Olen tässä jonkin aikaa seuraillut palstaa. On mukava huomata, etten ole ajatusteni kanssa yksin ja maailmasta löytyy muitakin kuumeilijoita. Itselläni on tilanne sellainen, että mies ei halua vielä lasta ja saan voimaa siitä, että muutkin ovat olleet/ovat samassa tilanteessa. Se tuo jotain lohdutusta.
Onnea haluan toivotella kaikille, jotka jo yrittävät tai olisivat innokkaita yrittämään ihanaa perheenlisäystä! Toivon kovasti, että oma mieheni myös lämpenisi ajatukselle...
Onnea haluan toivotella kaikille, jotka jo yrittävät tai olisivat innokkaita yrittämään ihanaa perheenlisäystä! Toivon kovasti, että oma mieheni myös lämpenisi ajatukselle...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä hieman samanolonen tilanne. Tosin kumpikin haluaa lasta, mutta sitten taas alkaa epäilyttämään se, että meillä on kuitenkin tosi hyvä näin kahdestaankin. Matkustellaan paljon jne. Ja pelottaa se, että jaksaako sitä kantaa vastuuta lapsesta koko loppuelämän. Aika itsekästä ajattelua on, myönnän. Ja sitten taas toisinaan herää aivan mieletön vauvankaipuu...miksei meillä kun muillakin. Kuten yksi kirjoittaja täällä sanoikin...kasvaahan siihen omaan lapseensa...ei se yhdessä yössä tuohon tule...ja sitä sitten ihan varmasti rakastaa yli kaiken. Tiedän sen kyllä että varmasti rakastaisin omaani, jos sellasen saatais aikaseksi. Maailman sivu on lapsia tehty ja tullaan tekemään.
No nää oli vain minun ajatuksiani.
Minulla on ollut vauvakuume kolmisen vuotta, mutta mies ei oikein ennen lämmennyt asialle. Mutta nyt on hänelläkin puhjennut vauvakuume,kattelee kaupungilla vauvoja ja puhelee lapsista!
Tiedän että se on aika kamalaa jos itse haluaa lasta mutta toinen ei..mutta se voi muuttua ihan yhtäkkiä!!Yritä jaksaa odottaa!!