Olen voimakkaasti likinäköinen, lasit nyt karvan alle -10 vahvuudeltaan. Kävin uusia sankalaseja varten ekaksi silmälääkärillä, ja muutama kk myöhemmin optikolla joka ttarkisti vielä näön. Oma mielipiteeni on, että lasit riittää nykyisellään, korkeintaan toiseen silmään ripaus lisää. Menin optikolle suoraan päätetyöstäni, joten silmät rasittuneet (akkomodaatio-spasmi). Optikko esittikin vahvuudeksi jo yli -11 diopteria! Onneksi en suostunut, lisäystä tulio toiseen vain 0.25 eli kohtuu vähän. Tätä tehdään ihmisille mielestäni turhan herkästi, korjataan maksimimäärä vahvuutta, silmä taas tottuu vahvempiin laseihin ja kohta näkee taas yhtä huonosti, ja vahvuutta vain lisää.
Tämä on yleisesti aika huolestuttava ilmiö: muutamat viisaat silmälääkäritkin ovat sen kannalla, että silmät pitäisi päinvastoin totutella heikompiin laseihin, ja raaimmillaan paranta likinäköä käyttämällä lähityöskentelyssä pluslaseja.
Olkaa varovaisia uusiessanne laseja, te kohtalotoverit!
Optikko/lääkäri yritti
10
7083
Vastaukset
- ///
Minulle optikko sanoi, että ei pidä paikkaansa tuo väite, että kun hankkii vahvemmat lasit, niin silmä tottuu ja näkö huononee entisestään. Hän sanoi, että liian heikkojen lasien käyttäminen ei "paranna" likinäköä tai estä näön huonontumista, vaan sitä ainoastaan sitten näkee huonommin.
Mitä muille on kerrottu?- lap
Olen täysin samaa mieltä kanssasi.Näin juuri
- noin
Sama tapahtui mulle, onneksi ehdin väliin ennekuin lopulliset linssit tuli. (Toimitusvaikeuksien vuoksi sain ekaks väliaikaiset linssit, jotka totesin määritellyksi liian vahvoiksi. ONNEKSI! Meinas tulla kallis paukku vikalinsseistä.)
Reseptiä kirjoittavan pitää ottaa huomioon se työ, mitä ihminen silmillään tekee. Jos se ei vaadi sitä viimeisen liikennemerkin näkemistä siellä jossain taivaanrannassa, vaan on esim. tietokonetyötä, ylikorjatut lasit rasittavat silmiä ihan tarpeettomasti.
Tämä on minun ihan käytännön kautta saatu kokemukseni, jonka myös oma vakioptikkoni selitti ihan järkeenkäyvästi.
-8.5 meinas vaihtua -9.25:een. - yrittäisi ?
Näöntutkijalle on aivan yhdentekevää minkä voimakkuisella korjauksella asiakas kertoo tutkimustilanteessa parhaiten näkevänsä. Tärkeintä on tilanteessa saatu näkömukavuus.
Virhetaitto silmässä johtuu joko aksiaalisesta (silmän pituudesta) tai refraktiivisesta ( optisen järjestelmän taittovoimasta) tai niiden yhdisteestä.
Valonsäteen tulee taittua verkkokalvolle parhaalla mahdollisella linssikorjauksella. Tutkimustulos tarkisetaan tutkijan toimesta vielä lopuksi hajottamalla näkyvä valo eri aallonpituuksille ns. puna/viher testillä.
Mikäli tutkittava on tapauksesi lailla tehnyt lähityöskentelyä, on mahdollista että jännitystila on "jäänyt päälle" mutta pieni sumutustekniikka laukasee sen. Vilkaisu silmään skiaskopilla ( varjotutkimuskojeella ) tutkimuslinssien kera, näyttää tutkijalle helposti valonsäteen sijainnin silmässä. On muistettava että silmä on elävä kappale ja yhtä ainutta "oikeaa" linssivoimakkuutta ei ole olemassa.
Ylikorjaamisesta on jopa kirjallisuutta olemassa. Yksi kirjottajista on Kaisu Viikari jonka kirjoista rivien välistä voisi lukea jopa liikavarpaiden johtuvan liiallisesta miinuksesta silmälaseissa ja korjaantuvan pluslasi käytöllä.
