Se katsoi pimeään ja nauroi.
Näin sen silmissä pimeyden, ja tähdet.
Mutta sen silmät sammui, ne tähdet jäi pimeyden alle.
Sen nauru lakkasi
ja kipu levisi sen sydämestä iholle.
Se kuoli pimeyteen, kynttilöiden keskelle.
Se luuli näkevänsä pimeässä, kun se sytytti ne seitsemän kynttilää palamaan.
Mustat kynttilät pimeässä.
Se rakasti tuulta, vaikka se iskikin kasvoihin,
ja jätti ihon jäätävän kylmäksi,
se rakasti pimeyttä ja hiljaisuutta.
Näin sen silmissä pimeyden, ja tähdet.
Mutta sen silmät sammui, ne tähdet jäi pimeyden alle.
Sen nauru lakkasi
ja kipu levisi sen sydämestä iholle.
Se kuoli pimeyteen, kynttilöiden keskelle.
Se luuli näkevänsä pimeässä, kun se sytytti ne seitsemän kynttilää palamaan.
Mustat kynttilät pimeässä.
Se rakasti tuulta, vaikka se iskikin kasvoihin,
ja jätti ihon jäätävän kylmäksi,
se rakasti pimeyttä ja hiljaisuutta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vaaran makua....huijui...:)
hyytävän hyvä....:)