Huokaus, vihdoinkin elokuva meille 80 luvun transihmisille..päätähtikin noin 40 kymppinen,vihdoinkin idoli ja roolihahmo meille joilla ei ollut internettiä antamassa tietoa asiastamme, mehän olemme viimeinen trassukupolvi joka on joutunut kärsimään tiedon sekä lääketieteellisen puolen puutteista..kauheaa vanhan kansan transihmisiä..kyllä nykynuorilla on helpompaa...
Mutta mutta kauheaa päätähti onkin luomunainen...: ( meitä on petetty eikö todellakaan löytynyt meidän ikäpolvemme aitoa transihmistä rooliin...olisi edes hän saanut mahdollisuuden muuttaa elämänsä..olettaen että maksoivat roolista jotain. Petetty olo kuitenkin tuli..nainen joka näyttelee miestä joka on nainen sisältä...tuosta ei ota enää pirukaan selvää...minua ei huvita enää mikään..pahus jokin tuossa mättää..kertokaa tuntemuksianne rakkaat kanssaihmiset..Rakkaudella Clea.
Mutta mutta kauheaa päätähti onkin luomunainen...: ( meitä on petetty eikö todellakaan löytynyt meidän ikäpolvemme aitoa transihmistä rooliin...olisi edes hän saanut mahdollisuuden muuttaa elämänsä..olettaen että maksoivat roolista jotain. Petetty olo kuitenkin tuli..nainen joka näyttelee miestä joka on nainen sisältä...tuosta ei ota enää pirukaan selvää...minua ei huvita enää mikään..pahus jokin tuossa mättää..kertokaa tuntemuksianne rakkaat kanssaihmiset..Rakkaudella Clea.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Elokuva oli hyvä ja koskettava, kaikkien kannattaa se katsoa jos on vähänkin kiinnostunut aiheesta. Hyvin näyttelijä esitti transsukupuolista, tuntui aivan aidolta. Erityisesti kiinnitti huomiota ääneen, sitäkin hän pystyi esittämään hyvin, kun vertaa hänen normaaliääneensä telkkarisarjassa. Nyt-liitteessä oli ohjaajan haastattelu ja hän oli yrittänyt löytää transsukupuolista näyttelemään osaa, mutta kukaan ei uskaltanut siihen lähteä. Epäilen että sivuosissa transsukupuolisia esittivät naisiksi pukeutuneet miesnäyttelijät, siksi groteskia se oli.
Kun oma elämä on kuin kyseinen leffa, ei tartte tollaisia leffoja katsoa. Lähinnä se ärsyttäisi.
"TransAmerica.
Kirjoittanut: Clea. 22.2.2006 klo 15.13 Huokaus, vihdoinkin elokuva meille 80 luvun transihmisille.."
Sellainen elokuva joka näytetään suurelle yleisölle on vain yllytys väkivaltaan meitä kohtaan. Onneksi transamerican ympärillä on kohkattu suhteellisen vähän. Toivottavasti se pian häipyy pölyttymään samaan sarjaan kaiken maailman hamekyttien joukkoon.
"vihdoinkin idoli ja roolihahmo meille"
Sinä olet ohi sen iän että idoleita ja roolihahmoja tarvittaisiin.
"kyllä nykynuorilla on helpompaa... "
En sanoisi. Asenteet viilentyvät koko ajan.
"eikö todellakaan löytynyt meidän ikäpolvemme aitoa transihmistä rooliin..."
Eikös se Calpernia Addams jolla on pakonomainen tarve paljastaa itseään julkisuudessa esiinny tuossakin leffassa?
http://www.imdb.com/name/nm1679529/
Sinulla on ihan todella paha olla,pirkottelet sitten sitä negaatiotasi muidenkin niskaan. Helpottaako se oloasi?Miksi olet noin katkera?
Clea.
Varmaan aika harva homoa näyttelevä on homo tai rikollista rikollinen.
Tietysti tässä voi kysyä, että kuinka hyvin näyttelijä on tutustunut ja eläytynyt kyseiseen rooliin ja onko se tieto, joka hänelle on annettu relevanttia, vai jotain muuta, esim. sen mitä yleisö haluaa nähdä ja kuulla? Ja myös se, että onko se kuva, jonka elokuva tarjoaa kuinka paljon todellisuuden kanssa yhtä. Esim. tämä vedenheittokohtaus....kuinka moni ts-nainen menettelee näin julkiseti? Itselleni se on ollut aivan mahdoton tilanne. Ei koskaan.
