Koska te ultimaattiset Venäjä-palstalaiset olette jo niin pitkään seuranneet edesottamuksiani, niin millaisen matkareitin Venäjälle suunnittelisitte kohdalleni?
Sekä kettuilut että eteenpäinvievät ratkaisuehdoitukset huomioidaan. ;)
Sekä kettuilut että eteenpäinvievät ratkaisuehdoitukset huomioidaan. ;)
Vastaukset 13
Vanhimmat
ihan vaan vanhalta neviskiltä uutta nevskiä pitkin vasilin saaren metrolle. Sopiva sekoitus siistii ja rähjää. Loppu ilta banjailua, pivoo ja saslikkiä Raivolassa, jonne tietysti mentäis marsulla.
Jos tosissaa lähös oot ni mie voisin ottaa siut kesäl kyytii ja viiä autol (solmukone, jäykät tulpanjohdot) Helsinkistä Haminan kautta läpi suomen ja venäjän tulli Wiipurii ja sieltä sitte Raivolan ja Terijoen kautta Pietarii. Tavattas tuo mapko siellä Nevskillä. Tulisin loppumatkaksi ihan vaan turvamieheksi sitä Nevskiä Pitkin.
kulttuuri shokin lieventämiseksi kutsuisin sinut vappuna järjestettävään paraatiin virojoelle.
paraatin jälkeen voitas käydä katsomassa rajaa(vaalimaa) popedalla(gaz20)..ja tippojen kuivuttua(ylä/alapää) syötäs hapankaalia ja juotas lisää votkaa..niin ja laulettais venäläisiä balladeita. tuletko??.. tulekoo kukaan????
"ainayksinvappuparaatissavirojoellapopedallabulle"
... joutui tutustumaan armeija-aikoina. Hauskoja peltikasoja. Rumuudessaan kauniita ;)
Sanoivat tädit Latukastakin aikoinaan.
.... aivan oikeassa siinä.
Hienoa että osoitat upeaa avarakatseisuutta ja edes harkitset itänaapuriin matkustamista! Sinua olikin jo hieman ikävä... (Olet _vähän_ siedettävämpi kuin eräs nuorempi lajikumppanisi joka riehui täällä ;)
Nyt kun olet avannut sydämesi tälle ihanalle asialle, itämatkailulle, voidaan lähteä varmaan ihan kunnolla liikkeelle. Eli ekana Suomen puolella tutustut itäjärjestemään viisumin haun kautta. Tämä on jo tsaarin ajoilta tuttu ilmiö. Sosialismin ihmeet odottaisivat myöhäisemmässä vaiheessa.
Muutaman viikon byrokratia-annoksen jälkeen lähdemme Repin-junalla Viipuriin, vanhaan venäläiseen kaupunkiin. ;) Näkisit siellä paljon myös suomalaisen näköistä, hieman jo ehkä rapistunutta arkkitehtuuria. Eka Leninin patsas bongattu Punaisenlähteen torilla!
Otamme ladataksin Terijoelle, jossa ihastelemme Otto-Villen patsasta ja kauhistelemme luokkasodan kauheuksia. Onneksi sentään bolsevikit tekivät työläisvallankumouksen -edes naapurissa meni hyvin. ;)
Terijoelta hyppäämme paikallisjunaan ja puksuttelemme Pietariin. Siellä tutustumme sinullekin varmasti kiintoisiin Vallankumousmuseoon, Voiton aukioon ja Piskarjovkan sankarihautuumaahan. Toki pistäydymme myös sankariristelijä Aurorassa. Talvipalatsin verisunnuntaita käymme muistelemassa Palatsiaukiolla. Jokaisesta Leninin bongatusta patsaasta saat pisteen. Jokaisesta pisteestä saat sata grammaa iltavotkaa. Illan viettona ohjelmassa on työväenlaulukisa. Jos osaat Vapaan Venäjän tai Suuren ja mahtavan venäjäksi, saat kulttuurisankarin kunniamerkin!
Moskovassa käymme junalla päiväselti. Kommunistikierros alkaa tietysti mausoleumista -tästä bongauksesta saa jo puoli litraa! Punaiset neilikat käymme kumartamassa Kremlin muurissa lepääville suurille johtajillemme Otto-Villelle ja Josifille. (Tästä saat toisen puolilitraisen illaksi. ;)
Marxin patsaan jälkeen voimme palata junalla Pietariin ja mittailla grammat nautittavaksi.
Illalla Pietarissa käymme konsertissa ihastelemassa Sostakovitsin Leningradin sinfoniaa. Jos aikaa jää, käymme myös Piirityksen museossa.
Miltäs tällainen kierros kuulostaisi? Millos lähetään? ;)
Nový "Meitä keisarit ei enää hoivaa" most
.. kuin kommarit!
Porvarin mustaa sydäntä tuo ehdottamasi reissu varmasti lämmittäisi (kuumentaisi), mutta ei taida sellaista lääkitystä löytyä, että kestäisin nauramatta kyseiset monumentit.
Mikä siinä epäonnistuneessa yhteiskuntakokeilussa voi enää viehättää?
Uskoakseni erittäin iso osa nykyvenäläisistäkin haluaisi jo unohtaa sosialistisen realismin ihanuuden.
