin. Siinä on paljon kysymys ihmisen kypsyydestä elämähän on yhtä uudidtumista ja luopumista, nyt edessä uusi elämän jakso niin sinulla sekä sijaisvanhemmilla eli -perheellä.
Vaikka miten tunnet vaikeaksi pitää yhteyttä sijaisperheeseen niin anna mahdollisuus lapsellesi pitää yhteyttä mahdollisimman kauan ja uskon että se siitä hiljalleen sitten asettuu omille uomilleen.
Toivon sinulle onnellista kevätaikaa ja sitten hyvää jatkoa asian todelliselle etenemiselle.
Tuosta kotitarkastuksesta se on sitä meillä sijaisperheillä jatkuvasti jokainen vierailu on kuin kotitarkastus. Mutta se kuuluu asiaan että ei se meitä mitenkään häiritse. Sotkua ja sormenjälkiä on ja pitää olla varsinkin lapsiperheessä. Moni ihailee että näin on.
mukava jos olen antanut teille ajattelemisen aihetta bioäidin näkökulmasta =)
toki minäkin olen vain ihminen, jokainen huostaanotto on erilainen, jokainen bioäiti on erilainen, ja käyttäytyy eritavoin.
lapseni sijaisäidin näkökanta on, että jokainen lapsi voisi olla kotonaan biologisten vanhempien luona. siksi uskon, että he mielellään "antavat" poikani minulle kotiin. tosin helppoa se ei varmasti perheelle ole. mutta ken sijaisvanhemmaksi ryhtyy, tietää kyllä että lapsesta sitten joskus joutuu kenties luopumaan. tähän ei varmasti mikään pride-koulutus auta...tilannehan voi olla sitten sama kuin minulla nyt, järki ja tunteet eivät meinaa mahtua samaan päähän. uskon, että sijaisvanhemmat ovat niin vahvoja, että kestävät lapsen kotiutuksen, eniten ajattelen heidän biologista lastaan joka on todella kiintynyt poikaani, kiintymys on molemminpuolista. mutta jos sossut alkavat väläytellä kotiutusta sijaisvanhemmille, nyt heillä on aikaa alkaa tehdä surutyötä.
ja olen ajatellut asiaa jo niinkin pitkälle, että tämä sijaisperhe toimisi pojalleni tukiperheenä jatkossa. jos vain sijaisvanhemmat siihen suostuvat. tämän kannan tietää myös sossut.
katsotaan mitä tuleman pitää.
Pyydä ne päätöspaperit ja lue tarkkaan mitä siellä sanotaan. Luetuta muillakin. Katso sitten onko aiheellista valittaa vai ei. Sana on sanaa, mutta se mikä on kirjoitettu on pätevää.
no näin teen, ja sosiaaliasiamiehen ja asianajan kanssa on sitten yhteispalaveri.
huostaanoton tehnyt johtava sosiaalityöntekijäkin oli tekemässä vielä vastinetta hallinto-oikeuteen, kunnes jonkun lakimiehen kanssa olikin huomannut, että se viimeksi tullut hallinto-oikeuden PÄÄTÖS ei edellyttänyt muuta kuin palautuksen lautakunnalle ja heidän arvion uudelleen.
no lautakunta ei purkanut huostaanottoa, paperilla.
joten olen lähtöruudussa taas ja lautakunnan sanahelinän varassa.
kyllä nyt joudun miettimään asian tarkkaan...
lapsen parasta ja lapsen paras on aina omassa kodissaan perheensä kanssa.
Eihän kukaan omaakaan lastaan voi omistaa.
Sijaiset tarjoavat sijaiskodin omasta kodistaan
huostaanotetulle lapselle
kunnes lapsen omat vanhemmat/vanhempi
voivat jatkaa lapsen kanssa eteenpäin.
Ihmettelen vieläkin Sinun huostaanotto
tapaustasi kokonaisuudessaan.
Vaikuttaa niin
epämääräisen omituisen ihmeeeliseltä
koko sosiaalivirkailijoiden kehittämä
huostaanotto kuvio.
no kun täällä on ollut näitä "lapsenryöstäjät"-kirjoituksia, niin siksi ajattelin selventää ettei ainakaan poikani sijaisvanhemmat ole sellaisia...he eivät yritä "omia" poikaani, niinkuin täällä useat luulevat sijaisvanhempien tekevän.
tämä huostaanotto todellakin tuntuu menevän joka asiassa kieroon. tosin täällähän te kuulette vain toisen osapuolen, bioäidin, vuodatusta. mutta tämän sanoi ihan suoraan sosiaaliasiamieskin, että jo synnytyslaitokselta on lähtenyt menemään kaikki pieleen tässä hommassa.