Hän toteaa muunmuassa ettei optikko saisi määrätä lainkaan laseja likitaittoiselle...- ettei saisi
Viimeinen lause tökkäsi silmäään.
Tjaa ettei optikko saisi määrätä ollenkaan laseja likinäköiselle. Hupsista.
Anteeksi vaan hyvät silmälääkärit, mutta:
Oikein mielelläni käytän palvelujanne, mutta joskus tuntuu, että optikolla voi paneutua tähän silmälasireseptiasiaan ajan kanssa kunnolla. Neuvottelemme, kokeilemme uudelleen, puntaroimme vaihtoehtoja. Ei tule sellaista tuntua, että potilasjono hengittää selän takan, voi kysellä han rauhassa.
Ja juuri sitä työtähän optikko tekee päivät pitkät, eli kokemusta juuri siihen osa-alueeseen hänelä kertyy. Se sijaan silmälääkäri keskittyy sitten toisen sortin asioihin.
Ihan järkevä työnjakoa, näin tuntuisi - ja minusta toimii parhaimmillan oivallisesti.
Mutta minähän olen vain maallikko ja asiakas, en optikko enkä silmälääkäri.
- hankkisit
uudet lasit, sillä alle kolmen millimertrin etäisyyden muutos vanhojen lasiesi ja silmän etäisyydessä saa aikaan jo 0,25dpt:n muutoksen.
Siis:
- Näissä voimakkuuksissa olisi syytä silmälasimääräyksessä ilmoittaa tutkimuspintaväli jotta korjaavan linssin vaikutus silmään olisi testissä hyväksi todettu...
On asioita jotka tuntuvat suppealla koulutuksella harkiten varsin omalaatuiselta.
Uskoisitko että 4.00 linssi vaikuttaa silmääsi samoin kuin -3.00 linssi,kun vain pintaväliä muutetaan...
Tämä tarina on muuten tosi... - oculus
Kaikkein ihanteellisinta olisi tehdä näöntarkastus heti aamusta, kun silmät ovat "levänneet". Hyvin todennäköisesti pitkäaikainen lähityö juuri ennen näkösi tutkimista on vaikuttanut tulokseen. Muita vaikuttavia tekijöitä on voinut olla esimerkiksi ihan yleinen väsymys tai silmien kuivuminen (myös seurausta lähityöskentelystä).
Optikko ei saa käyttää näköä tutkiessaan pupillin laajentavia tippoja, jotka estävät silmää mukauttamasta taittovoimaansa (=akkommodaatio). Nuori silmä akkommodoi hyvin vilkkaasti, joten joskus miinusta menisi nuorelle potilaalle hyvin helposti. Ylimääräisen miinuksen estämiseksi optikolla on kuitenkin käytössään muita näöntutkimustestejä. Toisaalta pienimääräinen miinuksen ylikorjaus ei yleensä aiheuta ongelmia, vaan voi päin vastoin olla paikallaan joissain tapauksissa, esim. hämärällä ajaessa.
Näöntutkimuksessa asiakas itse kertoo, millä linssivaihtoehdoilla hän (sillä hetkellä) näkee parhaiten. Kun miellyttävin lasikorjaus on valittu, siihen ei enää lisätä mitään ylimääräisiä miinuksia tms., eikä ainakaan ole tarkoitus tehdä silmälasimääräystä sen mukaan, että saataisiin silmälasitilaus tehtyä! Uskokaa tai älkää, optikotkin noudattavat ammattietiikkaa...
Ja vielä: täysimääräinen taitovirheen korjaus (siis ei ali- eikä ylikorjaus) ei huononna näköä. - Valelikinäköinen
Minun kokemukseni optikoiden lasimäärityksestä on samanlainen kun sinullakin ja pastalla on ollut muitakin henkilöitä jotka ovat valittaneet samaa asiaa.
Koska optikko ei saa käyttää akkommodaatiolihasten lamauttavia silmätippoja potilaan akkommodaatiospasmista johtuva valelikinäkö (pseudomyopia) jää huomaamatta jolloin potilas saa liian vahvat miinuslasit.
