On ihanaan kun on koiria, kenen kanssa voi lenkkeilä säällä kuin säällä. On ihana kun on koiria, keiden kanssa voi "jutella" ihan mistä vaan. On ihanaa kun on koiria, joita voi rapsutella ja jotka rakastavat. Jotka pyörivät jaloissa ja makaavat tuolin alla. Ihania siis ovat.
Mutta joskus, edes JOSKUS olisi ihanaa kävellä kotona pelkäämättä kompastuvansa koiraan... Olisi ihanaa nousta sängystä tarvitsematta varoa, ettei astu yhdenkään koiran päälle... Olisi ihanaa kun ei tarvitsisi kaupasta säkkitolkulla, selkävääränä kantaa ruokaa kotiin... Olisi ihanaa olla tietokoneen ääressä niin, ettei tarvitse varoa siirtämästä tuolia jaloissa makaavien koirien päälle...
Mutta vain JOSKUS.
Mutta joskus, edes JOSKUS olisi ihanaa kävellä kotona pelkäämättä kompastuvansa koiraan... Olisi ihanaa nousta sängystä tarvitsematta varoa, ettei astu yhdenkään koiran päälle... Olisi ihanaa kun ei tarvitsisi kaupasta säkkitolkulla, selkävääränä kantaa ruokaa kotiin... Olisi ihanaa olla tietokoneen ääressä niin, ettei tarvitse varoa siirtämästä tuolia jaloissa makaavien koirien päälle...
Mutta vain JOSKUS.
Vastaukset 6
Vanhimmat
" Mutta joskus, edes JOSKUS olisi ihanaa kävellä kotona pelkäämättä kompastuvansa koiraan... Olisi ihanaa nousta sängystä tarvitsematta varoa, ettei astu yhdenkään koiran päälle... Olisi ihanaa kun ei tarvitsisi kaupasta säkkitolkulla, selkävääränä kantaa ruokaa kotiin... Olisi ihanaa olla tietokoneen ääressä niin, ettei tarvitse varoa siirtämästä tuolia jaloissa makaavien koirien päälle...
Mutta vain JOSKUS. "
- No EI EI ja EI edes joskus, tuohan on sitä koiraihmisen normaalia elämää. Eikä meillä ainakaan ole koskaantarvinnut pelätä että kävelee/kompastuu koiriin, kyllä ne itse osaavat väistellä.-
ja valppaudesta,meillä ei yksikään väistä ikinä.
Ovista ei pääse ulos jos dolly on eteisessä ja tarkoittaa sitä että saat oven kanssa tuuppia että se nousee,chowt ei kanssa liikahdakkaan väistääkseen ja kyllä mun tietsikka tuolin alle aina välillä joku jää =)
villikset on energisiä ja valppaita,mutta nää ei :)
Ellei sitten erikseen komenna. Keskellä lattiaa makaa collie-uroksemme, ei väistä lapsia eikä aikuisia. Aina on ovien kanssa oltava varovainen, muuten on karvat vähintään välissä. Aamulla nukkuu makuuhuoneen ovea vasten, ja ovella on työnnettävä, jotta huoneesta pois pääsee. Tämä piirre on tullut iän myötä. Toinen on taas niin nopea liikkeissään, että kauhistittaa oikein. Aina pyörii jaloissa ja koko ajan olisi jotain asiaa. Itse olen kyllä tottunut, mutta vieraat eivät aina osaa varautua. Varsinkin kun elohiiremme on pienikokoinen, niin ei edes välttämättä silmänurkkaankaan osu.
jos edes kerran pääsisi koiran ohi niin ettei se hysteerisenä loikkisi karkuun. Koskaan ei kukaan ole päälle astunut tai vahingossa jalalla tönäissyt. Silti koira loikkaa täydestä unesta metrin loikan jos vain puolta metriä lähempää yrittää ohittaa. Hiljaa hiipimällä, jalkapohjat maata vasten viistäen minä pääsen ohi, kun muistan koko ajan puhua koiralle, että tietää minun näkevän hänet. Toisilla ei mitään jakoja :)
oma rotuni on jokapaikassa siellä missä minäkin. On tottunut tekemään väistöliikkeitä. Joskus tuntuu kuin varpaissakin olisi tutka.... Kyllä nämä myös väistävät, jos väistävät, riippuu millä tuulella ovat. Ruoan laitto ,leivonta , sekä muut keittiöhommat paitsi tiskaus, keräävät takuuvarmasti sakin mukaan hommiin.
Postin haku isännän kanssa on taito ja nopeus laji vailla vertaa, siihen kuuluu myös äänekästä ääntelyä ja manailuja, ylimpänä isännän ääni.
Kaupasta tulo ja ostosten purku on myös asia sinänsä. Rotuna griffon on utelias ja haluaa tietää mitä paketeissa on just nyt, eikä huomenna. Uusi pipokin saa kaikkien mielenkiinnon heräämään, vaikka olisikin ilmaiseksi saatu.
Ei kyllästytä koskaan tämä elämä koirien kanssa.
Minä olen tottunut väistelemään tuota touhoa, joka tunkee jalkoihin kun yrittää ripustaa pyykkiä, taikka kantaa täyttä teemukia olohuoneeseen.. Kyllähän se väistää aika kiitettävästi, mutta välillä sillä on suunnat sekaisin ja se väistääkin suoraan jalkoihin..:S
Minulla on kuitenkin ongelma kaverini labbiksen kanssa. Se saattaa lenkillä vapaana ollessaan ihan yhtäkkiseltään pysähtyä suoraan eteen eikä väistä vaikka päin kävelisi. Useimmiten se päin kävely ei niin vaan onnistu, koska tuon koiran liikkeitä on todella vaikea ennustaa.. Väistäminenkin on hankalaa koska ennenkuin kerkeää sellaista ajatellakaan, makaa jo rähmällään koiran päällä..