ja kyllä, minunkin mielestä alkaa olla sosiaalivirkailijoiden kuviot vähän omituisia =) johtavan sosiaalityöntekijän kanssa tästä puhuin ihan rauhallisessa ja hyvässä hengessä, ja kun sanoin, että katson nyt asianajajani kanssa että mitä voisi uudelleen laittaa hallinto-oikeuteen, että ainakin kaikki kaupungin tekemät virheet, niin tämä sossu hyvin vaivautuneesti vaihtoi puheenaihetta. luulosairas tai en, mutta hyvin pystyin tästä sossun vaietusta aiheesta lukemaan rivien välistä, että jokin tässä edelleen mättää, ja hän kyllä tietää sen itsekin.
poika kävi tänään kotona =) syötiin, nukuttiin vierekkäin ja tanssittiin. poikani on hyvin tarrautuvainen minuun. minua se ei haittaa, mutta mitä tämä oikeasti tekee pojalleni kun äidin ikävä ja hellyyden kaipuu on todellakin näin silmin havaittava? "palautusvaiheessa" meni kyllä ihan hyvillä mielin sijaisisän syliin. jäänpä odottelemaan hyvillä mielin seuraavaa, reilun kahden viikon päästä tapahtuvaa tapaamista.
mulle on useita kertoja luvattu huostaanoton purkua, olen sitä anonut vähintään kerran kuussa ja aina joutuvat tutkimaan uudelleen.. asiallisia perusteluja h.oton jatkumiselle ei löydy joten rumba jatkuu
ja kun tässä vähän aikaa vielä sompaillaan, niin sittenhän se kääntyy lapsen eduksi jäädä sijasperheeseen.
onneksi minulla on todella hyvät asiamiehet taustallani.
tämä toinen sossu (jonka letkautuksista täällä joskus mainitsin), on alkanut olla inhimillinen minua kohtaan...ei kai hänen enää tarvitse, kun on jo kerran jos toisenkin mokaillut. kantelut lähtee hänen toimistaan joka tapauksessa. turha on enää rykiä kun paska jo housussa!
tämä kyseinen sossu jopa sanoi, että usein persoonallisuushäiriöisillä on niin paljon muita ongelmia (mielenterveys, päihde, eivät pysty työelämään), että kun minulla ei näitä ongelmia ole, niin tilanteeni ei ole niin toivoton. yrittää nyt provosoinnin sijaan alkaakin puhua huostaanoton purusta =) mainittakoon edelleen, että minulla on siis vakaa persoona.
kyllä nämä sossut on sitten ihania. oikein värikkäitä persoonia =) on aika läpipaistavaa tuo heidän touhunsa. no minulle nämä tädit alkavat olla aika yhdentekeviä. avoin en heille enää ole. katsotaan milloin kääntävät tämän niin, etten ole yhteistyökykyinen heidän kanssaan.
Sossujen virheet ovat todella vakavia, mutta niiden vaan annetaan jatkua. Huostaanotto on toisinpäin nopea ja harkitsematon, mutta virheiden korjaaminen vie aikaa. Jospa niiden virhekuntien nimiä saisi vähän ylös, niin ei olei mahdoton ajatus nopeuttaa huostaanottojen purkua vaikka veli venäläisen avustuksella.
Ainakin Hesassa lautakunta muodostuu puhtaasti politiikoista, jolloin harvoin oikeasti mietitään lasten parasta. Näkökulma on biologisen vanhemman, eikä sijaisperheellä ole puheoikeutta. Päätökset ovat nykyään poliittisia pääkaupungissamme ja lain vaatima lapsen etujää haaveeksi.
meillä lautakunta muodostuu tällä hetkellä aika puhtaasti opettajista. lisäksi yksi opiskelija ja yksi koti-äiti, martta-aktivisti.
tuolla toisessa viestiketjussa kerroin, kuinka lautakunnan jäsenet olivat sitä mieltä että huostaanottoja olisi hyvä purkaa, se olisi hyvä myös kaupungin taloudelle. mutta sosiaalitoimen johtaja oli jyrkästi eri mieltä, hänen mielestään huostaanottoja pitäisi nimenomaan lisätä.
Oman vanhemman ja lapsen etua ei kukaan valvo, mutta sijaisämmät ja äijät kyllä saa kaiken tuen ja avut. Myös valtavat rahasummat kuussa toisten lasten riistämisestä.
Niillä rahoilla kun tuettaisiin lasta ja hänen perhettään, monelta turhalta huostaanotolta vältyttäisiin?????