Valelikinäkö vaivaa etupäässä koululaisia, opiskelijoita ja lähityötä tekeviä aikuisia elleivät he käytä luku- ja lähityölaseja. Lisäksi lukemisen ja lähityön kuten näyttöpäätetyön aikana on pidettävä taukoja jolloin katse on suunnattava kauas jolloin akkommodaatiolihaksen kramppi alkaa laueta ja valelikinäkö poistuu eikä jää päälle.
Koska olet ilmeisesti lähityötä tekevä aikuinen niin työnantajasi pitäisi maksaa sinun lähityölasit.
http://tyonako.org/56
Optikko ja myös silmälääkäri tekee näöntarkastuksen hämärässä huoneessa jossa ainakin minun silmät ikäänkuin "väsähtävät" ja tarkentaminen vaikeutuu verrattuna kirkkaassa luonnonvalossa katseluun ja tästä syystä olen voinnut saada vielä vähän lisää miinusta linsseihin.
Ehkä tällä tavalla tehty näkötestaus antaa oikeat vahvuudet vähäisessä valaistuksessa työskentelevälle henkilölle, esim. yövartijalle, mutta hyvässä valaistuksessa työskentelevälle lähityöntekijälle se antaa liikaa miinusta johon silmä sopeutuu muutamassa kuukaudessa ja näin ollen lisää valelikinäköä.
Tässä on hyvä likki keskusteluketjuun joka käytiin palsatalla aiheesta "Oman valelikinäön hoito". Keskusteluketjussa olevista kirjoituksistani löytyy lisää linkkejä silmien oikeista käyttöohjeista ja vitamiineista/hivenaineista joista ei saisi olla puutetta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000201&posting=22000000013313997
Hyvä linkki valelikinäöstä:
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/140904_a.htm- silmälääkäri
Työnantajan kuuluu maksaa lähityölasit vain, mikäli tavanomaiset lasit eivät riitä (eli käytännössä ikänäköisille, jotka eivät kaukolaseilla pysty näkemään tietokoneen ruutua). Nuori aikuinen, jolla akkommodaatio pelaa, ei tarvitse erillisiä työlaseja tai näyttöpäätelaseja omien lasiensa lisäksi ja tällöin työnantajankaan ei tarvitse niitä siis kustantaa.
- Valelikinäköinen
silmälääkäri kirjoitti:
Työnantajan kuuluu maksaa lähityölasit vain, mikäli tavanomaiset lasit eivät riitä (eli käytännössä ikänäköisille, jotka eivät kaukolaseilla pysty näkemään tietokoneen ruutua). Nuori aikuinen, jolla akkommodaatio pelaa, ei tarvitse erillisiä työlaseja tai näyttöpäätelaseja omien lasiensa lisäksi ja tällöin työnantajankaan ei tarvitse niitä siis kustantaa.
Ikänäköisen lukulasit tai erityislasit eivät minun mielestä ole työnantajan korvattavat erityistyölasit. Ei työnantajaa voi velvottaa maksamaan tällaisia silmälaseja jotka työntekijä tarvitsee
normaalin silmän ikärappeutumisen vuoksi.
Ikänäköisen työntekijän esim. pluslasit ovat siis normaalit silmälasit jotka hänen on itse hankittaava. Jos työnantaja ne maksaa on se työntekijälle verotettavaa tuloa.
Minun mielestä työnantaja tulee korvata ko. direktiiviin mukaisesti esim. sellaisten (ikään katsomatta) lähityöntekijoiden jotka kuuluvat jatkuvaan näönseurannan piiriin (6§ Näön ja silmien tarkastus) ja kun tarkastuksissa huomataan akkommodaatiospasmista aiheutuvaa valelikinäköä (pseudomyopia) eli työntekijän silmät alkavat mennä miinuspuolelle jos hän on alunperin normaali emmetrooppi tai lievä kaukonäköinen.
Kaukonäköinenkin tarvitsee työnantajan korvaamat lähityölasit jos hänen silmät muuttuvat lähityön aiheuttaman akkommodaatiospasmin takia piilokaukonäköiseksi (latent hyperopia).
Työntekijälle voi tulla myös muitakin terveydellisiä tai mielenterveydellisiä ongelmia jotka silmälääkärin pitäisi pystyä tunnistamaan lähityölasien puutteesta johtuviksi.
