Onko kukaan tehnyt graduaan aiheesta, jonka teoria olisi hyvin käytännön läheinen?
Oman graduni aihepiiriä vähääkään sivuavissa tieteellisissä tutkimuksissa on lähes väistämättä jouduttu käyttämään teoriaosuudessakin ns. vain ammattilehtiä tai ammattikirjallisuutta.
Toki tietellisiäkin lähteitä mukaan kuuluu, mutta niitä voi käyttää vain aika rajallisesti. Varmaan vain 10-20 oikeesti IRL tieteellistä lähdettä käytössä.
Ihan kiva kirjoittaa teoriaosuutta, vaikka tietoa löytyykin ja se niveltyykin loistavasti empiiriseen osuuteeni, niin suurin osa siitä teoriasta sitten pohjautuu perinteisestä näkökulmasta tarkastellen "huuhaa"-lähteisiin. Toki lähdekritiikkiä olen noudattanut ja näitä huuhaa-lähteitä käyttänyt vain alan arvostettujen ihmisten kirjoittamina, mutta silti julkaisut joissa näistä minulle niin tarpeellisista asioista on kirjoitettu, ovat niin kevyttä kamaa...
Oman graduni aihepiiriä vähääkään sivuavissa tieteellisissä tutkimuksissa on lähes väistämättä jouduttu käyttämään teoriaosuudessakin ns. vain ammattilehtiä tai ammattikirjallisuutta.
Toki tietellisiäkin lähteitä mukaan kuuluu, mutta niitä voi käyttää vain aika rajallisesti. Varmaan vain 10-20 oikeesti IRL tieteellistä lähdettä käytössä.
Ihan kiva kirjoittaa teoriaosuutta, vaikka tietoa löytyykin ja se niveltyykin loistavasti empiiriseen osuuteeni, niin suurin osa siitä teoriasta sitten pohjautuu perinteisestä näkökulmasta tarkastellen "huuhaa"-lähteisiin. Toki lähdekritiikkiä olen noudattanut ja näitä huuhaa-lähteitä käyttänyt vain alan arvostettujen ihmisten kirjoittamina, mutta silti julkaisut joissa näistä minulle niin tarpeellisista asioista on kirjoitettu, ovat niin kevyttä kamaa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt pitäisi saada vähän täsmennystä. Ihan mielenkiintoinen kysymyksesi kyllä on, mutta esimerkittä on vaikea kommentoida.
Riippuu kyllä tosi paljon alasta, aihealueesta, tutkimuskysymyksistä jne.
Itse analysoin gradussani konsulttien huuhaata, jota joissakin piireissä pidetään varmasti Suurena Wiisautena. Konsulttihömppä on kylläkin tutkimuskohteeni, teoriapohjani rakentuu sitten "tieteellisemmän" kirjallisuuden varaan.
Jos - kuten uskon - teet yhteiskuntatieteelliseltä alalta (siis sosiologia, kauppatieteet ym.) vilaisepas netistä SSRN. Sieltä saat tieteesi kovimpia nimiä esille.
Alasi kovimmat lehdet rankkaa ISI. Rankkausperuste on Impact Factor. Muutama kova viite voisi nostaa gradusi arvosanaa.
Käytännönläheistä teoriaa ei oikeastaan olekaan (vrt. Fritz Machlup - fallacy of misplaced concreteness) vaan teorian käyttökelpoisuusarvo riippuu sen ennustavasta voimasta. Teorian ei tarvitse olla täysin oikea - kunhan se toimii riittävän hyvin (teorian pragmaattinen relevanssi).
Ihan yleistieteellisistä kysymyksisistä ovat kirjoittaneet Kasanen, Lukka & Siitonen (kauppatiede) sekä Uusitalo (tilastotieteen näkökulmasta) sekä Raunio (teos Positivismi ja ihmistiede). Katso myös (AltaVistalla löydät - et Googlella Vaasan yliopiston professorin juttu: tutkimuksen ja selvityksen etrosta).
Toivottavasti oli apua.
Tieteellisenteoreettiset tutkimukset ovat yleensä toimimatonta vessapaperia. Käytännöntutkimukset ovat yleispätemätöntä roskaa. Kovimmat jutut toteutetaan niin, että ensin tehdään jotain mikä toimii testatusti käytännössä, ja sitten keksitään jälkeenpäin tarpeeksi teoriaa siihen päälle niin että homma menee läpi ns. vakavissa tiedelehdissä.
Tietenkin jälkeenpäin tarinan tulee näyttää siltä kuin olisit käyttänyt tieteellistä metodia alusta loppuun.