Kenties ne länsimaalaiset, jotka eivät riittävästi saaneet imettyä arkitodellisuutta NL:ssa, ja ovat aatteellisesti "edistyksellisiä ja valveutuneita" (vasemmistolaisia) vieläkin elättelevät unelmaa sosialismista ja Homo Sovieticucsesta.. ;)
Ei kiitos. Jotain muuta, olkaa hyvä.
ja shampanskojea tietenkin tarjoaisin Sinulle matkallamme ravinnoksi noin yleensä, mutta Sinut veisin myös Moskovaan venäläisten uusrikkaiden suosimalle elämysretkelle kadulle kerjäläisen elämään tutustumaan...
Aiheesta oli hiljan juttu Helsingin Sanomissa ja telkkarissakin - ollut tai tulossa- dokumentti näiden retkien toteuttajasta ja ideoijasta.
Ehkä olet tutustunut jo aiheeseen?
Sitten tuon retken jälkeen voitaisiin piipahtaa Kremlin kirkoissa, että saisit nauttia kauneudesta katuelämäm vastapainoksi.
Illalla voitaisiin katsoa joku baletti Bolshoiteatterissa ja seuraavan päivän viettäisimme Tretjakovin galleriassa.
Punaisella torilla käveltäisiin kansaa katsellen, muuta mausoleumiin ei eikä tavarataloihin mentäisi.
Tämä pikku tutustumisreissu tehtäisiin menomatakalla Sibelius- ja paluumatkalla Repin- junalla, voisit vertailla atmosfääriä...
Näin kenraali Pakkasen vallitessa ei viivyttäisi muutamaa päivää kauempaa, mutta kun kevät koittaa, niin varmaan haluat jo vaikka viikoksi!
Vai ootko jo alkanut kääntämään kelkkaasi?
No, itse kyllä aloittaisin Venäjän matkailun junailemalla. Kunnon annos alkuun, eli vähintään muutaman päivän express-yhteys johonkin miljoonakaupunkiin (joista vain kaksi on Uralin tälläpuolen).
Platskartti (III-luokka) on edullinen tapa vaihtaa maisemaa ja samalla pääset turisemaan paikallisten kanssa. Vaikkei kieltä osaisikaan, ehtii esim. viikon matkalla selaamaan sanakirjaa jo kummasti. Pari kertaa päivässä pysähdytään ostelemaan mummoilta savukalaa ja kaljaa. Väkevämpää saa PECTOPAH-vaunusta.
Minun laskuoppini mukaan Uralin tällä puolen on Moskova, Pietari ja Nizhnij Novgorod ovat selviä. Lisäksi ainakin Perm, Donin Rostov, Kazan ja Samara tilastojen mukaan ylittävät miljoonan rajan jo kaupunkialueellaan ilman esikaupunkeja tai kauempia oblastikyliä. Lisäksi Tsaritsyn (Volgograd/Stalingrad) hipoo megaa, toisten laskujen mukaan sen ylittäenkin. Eri asia sitten on, monenko kylän infrastruktuuri on edes puolimiljoonaista muistuttava...
Pidättäydytään siis mieluummin faktoissa, eikö?
Mutta mitäs muuta voisikaan odottaa Lada-mieheltä?
Paitsi, että kuulemma piereskelevät ja juovat raakaa viinaa :(
Minä palstan toisena mustana porvarina voisin yrittää hiukka antaa osviittaa.
Aikataulusta riippuu minkä suosittaisin reitiksi, mutta jos olet herkkäluonteinen sielu, suosittelisin rajaproseduurien jälkeen silmien sitomista kunnes Tarton rauhan raja on ylitetty. Sen jälkeen lähialueilla ainakin Pietarin ympäristöineen ja miksei Petroskoikin olisi ihan sovelias. Pihkova ja Novgorod vähän kauempana ja tietysti Moskova. Arkangel on yllättävän sympaattinen ja hengeltään kosmopoliittinen pitkästä bolshevismieristymisestä huolimatta. Moskovantakuiset etniset tasavallat voivat taas nostaa verenpainetta jos olet herkkä, mutta Kazan on kaupunkinakin oikeasti näkemisen arvoinen. Narvan ja Iivananlinnan vastakkainasettelun näkeminen, kuinka raja konkreettisesti railona aukeaa (vaikka Iivananlinna onkin periaatteessa Tarton rauhan rajojen sisäpuolella). Jos jaksat tarpeeksi kauas suunnata niin Pohjois-Kaukasia jännä ja siellä pannaan iivanalle luuta kurkkuun, tosin iivana hajottaa ja hallitsee edelleen eli tilanne kovin sekava. Mielenkiintoinen se kuitenkin on. Siperiassa ihmiset suorempia ja reilumpia, vähemmän selitteleviä ja söhlääviä kuin Uralin tällä puolen ja "zernozemlja"-alue Moskovasta etelään ja kaakkoon on se mentaliteetiltaan "back in the USSR" osa maata.
Mitä sitten em. kohteissa katsoa, siitä turistioppaat antanevat enemmän infoa, tosin esim. Pietarissa aliarvostetuin maailmanmitassa eksoottinen museo on Kunstkamera. Ei Venäjä ole niin paha kun siihen vain oikein asennoituu ja ottaa matkan pienenä seikkailuna eikä ota kaikesta pienestä turhaa stressiä.