Harvoin kait elokuvia on opittu pitämään absoluuttisen totuuden kuvaajina, ellei sitten ole kysymys dokumentista. Mahtaako tässä olla kysymys sellaiseta ?
Tulipahav vaan mieleen... :)
Siinä kait se pointti on.
"Tiedätkö?
Kirjoittanut: Clea. 24.2.2006 klo 12.43
Miksi olet noin katkera?
Clea."
Transihmisiin ja etenkin itseeni (muuthan sitä eivät myönnä) kohdistuva väkivalta joka kokee huippunsa tällaisten elokuvien julkaisemisen aikoihin tekee katkeraksi.
Muita sellaisia väkivaltavaaran tilanteita on Suomen häviäminen jääkiekossa.
En ole kokenut väkivaltaa (koputtaa puuta) transsukupuolisuuteni takia tai yleensä mitään väkivaltaa alettuani elämään naisena. Mutta olen aina pyrkinyt välttämään väkivaltaa ja tilanteita jotka siihen johtavat.
sit meitä tyttösii jotka on kokenu väkivaltaa kokoelämänsä kutes minä oman taustani takia
Sulla on kokemusta siitä että turpiin tulee
- kun Suomi häviää lätkässä
- kun tulee elokuvia joissa junteille kerrotaan vähemmistöistä
Onko viime aikoina tullut turpiin tavallista enemmän ?
niinku ihan molemmille poskille ?
Miksi jaksat vauhkota koko ajan väkivallasta meitä transihmisiä kohtaan?
Jos itse olet kohdannut väkivaltaa, niin se ei tarkoita sitä, että kaikki transihmiset sitä kohtais.
Pelottelet vaan tuolla jatkuvalla väkivallalla pelottelulla nuoria ihmisiä jotka ovat sekaisin omasta sukupuoli identeetistään. Itse en ole väkivaltaa kohdannut transsukupuolisuuteni takia. Ja tunnen monta muutakin transsukupuolista jotka eivät ole myöskään väkivaltaan kohdanneet transsukupuolisuutensa johdosta.
Ei nuo transihmisistä kertovat elokuvat kehota kohottamaan nyrkkiä.
Transamerica elokuva oli mielestäni hyvä kuvaus. Toivon, että tehtäisiin lisää elokuvia jotka kertoisivat ihmisille mitkä olotilat meidän transsukupuolisten elämässä myllertää.
Transnainen välttyy väkivallalta, jos välttelee koko ajan väkivaltaan mahdollisesti johtavia tilanteita. Jos et usko tätä, niin mene paikkoihin missä luomunaiset etsivät miesseuraa ja käyttäydy siellä yksinäisen seuraa etsivän naisen tavoin. Samalla voit pitää kirjaa siitä, kuinka monelle miehelle ehdit flirttailla ennen kuin saat nyrkistä.
Kävin/käyn ihan normaaleissa "isku" paikoissa viettämässä iltaa ja olen myös sieltä iskenyt joskus yhdenillan juttujakin. En minä mainosta itseäni transnaisena vaan ihan naisena, koska se minä olen.
Eipä nuo miehet, jotka kotiini olen tuonut, ole tajunneet olevansa transsukupuolisen kanssa sängyssä peuhaamassa.
Nyt ei minun tarvitse enään käydä flirttailemassa miehille, koska se oikea rakas on tuossa vierelläni. Hänellekään en kertonut olevani transsukupuolinen heti alussa. Kerroin kun huomasin olevani todellakin rakastunut häneen ja hän minuun ihmisenä. Toki uutinen oli pikku järkytys hänelle mutta muutaman viikon hiljaiselon ja asioiden miettimisen jälkeen hän palasi luokseni kukkakimppu mukanaan. Hän rakastaa minua ihmisenä ja minun menneisyys ei enään haittaa häntä. Olen hänelle nainen en transsukupuolinen.
Työni johdosta tapaan satoja tuntemattomia ihmisiä päivittäin, enkä heiltäkään ole koskaan mitään vihaista elettäkään saanut taustani takia. Heille olen nainen naisten joukossa.
Se että jotkut ovat kokeneet kovia taipaleensa aikana ei oikeuta väittämään kaikkien joutuvan sitä kohtaamaan. Ei omaa katkeruutta tarvitse tyrkyttää muidenkin painoksi.
Toivotan sydämestäni ko. henkilölle mukavaa ja onnellista elämää.