Miten toimisitte...

jollain lailla ikävaiheeseenkin, mutta tämä meidän 5 v. (kuinka ollakaan) on myös tarkkaavaisuushäiriöinen ja hänellä on adhd, joten tämä tekee lapsen levottomaksi.

Jos lapsi ei voi olla millään hiljaa ja paikallaan, koskaan, niin kannattaa miettiä mistä tuulee.

sijaisäiti kirjoitti:

jollain lailla ikävaiheeseenkin, mutta tämä meidän 5 v. (kuinka ollakaan) on myös tarkkaavaisuushäiriöinen ja hänellä on adhd, joten tämä tekee lapsen levottomaksi.

Jos lapsi ei voi olla millään hiljaa ja paikallaan, koskaan, niin kannattaa miettiä mistä tuulee.

..jo kolme vuotta.. Hoh hoijaa....

Toivoako? kirjoitti:

..jo kolme vuotta.. Hoh hoijaa....

lapsen täytyy olla hetken hiljaa paikoillaan (näitä tilanteitahan elämässä tulee). Pystyykö lapsi olemaan hetkeäkään paikoillaan, missään tilanteessa? Jos ei, niin kyllä minä kysyisin jo perheneuvolasta, että miten lasta voisi auttaa eteenpäin. Onhan esikoulussakin osattava olla hiljaa.
Onko lapsella muita "juttuja" jotka eivät ole ikäisensä tasoisia?

Siis muistutan edelleenkin, että on normaalia, että lapsi puhuu paljon (meillä myös paljon puhunut biolapsi). Ero kulkee siinä pystyykö lapsi olemaan hetkeäkään hiljaa?

sijaisäiti kirjoitti:

lapsen täytyy olla hetken hiljaa paikoillaan (näitä tilanteitahan elämässä tulee). Pystyykö lapsi olemaan hetkeäkään paikoillaan, missään tilanteessa? Jos ei, niin kyllä minä kysyisin jo perheneuvolasta, että miten lasta voisi auttaa eteenpäin. Onhan esikoulussakin osattava olla hiljaa.
Onko lapsella muita "juttuja" jotka eivät ole ikäisensä tasoisia?

Siis muistutan edelleenkin, että on normaalia, että lapsi puhuu paljon (meillä myös paljon puhunut biolapsi). Ero kulkee siinä pystyykö lapsi olemaan hetkeäkään hiljaa?

..pystyy oleen hiljaa, juuri sen hetken kun käyn pyytämässä pientä hiljaisuutta, mutta kun selkäni käännän, pölötys alkaa taas.

Onhan tuolla lapsella montaa muutakin juttua ja ollaan viety asioita eteenpäin. Kaipaisin vaan jotain käytännön neuvoja millä sen suun hetkiseksi tukkisi. Aina ei viitsi pullaakaan syöttää... ;o) Teippikään ei tunnu hyvältä ajatukselta.

Toivoako? kirjoitti:

..pystyy oleen hiljaa, juuri sen hetken kun käyn pyytämässä pientä hiljaisuutta, mutta kun selkäni käännän, pölötys alkaa taas.

Onhan tuolla lapsella montaa muutakin juttua ja ollaan viety asioita eteenpäin. Kaipaisin vaan jotain käytännön neuvoja millä sen suun hetkiseksi tukkisi. Aina ei viitsi pullaakaan syöttää... ;o) Teippikään ei tunnu hyvältä ajatukselta.

pistä poika juokseen taloa ympäri ja sano että otat aikaa. Kun tulee, sano hyvä ja että aika oli 66, se on ihan sama mitä se on. Entäs 2 kertaa? Meillä toimi ihan hyvin ja poika oli onnellinen hyvistä ajoista vaikkei tajunnut kellosta mitään. Myöhemmin hänestä tuli kilpaurheilija.

Toivoako? kirjoitti:

..pystyy oleen hiljaa, juuri sen hetken kun käyn pyytämässä pientä hiljaisuutta, mutta kun selkäni käännän, pölötys alkaa taas.

Onhan tuolla lapsella montaa muutakin juttua ja ollaan viety asioita eteenpäin. Kaipaisin vaan jotain käytännön neuvoja millä sen suun hetkiseksi tukkisi. Aina ei viitsi pullaakaan syöttää... ;o) Teippikään ei tunnu hyvältä ajatukselta.

Meidän 6v on aina ollut kova puhumaan ja hän on aina äänessä. Jos ei puhu, niin laulaa tai runoilee muuten vaan. Hän puhuu myös unissaan aika paljon, joten hiljaista hetkeä ei meidän talossa juurikaan ole. Mutta eskarissa tyttö on ryhmänsä "paras"; osaa keskittyä, olla hiljaa ja kuunnella ohjeita. Osaa viitata, kun haluaa puheenvuoron jne. jne. Joten ei se jatkuva äänessä oleminen pahasta ole.

sijari kirjoitti:

Meidän 6v on aina ollut kova puhumaan ja hän on aina äänessä. Jos ei puhu, niin laulaa tai runoilee muuten vaan. Hän puhuu myös unissaan aika paljon, joten hiljaista hetkeä ei meidän talossa juurikaan ole. Mutta eskarissa tyttö on ryhmänsä "paras"; osaa keskittyä, olla hiljaa ja kuunnella ohjeita. Osaa viitata, kun haluaa puheenvuoron jne. jne. Joten ei se jatkuva äänessä oleminen pahasta ole.

onko todellinen kysymyksesi mitä tehdä kun kyllästyttää jo sijaisvanhemmuus? Rakkaus ei riitäkään vieraalle?

sijaislapseen kirjoitti:

onko todellinen kysymyksesi mitä tehdä kun kyllästyttää jo sijaisvanhemmuus? Rakkaus ei riitäkään vieraalle?

Mistä niin päättelet että minua kyllästyttäisi sijaisvanhemmuus? Omasta mielestäni en viestissäni antanut ymmärtää mitään sellaista. Yrtin vain lohduttaa alkuperäistä kirjoittaa kertomalla että kyllä muillakin on puheliaita lapsia.