Minusta tämä on sekä työnantajan että työntekijän etu koska lähityölasien ansiosta työntekijästä tulee tehokkaampi työntekijä kun hänen ei tarvitse pitää silmien rentoutuksen takia niin usein lepotaukoja.
Ei tietenkään nuori työntekijä jolla akkommodaatio pelaa ja hän ei saa työstään akkommodaatiospasmin aiheuttamaa valelikinäköä tai muun tyyppisiä vaivoja tarvitse tällaisia työnantajan korvaamia lähityölaseja eikä hän varmasti niitä tule työnanatajalta vaatimaankaan.
Vastasin alkuperäiselle kysyjälle (Optikko yritti ylikorjata) joka on lähityötä tekevä henkilö ja vahvasti likinäköinen jonka likinäkö on lisääntynyt (syy voi olla akkommodaatiospasmista johtuva valelikinäkö) sekä näönseurannan piiriin kuuluva henkilö tai ainakin pitäisi olla.
Tässä on vielä lainaus direktiivin sovellusohjeesta joka löytyy linkista kun klikkaa kohdasta "Ertyistyölasit näyttöpäätetyössä":
http://tyonako.org/54
***********************************************
Erityistyölasit näyttöpäätetyössä Voit muokata vapaasti tätä mallitekstiä oman työpaikkasi tarpeisiin.
Näyttöpäätetyö ja siinä tarvittavat silmälasit määritellään EU:n direktiivissä 90/270/ETY ja siihen pohjaavassa Valtioneuvoston päätöksessä VNp 1405/93.
Erityistyölasien valmistamisessa ei ole mieltä, jos työterveyshuollon ammattihenkilö ei ole suorittanut ensin työpisteen ergonomista tarkastamista ja tarvittavia korjauksia. Yhteyttä voi ottaa työterveyshoitajaan tai suoraan työfysioterapeuttiin. Pääkaupunkiseudulla he samalla kirjoittavat tarvittaessa maksusitoumuksen silmälääkärille.
Lähtöoletuksena työpiste on järjestetty siten, että normaaleilla yleislaseilla työskenteleminen onnistuu. Jos tämä ei ole mahdollista, voivat kyseeseen tulla erityistyölasit.
Jos silmälääkäri tai optikko määrää ainoastaan yhdet (yleis)lasit, niitä ei juuri koskaan voida pitää erityistyölaseina. Yli 40-vuotiaitten yleisesti käyttämät lähilasit eivät ole erityistyölaseja.
Vaikka silmälaseja käytettäisiin ainoastaan työtehtävissä, ne eivät ole VNp:n 1405/93 tarkoittamat erityistyölasit, jos ne eivät eroa yleislaseista ja soveltuvat siten myös muuhun käyttöön.
Työehtosopimuksen mukaan yhtiö korvaa silmälasit tarvittaessa (aikarajoitetta ei siis ole). Silmälääkäri merkitsee silmälasireseptiin ja palkkiokuittiinsa sekä optikko laskuunsa, että kyseessä ovat nimenomaan näyttöpäätetyössä tarvittavat erityistyölasit. Linssit korvataan perusmuodossaan ilman erityiskäsittelyjä, elleivät erityiset syyt edellytä niitä. Kehyksistä yhtiö korvaa enintään _____ €:n kustannuksen ja niiden uusimisväli on vähintään ___ vuotta. Silmälasikustannukset ohjautuvat yksiköihin.
Ennen lasien teettämistä työterveyshuolto tarkistaa silmälääkärin merkinnät.
Työnantajan maksamat muut kuin erityistyölasit verottaja katsoo verotettavaksi tuloksi.
Tärkeää! Jos työnantaja maksaa erityistyölasit, optikkoliikkeen pitää laskuttaa yhtiötä suoraan.
© Lomarfin Oy 2004 21.4.2004
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa6517133Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?414904HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa3002758- 1482072
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.1321617- 171567
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon3981544Lakea konkurssiin. Asukkaat menettävät asuntonsa
Kuntarahoitus on tänään jättänyt konkurssihakemuksen lakean kaikista kiinteistö osakeyhtiöistä. Kassa on tyhjä, kaikki251514Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E101313mahdollista, että olet ollut iltavuorossa
Ja kotiin päästyäsi tulit palstalle etsimään merkkiä minusta, jos kaipaat yhtään minua niin kuin minä sinua Ei mennyt k111273